Kylläpä äsytti tuo Anna-lehdessä ollut juttu " Totaalinen rakastuminen" .
Hirvee hehkutus tosta kapellimestari Leif Segerstamin ja sen nykyisen vaimon rakkaustarinasta. Rakkaus oli niin totaalista, että siinä jäi kaikki entinen mm. Leifin yli 30 vuotta kestänyt avioliitto. Elikä tän äijän on pitänyt olla siinä vaiheessa ainakin 5-kymppinen. Ja sitten niille syntyi vielä 3 lapsukaista Violaelina, Selimoskar ja Iirisilona. (Ihqut nimet!)
Sinä ei taas paljon entinen avioliitto painanu kun vanhaa kääpää vietiin...
Kommentit (44)
papparallat on vauhdissa ja nuorikkovaimot hihittää vieressä
Siinä tilanteessa kun löydät sen oikean ihmisen ei paljon paina avioliitot tai lapset. Te jotka moralisoitte ja ärsyynnytte toisten onnesta olette vain kateellisia.
että miksi aina puhutaan nuorista syöjättäristä, hänkin on jo 40-kieppeillä. Meillä sama juttu. Olen itsekin jo iäkäs, enkä mikään hihittävä tytönhupakko.
Puhe oli oikeasta rakkaudesta ja se ei ikää katso.
Ajattele miltä entisestä perheestä tuntuu ja sinun mielestä perhe on kateellinen jos ei jaksa innostua isän uudesta nuorikosta ja perheestä?
Toivottavasti et joudu itse kokemaan miehen menettämisetä toiselle, tai jos joudut muista olla vaan iloinen.
missään tekemisissä, jolle ei lapset paina mitään uuden rakkauden tullessa.
Ja eivätköhän kaikki ole olleet rakastuneita naimisiin mennessään. Avioliittoon kuuluu erilaisia vaiheita, ja todellista rakkautta on arjen jakaminen, ei rakastumisen huuma. Ehkä siitä ensirakkaudesta ei uudelle kerrota ihan todellista kuvaa.
Vierailija:
Ajattele miltä entisestä perheestä tuntuu ja sinun mielestä perhe on kateellinen jos ei jaksa innostua isän uudesta nuorikosta ja perheestä?Toivottavasti et joudu itse kokemaan miehen menettämisetä toiselle, tai jos joudut muista olla vaan iloinen.
Varmaan silla on melkoinen karisma joka auttaa unohtamaan pygmimäisen ulkonäön : ) Ja mun mielestä ne lasten nimet on hauskoja, etenkin Selimoskar on aivan mainio
olevalta karvanaamalta, mikäs sen nimi nyt olikaan? se isokokoinen?
Ihan just sattu tuttavapiirissä tapaus, jossa mies 50+ rakastui 20 v nuorempaan naiseen. Mies jätti vaimonsa ja lapsensa ja muutti uuden naisen luo. Tämä oli miehelle jo toinen kerta kun tämän teki.
Miten siis kukaan nainen voi rakastua mieheen, joka kylmästi hylkää edellisen vaimonsa ja pienet lapsensa? En ikimaailmassa voisi rakastua sellaiseen petturiin, onhan toisen kunnioitus osa rakkautta, pettäjää ei voi kunnioittaa. Ja sitäpaitsi, kerran pettäjä, aina pettäjä!
Äitini ei sitä kestänyt eikä siitä selvinnyt.
Omien sanojen mukaan kumpikin oli tyytyväinen suhteeseensa. Isäni koki äkkirakastumisen ja jätti äitini 35 vuoden violiiton jälkeen. Jätti myös meidät aikuiset lapset ja lapsenlapset. Otti vaan ja muutti parikymmentä vuotta nuoremman naisen kanssa yhteen.
Mitään merkitystä ei ole spekuloida sillä, että suhde ei voinut olla hyvä, koska toinen siitä lähti. Vanhemmilla oli kummankin sanojen mukaan hyvä suhde. Eläkepäivät odottivat Espanjassa. Valehtelua vai itsepetosta, sillä ei ole mitään merkitystä, kun lopputulos on se, että suhde oli hyvä ja päättyi jättämiseen. Teot merkitsevät, ei kenenkään päänsisäiset ajatukset, jos niitä ei lausuta tai anneta tulla millään tavalla julki. Äitini ei kestänyt shokkia. Ei jaksanut alkaa suunnitella 60 vuotiaana uutta suuntaa elämälleen.
Arvatkaa onko minun ja sisarusteni ja lastenlasten helppoa olla isäni/ukin kanssa tekemisissä.
Jo altarilla kysytään tahdotko rakastaa?
Rakastuminen ja huuma on jotain muuta, kuin rakkaus!
mutta ei sellaista ihmistä voi arvostaa.
Vierailija:
Jo altarilla kysytään tahdotko rakastaa?
Rakastuminen ja huuma on jotain muuta, kuin rakkaus!
Itse jätin entisen perheeni, kun löysin Elämäni Miehen ja katunut en ole päivääkään...
Ja lasten nimet on kivat, ehkä hiukan huomiotaherättävät.
aivan samoin kävi minun vanhemmilleni, erosta on nyt 10 vuotta ja äitini toipuu siitä yhä, ja puhuu siitä yhä. On läpikäynyt vakavan masennuksen, itsemurhayrityksen, vahvat lääkkeet ja monivuotisen terapian.
Mulla ja veljelläni pieniä lapsia, ja ainaiset hankaluudet tässä välissä tasapainoillessa (lasten synttärit, kastejuhlat, joulut jne mikä vaan tilanne jossa isovanhemmat ovat läsnä).
Vanhempien avioeron kokeminen on kamala asia, oli sitten aikuinen tai pieni lapsi itse.
Itsekään en jaksa innostua vitsailemaan näistä vanhoista ukoista ja nuoremmista naisista, kun olen vierestä seurannut mitä se voi pahimmillaan jätetylle vaimolle tehdä.
Lapsellista ajatella, että rakkaus vaan tulee ja vie, ihminen voimattomana vikisee. Täytyy olla jo ajatuksissa valmius rakastumiseen, muuten se ei ole mahdollista. Jos puolisoaan rakastaa ja haluaa rakastaa ja sitoutua häneen, ei voi edes ajatella rakastumista toiseen.
Harmi, ettei voinut vanha eukko nauraa partaansa, jos kaikki olis ollut tyttöjä
kääpää on viety - meidän elämä on juuri niinkuin tossa Finlandersin laulussa Oikeesti. Ei siinä vanha eukko paljon mitään voi kun oikea rakkaus tulee kohilleen. Miestä vaan käy sääliksi kun se joutui mua odottamaan jopa 30 vuotta! Ajatelkaa - miesraukka. Vasta vanhoilla päivillään pääsi oikean onnen makuun.