kyllä tää oli noloa kun jouduin kieltämään erään perheen yökyläilyn
Sattumalta näin tutun äidin lastensa kanssa kaupungissa. Olivat tulleet maalta reissuun.
Äiti sitten kysyi yöpaikkaa.
En voinut päästää heitä asuntoon.
Kommentit (1962)
Vierailija kirjoitti:
Ketjukin täyttää kohta sata sivua. Ehkä minun pitäisi vuolla Ketju 100 s. juhlapuujalkoja?
Ainakin nuo Suomi 100 v. kamppeet myy kuin häkä.
Joo, ja ketju 100 s vessaharjoja, voisko niitä veistellä puusta? Sen varren vois, mut ei oo ehkä yhtä hygieeninen kun muovinen. Tai hygeeni, kerran yks mies kysyi kaupassa myyjältä että mitä eroa on käsi- ja jalkarasvalla, että eikö se jalkarasva oo niin hygeeni? Että senkö takia niitä myydään erikseen eikä voi sen takia käyttää samaa käsiin ja jalkoihin. Kun ei oo niin hygeeni se jalkoihin laitettava. Ei se uskonut kun myyjä yritti selittää että on erilainen iho käsissa ja jaloissa, kun arveli että samaa ihoahan se on. Itse en tuota ollut koskaan edes ajatellut noin. Ehkä siinä taas paljastui yksi elämän suurista mysteereistä.
Vierailija kirjoitti:
Saako puuilosta myös puujalkoja?
Veistelin niitä aiemmin, parisenkymmentä sivua sitten, mutta ei se ollut kannattavaa.
Nyt mua vähän naurattaa mutta pikkuserkku nielas joskus isänsä puujalasta ruuvin eikä sitten isä päässyt liikkeelle, ennen kun potussa kolahti. Mä olen kyllä vanha kun metusalem.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä, ledipipo kuulostaa tosi hauskalta, taidan hommata mun ukolle semmosen. Itselle haluan laulavan valoporon, se ei anna mulle rauhaa. Vaikka meillä on jo ikää, tuonmoiset hassutukset on meille sopivia.
Puuilosta löytyy molemmat ja halvalla. Onslow säästää sähköä näin. Paljonkohan toi valoporo vie sähköä? Voisin laittaa sen sängynviereen lukulampuksi. Olis kyllä ihana tunnelma makuuhuoneessa.
Oi, ikioma valoporo sängyn vieressä! Minäkin haluan sellaisen. Jos ja kun voitan lotossa, teetän erikoisporon, joka laulaa mut uneen ja kun olen nukahtanut, sen lamput alkavat yksi kerrallaan sammua. Aamulla sama päinvastoin. Se vois laulaa vaikka Lapin äidin kehtolaulua tai Taivas sylissäni tai jotain muuta kaunista. Nyt tekemään lottoa.
Toi olis kyllä ihana. Mä luulin aamulla, että olen taivaassa ja mieskin näytti olevan. Ei me sitten oltukaan pilven päällä, vaan koira oli repinyt tyynystä vanut sänkyyn. Jestas sitä siivoo. On se hullu tuo koira.
Kauheeta, nyt punastuttaa, kun ekaks luulin, että puhuit kielikuvin siitä taivaassa olosta.
Sanos muuta. Aina pitää miettiä, mitä kirjottaa. Ensin meinasin kirjottaa, että herättiin miehen kanssa pilvessä. Siitä vasta outo mielikuva tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako puuilosta myös puujalkoja?
Veistelin niitä aiemmin, parisenkymmentä sivua sitten, mutta ei se ollut kannattavaa.
Saitko yhtään myytyä? Kirjota niihin vitsejä ja myy joulutorilla ne puujalkavitseinä. Mä haluaisin sellasen lahjaksi. Siinä olis hyvä kuivatella villasukkiakin ja samalla nauraa niille vitseille.
No en saanut. Ne oli veistelty puu-sanasta, käsitteellisestä materiaalista. Ovat erittäin kestävät ja maahai eivät niille pärjää millään. Ne saa myös jesaroituina. Muut eivät oikein käsittäneet niitä. Jaloitellahan niillä pitäisi, mutta kokeilen vielä päällystää niitä vitseillä.
Mä päällystin joskus päreen nuottikirjansivulla ja liimasin siihen kauniin kiiltokuvankin. Täytyhän teinien äidillä varapäre olla. On se mulla vieläkin, kun on noita lastenlapsia siunaantunut.
Kuulostaa kauniilta päreeltä. Sehän voisi olla perintöpäre?
Sitä se onkin. Se on nyt kunniapaikalla vanhassa hirsimökissä. Mökillä tarvitaan varapäreitä kun aina sataa ja lastenlapset näyttää kurakuorrutuksessaan suklaisilta pääsiäispupuilta ilman niitä pitkiä korvia. Kyllä siinä välillä päreet palaa.
Sitten kannattaa huolestua jos niille lapsille kasvaa pupunkorvat. Mut varapäre, tai päreitä, on hyvä olla, ne päreet kun tuppaa kaikilla välillä palamaan.
onko ap tullut enää aloituksen jälkeen kommentoimaan ketjuun?
Vierailija kirjoitti:
onko ap tullut enää aloituksen jälkeen kommentoimaan ketjuun?
Tuskin on. Mutta kyllä se alotuksellaan papukaijamerkin ansaitsee. On tää ketju niin potin räjäyttänyt ja saanut paljon hyvää aikaseksi. Makeita nauruja, uutta oppia, tukea, ideoita, historiaa ja lähimmäisen rakkautta tässä nyt ollaan koettu. Ihan mieletön ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako puuilosta myös puujalkoja?
Veistelin niitä aiemmin, parisenkymmentä sivua sitten, mutta ei se ollut kannattavaa.
Saitko yhtään myytyä? Kirjota niihin vitsejä ja myy joulutorilla ne puujalkavitseinä. Mä haluaisin sellasen lahjaksi. Siinä olis hyvä kuivatella villasukkiakin ja samalla nauraa niille vitseille.
No en saanut. Ne oli veistelty puu-sanasta, käsitteellisestä materiaalista. Ovat erittäin kestävät ja maahai eivät niille pärjää millään. Ne saa myös jesaroituina. Muut eivät oikein käsittäneet niitä. Jaloitellahan niillä pitäisi, mutta kokeilen vielä päällystää niitä vitseillä.
Mä päällystin joskus päreen nuottikirjansivulla ja liimasin siihen kauniin kiiltokuvankin. Täytyhän teinien äidillä varapäre olla. On se mulla vieläkin, kun on noita lastenlapsia siunaantunut.
Kuulostaa kauniilta päreeltä. Sehän voisi olla perintöpäre?
Sitä se onkin. Se on nyt kunniapaikalla vanhassa hirsimökissä. Mökillä tarvitaan varapäreitä kun aina sataa ja lastenlapset näyttää kurakuorrutuksessaan suklaisilta pääsiäispupuilta ilman niitä pitkiä korvia. Kyllä siinä välillä päreet palaa.
Sitten kannattaa huolestua jos niille lapsille kasvaa pupunkorvat. Mut varapäre, tai päreitä, on hyvä olla, ne päreet kun tuppaa kaikilla välillä palamaan.
Yhden muksun hupusta sojotti pehmeät poronsarvet. Mutta se hampaaton hymy sarvien kera oli kaunis näky:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako puuilosta myös puujalkoja?
Veistelin niitä aiemmin, parisenkymmentä sivua sitten, mutta ei se ollut kannattavaa.
Saitko yhtään myytyä? Kirjota niihin vitsejä ja myy joulutorilla ne puujalkavitseinä. Mä haluaisin sellasen lahjaksi. Siinä olis hyvä kuivatella villasukkiakin ja samalla nauraa niille vitseille.
No en saanut. Ne oli veistelty puu-sanasta, käsitteellisestä materiaalista. Ovat erittäin kestävät ja maahai eivät niille pärjää millään. Ne saa myös jesaroituina. Muut eivät oikein käsittäneet niitä. Jaloitellahan niillä pitäisi, mutta kokeilen vielä päällystää niitä vitseillä.
Mä päällystin joskus päreen nuottikirjansivulla ja liimasin siihen kauniin kiiltokuvankin. Täytyhän teinien äidillä varapäre olla. On se mulla vieläkin, kun on noita lastenlapsia siunaantunut.
Kuulostaa kauniilta päreeltä. Sehän voisi olla perintöpäre?
Sitä se onkin. Se on nyt kunniapaikalla vanhassa hirsimökissä. Mökillä tarvitaan varapäreitä kun aina sataa ja lastenlapset näyttää kurakuorrutuksessaan suklaisilta pääsiäispupuilta ilman niitä pitkiä korvia. Kyllä siinä välillä päreet palaa.
Sitten kannattaa huolestua jos niille lapsille kasvaa pupunkorvat. Mut varapäre, tai päreitä, on hyvä olla, ne päreet kun tuppaa kaikilla välillä palamaan.
Yhden muksun hupusta sojotti pehmeät poronsarvet. Mutta se hampaaton hymy sarvien kera oli kaunis näky:)
Voi miten ihanaa, ja näin joulun alla. Kyllä taitaa joulu olla tulossa kun alkaa jo pienet poron sarvet kasvaa, sehän se yleensä on se varmin merkki joulun lähestymisestä.
Hyviä öitä, suorastaan ihania unia.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä öitä, suorastaan ihania unia.
Ei ollut suorastaita unissani. Mikähän siinä on kun millään ei meinaa nukahtaa, eikä toisaalta herätäkään. Laistaakohan mun nukkumatti hommissaan? Kenelle siitä voi ilmoittaa? Onko joku ollut yhteydessä sen pomoon?
Kukahan muuten on nukkumatin pomo ja asuuko se siellä höyhensaarilla? Mullakin on vaikeuksia herätä, paitsi tänä aamuna, kun mies toi tulppaanikimpun sänkyyn. Se oli mukava yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Kukahan muuten on nukkumatin pomo ja asuuko se siellä höyhensaarilla? Mullakin on vaikeuksia herätä, paitsi tänä aamuna, kun mies toi tulppaanikimpun sänkyyn. Se oli mukava yllätys.
Niinpä. Onkohan höyhensaaret oma valtionsa? Kuningaskunta? Täytyypä selvittää asiaa ensiyönä.
Minä muistan kansakouluajalta kuvan ja lorun: Unijukka, Nukkumatin veli, illan tullen lapset nukutteli. Ehkä siellä Höyhensaarilla on isompikin sisarussarja näitä nukuttamistaitoisia olentoja. Mutta aina ei kukaan kerkee minuakaan nukuttamaan, täytyy vaan tuijottaa tvtä silmät tapilla. Aika hyvä konsti on ottaa joku asiateksti luettavaksi ja kuvitella, että se on koululäksy, toimii usein, vaikka kouluajoista on vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan kansakouluajalta kuvan ja lorun: Unijukka, Nukkumatin veli, illan tullen lapset nukutteli. Ehkä siellä Höyhensaarilla on isompikin sisarussarja näitä nukuttamistaitoisia olentoja. Mutta aina ei kukaan kerkee minuakaan nukuttamaan, täytyy vaan tuijottaa tvtä silmät tapilla. Aika hyvä konsti on ottaa joku asiateksti luettavaksi ja kuvitella, että se on koululäksy, toimii usein, vaikka kouluajoista on vuosikymmeniä.
Onkohan Sinipiika niiden sisko. Ajattelin vaan siitä, että siivoon välillä jos Nukkumatti on hukassa.
Sinipiika voi olla siitä perheestä kyllä, kummasti alkaa ramasemaan, kun pitäis siivota.
Onnea mulle, mulla on synttärit ja kyllä mä olenkin onnellinen. Sinkkupihlajassakin leikki kaksi pikkuriikkistä oravaa. Oli se hyvä juttu tuo sinkkupihlaja, siellä syntyy kauniita romansseja.
Säpinää sinkkupihlajassa voittais kyllä Ensitreffit alttarilla ohjelman. Kyllä se on kemia mikä kolahtaa jos kolahtaa. Ei siinä mitään asiantuntijoita tarvita, ei Risto-Matinkaan olis kannattanut saappaita suunnitella.
Vierailija kirjoitti:
Onnea mulle, mulla on synttärit ja kyllä mä olenkin onnellinen. Sinkkupihlajassakin leikki kaksi pikkuriikkistä oravaa. Oli se hyvä juttu tuo sinkkupihlaja, siellä syntyy kauniita romansseja.
PALJON ONNEA SINULLE! Kiva, että olet onnellinen.
Onnenhetket ovat minulle kallisarvoisia, joskin harvinaisia. Joskus se vain tulee, se tunne, että kaikki on hyvin näin ja olen onnellinen.
Ihana juttu tuo oravapari sinkkupihlajassa, kyllä siinä puussa on taikaa. Mitähän se saa aikaan pikkujoulusesonkina tai ystävänpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea mulle, mulla on synttärit ja kyllä mä olenkin onnellinen. Sinkkupihlajassakin leikki kaksi pikkuriikkistä oravaa. Oli se hyvä juttu tuo sinkkupihlaja, siellä syntyy kauniita romansseja.
PALJON ONNEA SINULLE! Kiva, että olet onnellinen.
Onnenhetket ovat minulle kallisarvoisia, joskin harvinaisia. Joskus se vain tulee, se tunne, että kaikki on hyvin näin ja olen onnellinen.
Ihana juttu tuo oravapari sinkkupihlajassa, kyllä siinä puussa on taikaa. Mitähän se saa aikaan pikkujoulusesonkina tai ystävänpäivänä.
Kiitos:) Pienestäkin hetkestä pitää nauttia ja olla onnellinen. Ei elämä ole ruusuilla tanssimista eikä aina helppoa, eikä sen pidäkään olla.
Kauheeta, nyt punastuttaa, kun ekaks luulin, että puhuit kielikuvin siitä taivaassa olosta.