Miksi ette kestä Yön musiikkia?
Viime aikoina olen törmännyt useamman kerran miehiin (eri porukoissa ja tilanteissa), jotka on sanoneet että mikä tahansa musiikki käy, kunhan se ei ole yötä ja Olli Lindholmia. Itsessäni Yö ei herätä tunteita kumpaankaan suuntaan, niin tuntuu hassulta että jotkut reagoivat siihen niin voimakkaasti. Miksi se on niin ärsyttävää?
Kommentit (17)
Koska se on todella huonoa musiikkia kliseisillä sanoituksilla ja Olli Lindholm ehkä Suomen surkein "laulaja"
Niille pöntöille Yö on yhtä kuin Olli Lindholmin 2000-luvun aikana Yön nimissä tekemä soolotuotanto. Fiksu ymmärtää, että se aito ja alkuperäinen Yö on ollut ja mennyt jo ajat sitten.
Niissä sanoituksissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Mutta Ollin se "laulu".... Epävireistä huutamista ja mölinää
Se on ihan hirveätä, masentavaa kuraa, siksi. Olen samaa mieltä ollut 1980-luvun puolivälistä lähtien enkä näe syytä tarkistaa kantaani.
Sellaista pateettista suomalaista molli-iskelmää muka vähän rockahtavasti esitettynä. Kyllä sitä nyt kestää kuunnella mutta ennemmin vaikka Dingoa kuitenkin... Eihän Suomessa oikeita rokkibändejä olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Niissä sanoituksissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Mutta Ollin se "laulu".... Epävireistä huutamista ja mölinää
Sanoituksissa ei mitään vikaa? :D Oletko kuullut esim. Biisin rakkaus on lumivalkoinen???
Ennen tykkäsin. En enää, koska Olli muuttui ällöttäväksi silmissäni Voicen (nolannut itsensä monta kertaa) ja avioeron myötä (kun vaihtoi niin paljon itseään nuorempaan).
Alkoi äänikin ärsyttää aivan todella paljon.
Nykysin kanava vaihtuu samantien ku Olli alkaa laulaa.
Ne sanoitukst on niin hirveää shaissea. Ja ne on aina olleet sitä jo ennen kuin Yöstä tuli Lindholmin soolouran taustabändi. Jo Hakulisen sanoitukset oli pas*oja, mjtta silloin se twvallaan kuului asiaan, kun muut porilaisbändit oli yhtä kielitajuttomia ja filosofiattomia.
Kestän oikein hyvin😘
Naisfani vuodesta -83
Olli ja Yö ❤️
80-ja 90-lukujen Yö on täysin eri yhtye kuin tää nykyinen iskelmärock-Yö.
Parhaat biisitkin oli Hakulisen tekeleitä.
Monet kappaleet ovat kuin itkuvirsiä.
En myöskään jaksa kuunnella varisten raakkumista.
Hirveetä kuraa, sama biisi vuodesta toiseen tehdään uudelleen eri sanoilla, jotka nekin on shaibaa. (Rehellisyyden nimissä niin tekee nykyisin myös Apulanta ja Kaija Koo sitä samaa biisiä uudelleen.) Eikä Lindholm osaa laulaa.
En vapaaehtoisesti kuuntele Yötä, mutta onhan ne klassikot, Joutsenlaulut ja muut kuolonkorinaballadit, ihan hirvittävän pateettisia. Nerokkaita suorastaan. Ehkä joidenkin ihmisten on vaikea kestää niin valtavaa tunteellisuutta, se kun on jotenkin kovin epäsuomalaista.
Rockradion järjestämässä Härmärock-konsertissa joskus vuonna 82 tai 83 oli yhtenä esiintyjänä Yö, ja ainakin silloin bändillä oli loppujen lopuksi aika hyvä meno päällä. Se on tietysti eri asia kuin nykyajan Yö, mutta kyllä sitäkin ennemmin kuuntelee kuin nykyajan räppäreitä tai muutamia piipittäviä naisartisteja.
Minä kyllä vanhana fanina kestän, tosin en ole mies. Parhaiten kyllä kestän monia vähemmän soineita biisejä, ne huonot paljon soineet pettävät jäät voivat vähän ärsyttää.