Mies ei hyväksy, että haluan avioeron
Haluan silti eron. Vuosien "harjoitusten" jälkeen alkaa olla minulle selvää, ettei tästä tuu mitään. MUTTA
Toi mies ei tuu tajuamaan tätä. Se on laatua "heitä vihkisormus kaivoon niin se hakee sen sulle takas". Eli se ei tuu tekemään mitään tämän eron eteen, vaan toimii asioiden jarruna. Hän tod.näk. yrittää taas puhua ympäri, uhkailee, ei ala selvittää mitään käytännön asioita kanssani. Varmaan sukulaisillekin esittää viimeiseen asti että kaikki on hyvin...
Avioerojakemuksen osaan laittaa itsekin menemään, mutta mites asunnon myynti? Lapsen eduista sopiminen? Milloin nämä tehdään, yhdessä vai yksin? Joudunko odottamaan puoli vuotta, että ero astuu voimaan, jos mies ei tajua että ero on väistämätön? Enhän lain mukaan saa yksin mennä myymään taloa.
Käytännön vinkit saattaa tulla tarpeeseen, tästä on vaikea sotku tulossa.
Kommentit (37)
Sitten kun olet valmis eroamaan saat sen tehtyä. Nyt kuulostas siltä, että olet kiinni miehessäsi, etkä ole valmis itsenäiseen elämään. Ymmärrän hyvin, elän itse samanlaisessa tilanteessa. Oma tahto on nitistynyt vuosien varrella ja olen varjo itsestäni. Ehkä joku päivä ollaan vapaita?
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun olet valmis eroamaan saat sen tehtyä. Nyt kuulostas siltä, että olet kiinni miehessäsi, etkä ole valmis itsenäiseen elämään. Ymmärrän hyvin, elän itse samanlaisessa tilanteessa. Oma tahto on nitistynyt vuosien varrella ja olen varjo itsestäni. Ehkä joku päivä ollaan vapaita?
Niinpä. Ihmismieli on jännä, kun se venyy ja venyy, kun haluais sille toisellekin hyvää. Mutta kun kaikki keinot on käytetty, eikä vuosien odottelu ole enää sen arvoista.. pakko vaan uskoa, että tästä poikii jotain hyvää.
Oikeastaan hyvä, kun tässä ketjussa avattiin tätä järjestelmää. Tietää, ettei se ehkä olekaan niin vaikeaa.
Mä niin ymmärrän ap:tä. Mä olen kans laittanut eron vireille, mutta joudun asumaan samassa huushollissa edelleen. Yhtään ylimääräistä rahaa ei ole, vuokra-asuntoja ei kertakaikkiaan ole, pää hajoo...
Mulla oli tuollainen exä joskus. Emme onneksi olleet naimisissa, asuneet yhdessä eikä ollut lapsia, mutta jostakin syystä hän ajatteli vielä puoli vuotta sen jälkeen, kun jätin hänet, että olemme vielä yhdessä. Kaikki hänen kaverinsa kyllä tiesivät, että olemme oikeasti eronneet, mies vain selitti heille että "kyllä me vielä seurustellaan, me ei nyt vaan olla nähty toisiamme". Pahin oli, kun oli selittänyt kaverilleen että "juttelimme eilen "Annan" kanssa tunnin puhelimessa". Todellisuudessa en ollut puhunut hänen kanssaan yhtään missään. En tiedä, yrittikö esittää kavereilleen että kaikki on muka hyvin vai oliko hänellä oikeasti vintti pimennyt niin pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh,heti ollaan ämmäks haukkumassa. Ihan sama. Enköhän minä ajattele myös lapseni parasta. :) ei tarvitse kasvaa huonossa ilmapiirissä.
Rahat ei vaan riitä siihen, että muuttaisin pois vuokralle ja maksaisin samalla asuntolainaa. Mietin vaan että miten pää kestää kun harkinta aika on puoli vuotta. Ei siinä, jos tämän voisi hoitaa tyylikkäästi, mutta epäilen ettei voi. Ja talon myyntiaikakin voi venyä pitkäksi. Että asuppa sitten se aika tuommoseen perkeleen kanssa...
Ei kai auta muu kuin hoitaa asia kerrallaan. Oon vaan niin ***** hajalla :(
Laina lyhennysvapaalle?
Jes, tuota lyhennysvapaata en muistanut ollenkaan. Kiitos! Näistä on jo apua.
Se on jännä miten arvostelijoita riittää. Tulisivat ite kattomaan mikä täällä on tilanne. Saattais olla avartava kokemus.
Olen lapsena todistanut tuollaista omassa perheessäni ja siksi kannustan kaikkia naisia mieluummin eroamaan kuin pysymään suhteessa lasten takia jos vanhempien välit ovat pahasti solmussa. Uhkailu ja painostaminen ovat asioita jotka lapsi vaistoaa ja jotka voivat pilata hänen parisuhteensa aikuisena.Parempi kaksi eronnutta mutta tahoillaan onnellista vanhempaa kuin pahoinvoiva Pyhä Ydinperhe .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh,heti ollaan ämmäks haukkumassa. Ihan sama. Enköhän minä ajattele myös lapseni parasta. :) ei tarvitse kasvaa huonossa ilmapiirissä.
Rahat ei vaan riitä siihen, että muuttaisin pois vuokralle ja maksaisin samalla asuntolainaa. Mietin vaan että miten pää kestää kun harkinta aika on puoli vuotta. Ei siinä, jos tämän voisi hoitaa tyylikkäästi, mutta epäilen ettei voi. Ja talon myyntiaikakin voi venyä pitkäksi. Että asuppa sitten se aika tuommoseen perkeleen kanssa...
Ei kai auta muu kuin hoitaa asia kerrallaan. Oon vaan niin ***** hajalla :(
Laina lyhennysvapaalle?
Jes, tuota lyhennysvapaata en muistanut ollenkaan. Kiitos! Näistä on jo apua.
Se on jännä miten arvostelijoita riittää. Tulisivat ite kattomaan mikä täällä on tilanne. Saattais olla avartava kokemus.
Ei sinua ole pakotettu naimisiin tuon häiskän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole tuollaisessa avioliitossa onnellinen. Toinen ei halua ja toinen haluaa painostaen ja uhaten, mutta se keneltä painostaa ja uhkailee, ei halua.
Varmaan miehesikin tulee tajuamaan tuon jossain vaiheessa, kunhan et jätä asiaa sikseen. Se vaan vaatii sen, ettet alistu hänen uhkailuun ja painostamiseen, sillä se vaan ruokkii sitä entisestään.
Näytä, ettet ole mikään koira jota voi vetää mukanaan tahdon mukaisesti.
Missä lukee että toinen painostaa ja uhkailee? Että jopa mies tajua, voi huhu.
Vetääkö taas joku pikkufeministi omia johtopäätöksiä?
Ihan se luki aloituksessa, mutta sun sovinistisuodatin esti sua ymmärtämästä sitä.. Sulla on aika huono tuo sisälukutaito. Ja sun mielestä vika on aina naisessa eikä mies voi tehdä mitään väärää. Pikkasen eroaa sun todellisuus tosielämästä.
Olet oikeassa, en itse huomannut "uhkailu sana" AP tekstissä, mutta siinä se oli. Se sai minut reagoimaan. Eli Sori siitä...
Apology accepted.
Eikö?
No sitten et voi erota.
Vaimohan on miehen omaisuutta Suomen lain mukaan.
Tätähän se on kun ei voida yhdessä asioita sopia ja tehdä. Pitää vaan lähteä sooloilemaan, turha silloin on odottaa että se toinen haluaisi sinun halujen mukaan toimia tässä.
Mun ex- mies ja lasten isä oli samanlainen. Millään en olisi saanut hakea eroa. Halusin eron, koska mies petti toistuvasti, kuulemma "vahingossa kännissä tuli tehtyä näitä suuria virheitä, jotka oikeasti rakastava vaimo antaa anteeksi". En siis kuulemma rakastanut häntä oikeasti, kun en antanut pettämisiä anteeksi :)
Sukulaisilleen selitti, että minä (eli petetty vaimo) halusin avioeron ja se oli minun päätökseni erota, mies olisi kuulemma halunnut jatkaa avioliittoa. Lisäksi miehen vanhemmat sanoivat minulle, että olen lapsellinen kun suutuin miehelle pettämisistä ja pidin mykkäkoulua.
Mainittakoon, että mies ja hänen koko sukunsa ovat akateemisia ja arvostettua suomalaista lääkärisukua.
Onko muilla ollut tällaista? Edelleen mietin, että olinko sittenkin huono vaimo kun en antanut miehelle pettämisiä anteeksi ja jatkanut avioliittoa. Exän suku osasi kyllä kääntää taitavasti eron minun syykseni.
Ja nyt eron jälkeen exä hakkuu minua joustamattomaksi, kun en anna lapsia hänelle hoitoon minun hoitovuorollani. Että sellaista...
Vierailija kirjoitti:
Haluan silti eron. Vuosien "harjoitusten" jälkeen alkaa olla minulle selvää, ettei tästä tuu mitään. MUTTA
Toi mies ei tuu tajuamaan tätä. Se on laatua "heitä vihkisormus kaivoon niin se hakee sen sulle takas". Eli se ei tuu tekemään mitään tämän eron eteen, vaan toimii asioiden jarruna. Hän tod.näk. yrittää taas puhua ympäri, uhkailee, ei ala selvittää mitään käytännön asioita kanssani. Varmaan sukulaisillekin esittää viimeiseen asti että kaikki on hyvin...
Avioerojakemuksen osaan laittaa itsekin menemään, mutta mites asunnon myynti? Lapsen eduista sopiminen? Milloin nämä tehdään, yhdessä vai yksin? Joudunko odottamaan puoli vuotta, että ero astuu voimaan, jos mies ei tajua että ero on väistämätön? Enhän lain mukaan saa yksin mennä myymään taloa.
Käytännön vinkit saattaa tulla tarpeeseen, tästä on vaikea sotku tulossa.
Olisithan sinä tietysti voinut kysyä neuvoa, ilman että etukäteen haukut kuinka typerästi miehesi tulee käyttäytymään. Ja kyllä, joudut odttamaan puoli vuotta, vaikka miehesi olisi miten tyhmä tahansa.
Miten noin fiksu nainen on voinutkaan joutua yhteen tuollaisen umpityhmän miehen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan silti eron. Vuosien "harjoitusten" jälkeen alkaa olla minulle selvää, ettei tästä tuu mitään. MUTTA
Toi mies ei tuu tajuamaan tätä. Se on laatua "heitä vihkisormus kaivoon niin se hakee sen sulle takas". Eli se ei tuu tekemään mitään tämän eron eteen, vaan toimii asioiden jarruna. Hän tod.näk. yrittää taas puhua ympäri, uhkailee, ei ala selvittää mitään käytännön asioita kanssani. Varmaan sukulaisillekin esittää viimeiseen asti että kaikki on hyvin...
Avioerojakemuksen osaan laittaa itsekin menemään, mutta mites asunnon myynti? Lapsen eduista sopiminen? Milloin nämä tehdään, yhdessä vai yksin? Joudunko odottamaan puoli vuotta, että ero astuu voimaan, jos mies ei tajua että ero on väistämätön? Enhän lain mukaan saa yksin mennä myymään taloa.
Käytännön vinkit saattaa tulla tarpeeseen, tästä on vaikea sotku tulossa.
Olisithan sinä tietysti voinut kysyä neuvoa, ilman että etukäteen haukut kuinka typerästi miehesi tulee käyttäytymään. Ja kyllä, joudut odttamaan puoli vuotta, vaikka miehesi olisi miten tyhmä tahansa.
Miten noin fiksu nainen on voinutkaan joutua yhteen tuollaisen umpityhmän miehen kanssa?
Se on pitkä tarina...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh,heti ollaan ämmäks haukkumassa. Ihan sama. Enköhän minä ajattele myös lapseni parasta. :) ei tarvitse kasvaa huonossa ilmapiirissä.
Rahat ei vaan riitä siihen, että muuttaisin pois vuokralle ja maksaisin samalla asuntolainaa. Mietin vaan että miten pää kestää kun harkinta aika on puoli vuotta. Ei siinä, jos tämän voisi hoitaa tyylikkäästi, mutta epäilen ettei voi. Ja talon myyntiaikakin voi venyä pitkäksi. Että asuppa sitten se aika tuommoseen perkeleen kanssa...
Ei kai auta muu kuin hoitaa asia kerrallaan. Oon vaan niin ***** hajalla :(
Laina lyhennysvapaalle?
Jes, tuota lyhennysvapaata en muistanut ollenkaan. Kiitos! Näistä on jo apua.
Se on jännä miten arvostelijoita riittää. Tulisivat ite kattomaan mikä täällä on tilanne. Saattais olla avartava kokemus.
Olen lapsena todistanut tuollaista omassa perheessäni ja siksi kannustan kaikkia naisia mieluummin eroamaan kuin pysymään suhteessa lasten takia jos vanhempien välit ovat pahasti solmussa. Uhkailu ja painostaminen ovat asioita jotka lapsi vaistoaa ja jotka voivat pilata hänen parisuhteensa aikuisena.Parempi kaksi eronnutta mutta tahoillaan onnellista vanhempaa kuin pahoinvoiva Pyhä Ydinperhe .
Ei vaan ole mitään takuuta, että ne kaksi on erillään yhtään sen onnellisempia. Pahimmillaan on kaksi pahoinvoivaa erillään ja lapset pelinappuloina. Siksi minä kannustan opettelemaan keskustelemaan tunteistaan ja ymmärtämään erilaisia mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole tuollaisessa avioliitossa onnellinen. Toinen ei halua ja toinen haluaa painostaen ja uhaten, mutta se keneltä painostaa ja uhkailee, ei halua.
Varmaan miehesikin tulee tajuamaan tuon jossain vaiheessa, kunhan et jätä asiaa sikseen. Se vaan vaatii sen, ettet alistu hänen uhkailuun ja painostamiseen, sillä se vaan ruokkii sitä entisestään.
Näytä, ettet ole mikään koira jota voi vetää mukanaan tahdon mukaisesti.
...hänen uhkailuu n s a ja painostamisee n s a !!!
Jos olisit työnhakija, en palkkaisi sinua kun et taida omistusliitteitä eli possessiivisuffixeja käyttää.
Taas on lapsien elämä tuhottu.
Eronneiden perheiden vaikutus lapsen koulumenestykseen, ongelmakäytökseen ja elämässä pärjäämiseen on valtava tilastojen valossa. Alkoholisti- tai huumehörhöperhekin on parempi lapsen kasvulle kuin eronneet vanhemmat.
Naimisiin mennään lapsien tulevaisuuden takia, jotta lapsilla olisi vakaat olosuhteet kasvaa ja turvallinen koti. Eroaminen ja perheen tuhoaminen on erittäin itsekästä. Vaikutus näkyy jopa sukupolvien päähän kun lapsenlapsilla ei ole mummolaa vaan yksittäiset isovanhemmat jossain yksiöissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh,heti ollaan ämmäks haukkumassa. Ihan sama. Enköhän minä ajattele myös lapseni parasta. :) ei tarvitse kasvaa huonossa ilmapiirissä.
Rahat ei vaan riitä siihen, että muuttaisin pois vuokralle ja maksaisin samalla asuntolainaa. Mietin vaan että miten pää kestää kun harkinta aika on puoli vuotta. Ei siinä, jos tämän voisi hoitaa tyylikkäästi, mutta epäilen ettei voi. Ja talon myyntiaikakin voi venyä pitkäksi. Että asuppa sitten se aika tuommoseen perkeleen kanssa...
Ei kai auta muu kuin hoitaa asia kerrallaan. Oon vaan niin ***** hajalla :(
Laina lyhennysvapaalle?
Jes, tuota lyhennysvapaata en muistanut ollenkaan. Kiitos! Näistä on jo apua.
Se on jännä miten arvostelijoita riittää. Tulisivat ite kattomaan mikä täällä on tilanne. Saattais olla avartava kokemus.
Olen lapsena todistanut tuollaista omassa perheessäni ja siksi kannustan kaikkia naisia mieluummin eroamaan kuin pysymään suhteessa lasten takia jos vanhempien välit ovat pahasti solmussa. Uhkailu ja painostaminen ovat asioita jotka lapsi vaistoaa ja jotka voivat pilata hänen parisuhteensa aikuisena.Parempi kaksi eronnutta mutta tahoillaan onnellista vanhempaa kuin pahoinvoiva Pyhä Ydinperhe .
Ei vaan ole mitään takuuta, että ne kaksi on erillään yhtään sen onnellisempia. Pahimmillaan on kaksi pahoinvoivaa erillään ja lapset pelinappuloina. Siksi minä kannustan opettelemaan keskustelemaan tunteistaan ja ymmärtämään erilaisia mielipiteitä.
No voi. Luuletko, ettei olla vuosikausia jo yritetty????
Ap
Olet oikeassa, en itse huomannut "uhkailu sana" AP tekstissä, mutta siinä se oli. Se sai minut reagoimaan. Eli Sori siitä...