Lapseton sisko haluaa koko ajan "auttaa

Neuvokkitäti kirjoitti:

Muistathan käydä miehesi kanssa läpi täällä purkamasi mielipahat ja ongelmat. Valitettavasti minun on pakko sanoa, että et taida olla aidosti etsimässä niihin ratkaisua. Se on harmillista, mutta toki sinun valintasi.

Lapset sairastavat, toiset enemmän, toiset vähemmän. Astmaperheessä kannattaa miettiä aika tarkkaan, oleskelevatko koirat samoissa tiloissa lasten kanssa. Vaikka oireet tulisivat vain kissoista, astmalapsen vastustuskyky on ns. tervettä lasta heikompi. Astma on kuitenkin aika tavanomainen ja hoidettavissa oleva sairaus, vaikka se aiheuttaakin ylimääräistä stressiä vanhemmille. Olet todella onnekas, sillä asut Helsingissä kaikkien palvelujen saatavilla.

Olen toiminut vapaaehtoisena tukihenkilönä erittäin pitkään ja kuullut sekä nähnyt aika monenlaisia tilanteita. Kymmenisen vuotta sitten tuin neljän lapsen äidin polkua leukemialapsen kanssa. Kaikki neljä olivat alle kouluikäisiä ja leukemialapsen hoitopaikka 200 km päässä lapsen kotoa. Perheen kaikki läheiset asuivat toisella puolen Suomea. Lopulta kuusivuotiaan lapsen luuydin pelasti pikkuveljen elämälle. En koskaan unohda sitä tunnetta, jonka ulkopuolisena sain kokea.

Vapaaehtoistyö on ollut raskasta ja samalla todella hienoa. Pinnallisessa maailmassa on äärimmäisen palkitsevaa olla välillä aivan vereslihalla ja ymmärtää että silloinkin löytyy voimia auttaa toisia. Vaikeissa, pitkäaikaisissa ja raskaissa tapauksissa meitä on ollut tukena kolmen naisen ryhmä, jotta kenenkään auttajan oma elämä ei kuormitu kohtuuttomasti.

Tässä on oppinut lukemaan rivien lisäksi myös rivien välit. Aika nopeasti myös oppii huomaamaan, mikä on todellista ja mikä ei ole. Toki joskus olen tehnyt täysin vääriäkin arvioita, mikä on hyvä asia. On vaarallista kuvitella olevansa erehtymätön ja tuettavaansa viisaampi.

Mihin ihmeeseen tää sepustus edes liittyy?!

Kaksi ensimmäistä kappaletta liittyy suoraan alkuperäiseen asiaan.

Loput vain välillisesti.

Neuvokkitäti kirjoitti:

Kaksi ensimmäistä kappaletta liittyy suoraan alkuperäiseen asiaan.

Loput vain välillisesti.

Miten ne liittyy itse asiaan?

Neuvokkitäti kirjoitti:

Kaksi ensimmäistä kappaletta liittyy suoraan alkuperäiseen asiaan.

Loput vain välillisesti.

Miksi koit tarvetta kirjoittaa itsestäsi pitkän sepustuksen?

Voisin minäkin kirjoittaa syyt miksi neuvoin ap:ta oikeasti ilmoittamaan siskolleen että on ei-toivottua seuraa ja vetämään tiukat rajat. Tässä kuitenkin on tärkeämpää tunnistaa pielessä oleva dynamiikka ja opettaa ap:lle rajanvetoa sen sijaan että tulee tänne syyllistämään häntä. Ap.n rajaton sisko on ihan aito riesa jolla on tietynlaisia  hyvin tunnistettavia piirteitä joista joku toinen tänne jo kirjoittikin.

Asian ymmärtää kun lukee koko ketjun. Jos ei ymmärrä, ei tietenkään kannata lukea. Silloin ei kannata tuhlata aikaa pitkän ketjun lukemiseen. Ei ole kovinkaan vaikeaa huomata, että aloittajalla ei ole tarkoituskaan hakea ongelmaan ratkaisua. Siihen lienee jokin syy.

Keskustelu olisi huomattavasti järkevämpää, jos jokainen käyttäisi yksilöivää nimimerkkiä.

Ketjuista tulee sekavia, kun vierailijan vierailijan vierailija kommentoi vierailijaa.

Sinun ei kannata kuluttaa aikaa minuun, eikä minun tähän ketjuun. Kumpikin haaskaa vain aikaansa.

Kun perheenäidin elämänpiiri on neljän seinän sisällä, pienistä harmeista kehittyy helposti pieniä ongelmia ja pienistä ongelmista omassa mielessä taas ylitsepääsemättömän suuria. Jos ongelmia ei halua ratkaista, niiden kanssa on vain elettävä.

Neuvokkitäti kirjoitti:

Asian ymmärtää kun lukee koko ketjun. Jos ei ymmärrä, ei tietenkään kannata lukea. Silloin ei kannata tuhlata aikaa pitkän ketjun lukemiseen. Ei ole kovinkaan vaikeaa huomata, että aloittajalla ei ole tarkoituskaan hakea ongelmaan ratkaisua. Siihen lienee jokin syy.

Keskustelu olisi huomattavasti järkevämpää, jos jokainen käyttäisi yksilöivää nimimerkkiä.

Ketjuista tulee sekavia, kun vierailijan vierailijan vierailija kommentoi vierailijaa.

Sinun ei kannata kuluttaa aikaa minuun, eikä minun tähän ketjuun. Kumpikin haaskaa vain aikaansa.

Kun perheenäidin elämänpiiri on neljän seinän sisällä, pienistä harmeista kehittyy helposti pieniä ongelmia ja pienistä ongelmista omassa mielessä taas ylitsepääsemättömän suuria. Jos ongelmia ei halua ratkaista, niiden kanssa on vain elettävä.

Ihmeellisiä johtopäätöksiä. Missä edes sanottiin että olisin pelkkä kotiäiti?

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan, mutta miten sen pystyy ratkaisemaan, jos ongelma itse kiistää jyrkästi olevansa minkäänlainen ongelma?

Etäisyyttä on otettu. Paljon. Seuraava askel on katkaista välit kokonaan. Toistaiseksi en ole siihen ryhtynyt, koska säälin siskoani.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Neuvokkitäti kirjoitti:

Asian ymmärtää kun lukee koko ketjun. Jos ei ymmärrä, ei tietenkään kannata lukea. Silloin ei kannata tuhlata aikaa pitkän ketjun lukemiseen. Ei ole kovinkaan vaikeaa huomata, että aloittajalla ei ole tarkoituskaan hakea ongelmaan ratkaisua. Siihen lienee jokin syy.

Keskustelu olisi huomattavasti järkevämpää, jos jokainen käyttäisi yksilöivää nimimerkkiä.

Ketjuista tulee sekavia, kun vierailijan vierailijan vierailija kommentoi vierailijaa.

Sinun ei kannata kuluttaa aikaa minuun, eikä minun tähän ketjuun. Kumpikin haaskaa vain aikaansa.

Kun perheenäidin elämänpiiri on neljän seinän sisällä, pienistä harmeista kehittyy helposti pieniä ongelmia ja pienistä ongelmista omassa mielessä taas ylitsepääsemättömän suuria. Jos ongelmia ei halua ratkaista, niiden kanssa on vain elettävä.

Ihmeellisiä johtopäätöksiä. Missä edes sanottiin että olisin pelkkä kotiäiti?

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan, mutta miten sen pystyy ratkaisemaan, jos ongelma itse kiistää jyrkästi olevansa minkäänlainen ongelma?

Etäisyyttä on otettu. Paljon. Seuraava askel on katkaista välit kokonaan. Toistaiseksi en ole siihen ryhtynyt, koska säälin siskoani.

Ap

Ap, säälimällä annat hänelle luvan häiriköidä elämääsi. Tässä tapauksessa ainoa keino on vetää ne rajat eli katkaista välit vaikka määräajaksi. Muuten olet kuin alkoholistin kärsivä vaimo  joka paapomisellaan ja jäämisellään itse mahdollistaa ja edesauttaa alkoholistin itsetuhoista elämäntapaa.

Ne rajat.Nyt.

Enpä jaksa edes lukea loppuun tätä ketjua. Todella "myötätuntoista" ihmiset, hävetkää. Ja ap ymmärrän raivosi täysin, vaikka minulla ei ole tuollaista siskoa.

Ap ei halua muutosta.

Hän haluaa vain valittaa.

Oma systerini on samanlainen.

Eikä se muutu.

Lopulta vuosien ystävällisyyden ja tukena ja ilmaisterapeuttina olemisen jälkeen lakkasin olemasta kuulolla sen arvostelulle ja kitinälle.

Emme ole enää tekemisissä. Aina välillä se tekstaa, haluanko tavata. Eli ei tajua olevansa rasittava.

En halua.

Ap, minä en enää päästä lähelleni ihmisiä  joiden seurassa en viihdy. Koskee sukua ja tuttavia yhtä lailla.Suosittelen sinua tekemään samoin.Et ole eka etkä  vika joka laittaa välit poikki siskoon tai  veljeen siksi ettei vaan tule toimeen. Siskosi on syytä kasvaa aikuiseksi. Ilman sinua.

Hep, täällä on vähän samanlainen sisko. Ei usko minun kasvatussääntöihin ja manipuloi lapsia asioihin mistä pitää (taide) ja vastustamaan asioita mistä ei itse pidä (urheilu). Kirppikseltä löytyy usein asioita mitkä hänen mielestään kuuluu meille. Sitten loukkaantuu jos ei ota vastaan jotain isoa romua pieneen asuntoon. Arvostelee minua äidillemme ja muullekin perheelle.

Pakko ollut pitää välejä etäisinä, koska ärsyyntymiskynnykseni on hänen suhteen nykyään olematon.

Ihme toimintaa siskolta. Toisaalta näitä kommentteja lukiessa tulee sellainen fiilis, että mikään ei ikinä kelpaa ja kaikki lapsettomat tädit on ihan edesvastuuttomia urpoja, jotenkin tuli ihan ok olo siitä, että sisko katkaisi minuun välit ja täten en enää ole tekemisissä kummilapseni tai hänen muidenkaan lapsien kanssa.

Jepjep.

Ottaisin heti siskon ja avun, jos tällä iällä vielä saisin. Sun pitää vaan kouluttaa sitä.

Alan epäillä, että ap ei osaa tai viitsi lukea kommentteja, joita ihmiset vaivautuvat hänen avukseen jakamaan.

Hän pätee ja uhrautuu, ei halua "hylätä" systeriään. Ts. hän toimii juuri niin, että kuvio jatkuu hamaan maailman tappiin.

Nyt vaan univelat pois kun mies tuli kotiin. Sen jälkeen jaksaa taas taivastella mahdotonta systeriään.

Aikuinen ihminen muuttaa huonon tilanteen, ei valita samaa asiaa sivutolkulla ja torppaa jokaikistä saamaansa hyvää neuvoa. Hän ei edes kiitä neuvoista, saati sano että hyvä idea, noinpa teen.

Ei, hän vain kitisee, eikä ota vastuuta omasta perheestään, jonka huoltaja hän on. Jännä nähdä tuleeko tästä ikuisuusketju, vai poistaako yp tämän lopulta armeliaasti.

Ap, mulla samantyyppinen tilanne. Viikonloppuna hän halusi auttaa meitä hankkimaan lapselle lämpimämmän haalarin, kun flunssaisina emme itse jaksaneet lähteä kaupungille. Kerroin, että koko on 86, ja annoin rahat. Hän palasi 140-kokoisen sadetakin kanssa, "Koska se oli niin ihanan värinen!", ja kuitti sekä loput rahat oli hassattu. Aina tätä. Myös tuo "ei se rytmi ole niin tarkkaa" on tuttu perustelu. On mm. retuuttanut väsymystä itkevän lapsen pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Hep, täällä on vähän samanlainen sisko. Ei usko minun kasvatussääntöihin ja manipuloi lapsia asioihin mistä pitää (taide) ja vastustamaan asioita mistä ei itse pidä (urheilu). Kirppikseltä löytyy usein asioita mitkä hänen mielestään kuuluu meille. Sitten loukkaantuu jos ei ota vastaan jotain isoa romua pieneen asuntoon. Arvostelee minua äidillemme ja muullekin perheelle.

Pakko ollut pitää välejä etäisinä, koska ärsyyntymiskynnykseni on hänen suhteen nykyään olematon.

Ei ole oikein manipuloida lasta vastustamaan urheilua (manipuloiminen ei ole koskaan eikä kenenkään kohdalla oikein) mutta mitä pahaa on opettaa arvostamaan ja olemaan kiinnostunut taiteista?

Uskon ap:n tarinan täysin. Tuollaisia ihmisiä on. On hiton helppo täältä sivusta huudella, että "joo älä päästä siskoa teille". Tuollainen sisko uhriutuu, riehuu, sa akohtauksen, syy aina ap:n. Sisko tarvitsee apua ja rajoja.

Suuttuisin tuosta kenkäjutusta tosi paljon. Varsinkin jos rahasta tiukkaa. Tosi törkeä ja tarpeettoman tyhmä temppu. Olisi tyhmä vaikka olisi ostanut omilla rahoillaan, sillä lapsen jalkaan ei ehkä sovi kaikenlaiset venkottimet. Silloin ei tietenkään olisi ollut niin iso juttu.

Taiteilijana sanoisin, että on väärin myös manipuloida lapsi taiteen pariin. Se ei edistä taiteeseen tutustumista, joka taas on minulle itslleni tärkeää. Ooetan lapsia sen pariin hienotunteisesti, en manipuloiden. Että jos sen kommentin kirjoittaja tarkoitti sitä, että manipuloidaan kierosti taidejuttuihin, niin on se väärin. Jos hän taas tarkoitti, että sisko jotnekin kivasti, painostamatta, pelailematta esittelee taidetta ja juttelee siitä lasten ehdoilla, niin se on minusta arvokasta. Lapsen omaa harrastusta, urheilu tässä tapauksessa käistätäksnei, ei saisi koskaan dissata, vaikkei itse siitä diggaisi.

Mä en tajua tän palstan nykyistä meininkiä, että jotkut yrittää vain ja ainaostaan dissata ap:ta, siis ketä hyvänsä ap:ta, missä hyvänsä ketjussa. Etsitänn ja keksitään virheitä ja saarnataan ihme juttuja, kuten että ap ei halua muuttaa tilannetta. Minusta selkeästi haluaa, MUTTA SAA TÄNNE MYÖS TULLA HENGÄHTÄMÄÄN, KOKOAMAAN AJATUKSIAAN JA PUUSKAHTAMAAN MIELIPAHAANSA ILMAN KONKRETTISIA SOTASUUNNITELMIA KAIKEATA. jos ei miellytä, älä lue.

Sisko aivan taukki. Itsellä vähän samantyyppinen äiti. Hirveitä tilanteita, haukkuu mua lapsen edessä (mulla sairaus, kova väsymys) maalaillen kauhukuvia mitä pienelle käy, kunnolen niin väsynyt ihan kuin itse väsymykseni olisin valinnut. Hoitajia ei aina ole, silloin äiti, joka itse lapsen kanssa mainio, on otettava. Kaikilla ei ole suuria sukuja ja omat ystävät voivat olla tosi kiinni duuneisaa, lapsissa, graduissa, sairauksissa, eroissa jne jne, joten aina lähiomaisen poisto arjesta einole yksinkertaista.

Riidan ja virheenetsijät, perustakaa omia ketjuja, nälvikää ja pätekää toistenne kanssa, kitoos.

Toisaalta ap:n sisko ainakin jaksaa touhuta lapsen kanssa ja haluaa olla apuna. Itse olen lapseton sisko, joka asuu toisessa kaupungissa kuin sisarukset ja lapset. Käydessäni kotikonnuilla 400km päässä minulla ei suoraan sanoen ole kauheasti energiaa touhuta kuuden eri lapsenlapsen kanssa, käydä ostelemassa edes niitä muovikenkiä tai riekkua. Haluaisin keskittyä enimmäkseen kuuntelemaan mitä sisaruksilla on sydämellä, lapsien häsäys vain stressaa enkä ikinä saa kuulla aikuisten kuulumisia. Eli voipi olla myös onnellinen ettei siskosi ole tällä tavalla surkea täti... :)