Koiranpennun käytös koirakoulussa nolottaa

Vierailija kirjoitti:

Kiitos nro 3 fiksusta viestistäsi! Itsellä on vähän samantapaisia ongelmia nyt 7kk ikäisen pennun kanssa. Tosin pystyy aika hyvin keskittymään pentukoulussa ja pentuagilityssä siihen mitä tehdään mutta esim. nuo vieraille koirille reagoinnit on haastavia. Pyörät, juoksijat, vieraat lapset kiinnostaa kovasti mutta namilla ja huomion kiinnittämisellä on pärjätty niiden kanssa paremmin. Tosin nyt tuntuu, että on tullut vähän takapakkia, alkaa varmaan koiran murkkuikä ilmaantua ja korvat häviää, kaikki muu kiinnostaa enemmän kuin omistaja...

 Musta tuntuu, että itse oon tehnyt suurimman virheen juuri siinä, että olen lukenut ja opiskellut paljon eri menetelmiä ja ottanut kauheat paineet siitä, että koira ei käyttäytyisi huonosti em. asioita kohdatessa ja on ohjeiden mukaisesti luikittu namipussin kanssa pusikkoon ottamaan kontaktia, istumaan ym. Koiralle on nyt vaan tullut kauhea turhauma juurikin vastaantulevista koirista, kun sillä oli ensin kauhea into ja halu päästä tutustumaan ja leikkimään ja nyt asia on kääntynyt niin, että kaikki vieras on jotenkin kiellettyä ja pahaa, koska niitä vältellään pusikossa istumalla.... Tuttujen koirien kanssa ja niiden kanssa, joihin tutustutaan esim. koirakoulussa, on nopeasti kaveri ja ei missään nimessä ole aggressiivinen, pikemmin enemmän arka ja alistuva mutta hyvin leikkihaluinen ja mielistelevä. Nyt kuitenkin lenkillä rähisee kuin mikäkin peto kaikille koirille, jotka eivät ole ennestään tuttuja ja joita ei pääse tapaamaan eli turhautuu liikaa. Eli itse olen pilannut, kun olen yrittänyt liikaa asialla stressata. Meidän pitäisi varmaan ottaa se BAT-systeemi käyttöön, olen juuri tilaamassa sitä kirjaa ja videoita itselle. Näitäkin on vaan omin päin vaikea harjoitella, kun tarvittaisiin se viilipyttyharjoituskoira tai useampi, jotta harjoittelusta tulee jotain. Jos vastaantulijakin riehuu ja koheltaa, ei harjoittelusta tule mitään. 

Ja niille, jotka suin päin tuomitsette kaikki haukkuvat, vetävät ja rähisevät koirat, tiedoksi se, että kyllä se omistaja yrittää yleensä parhaansa ja häpeää ja suree koiran käytöstä ja omaa keinottomuuttaan. Ja useimmat todellakin yrittävät asialle tehdä jotain, koirakoulussa, yksityisopetuksessa jne.  Ei se ole todellakaan kivaa kenellekään. Mutta harjoittelematta se asia ei parane eikä kukaan voi kaikkea aikaa koiran kanssa metsässä luikkia, etenkin nyt, kun tulee vielä pimeää. 

Kouluttaminen on vaikeaa. Jos haluat hios varsinaista koulutustaitoa (kriteerit, palkkion tarkkuus jne.), niin sitä löytyy koulutustekniikan kursseja joissa saattaa avautua aivan uusi maailma siihen miten pieniin paloihin harjoitukset tulisi oikeastaan jakaa (riippuu koirasta), koulutuksen eri vaiheet toiminnan tarjoamisesta vihjekontrolliin ja mitä nämä eri vaiheet oikeastaan tarkoittavat ja milloin siirtyä eteenpäin ja milloin palata jne. Jos on kovin reaktiivinen koira, niin se on helppo koulutta jos olet nopea ja kokenut mutta muuten saatat kouluttaa aivan muuta kuin uskoisit. Koiran tulisi alkaa tarjota toimintoa muutaman oikein palkatun toiston jälkeen, jos palkka on osunut kohdalleen.

Ruokakupin kanssa ei voi opettaa paikallaoloa, jos kyseessä on nirso koira, kuten itselläni on... Laita nyt koira istumaan ja odottamaan lupaa syödä, kun se oikeasti muutenkin käytännössä vilkaisee kuppia ovelta ja kääntyy pois... Eli ei ihan kaikki mene, niinkuin Strömsön koirakoulussa opetetaan. On kyllä paikallaoloa ja odottamista opetettu muuten, ei huolta.

Vierailija kirjoitti:

Liika koulutus pilaa koiran, perusasiat ok. Miksi koiran pitäisi antaa tassua? Hölmöläisten hommia...

ainähän hulluja kirjoittelt. Kukaan ole mitään mistään tassun antamisesta mitään kirjottanut. Tassun antamiset ja pyörimiset ovat ihan turhia temppuja ja niitä on turha opettaa. Sen sijaan luoksetulot, paikallaan pysymiset ja pysähtymiset ovat perustaitoja jotka on syytä opettaa käskyinä, pillillä ja käsimerkeillä. Kouluts ei ole pilannut yhtään koiraa, ainoastaa vireheellisest koulutusmetodit, kuten väkivalta.

Vierailija kirjoitti:

Ruokakupin kanssa ei voi opettaa paikallaoloa, jos kyseessä on nirso koira, kuten itselläni on... Laita nyt koira istumaan ja odottamaan lupaa syödä, kun se oikeasti muutenkin käytännössä vilkaisee kuppia ovelta ja kääntyy pois... Eli ei ihan kaikki mene, niinkuin Strömsön koirakoulussa opetetaan. On kyllä paikallaoloa ja odottamista opetettu muuten, ei huolta.

Oman kokemukseni mukaan kasvavalla pennulla on aina nälkä.

Meillä toinen koira (aikuinen) on sellainen että syö välillä huonosti, mutta kun pistää pikkusen lohiöljyä papanoiden päälle, niin johan alkaa kelvata.

Netistä löytyy ohjeita ja viedeoita, mutta yleensä vain onnistuneista treenitilanteista. Missään ei ole kunnon ohjeita että mitä teet sitten kun koira tekeekin täysin toisin mitä halusit. Vaatii valtavasti kokemusta että oppii itse reagoimaan oikein koiran tekemisiin. Suurena apuna on se kun miettii harjoituksen huolellisesti valmiiksi ja yrittää miettiä valmiiksi miten reagoi onnistumiseen ja koiran väärään tomintaan. Silti menee sormi suuhun tämän tästä kun kaikki menikin toisin mitä suunnitteli. Pikku hiljaa sitä oppii tuntemaan koiransa ja millä metodeilla oma koira oppii parhaiten. Kai sitä koiran kouluttajallakin menee pari kolme koiraa harjoitellessa.

Vierailija kirjoitti:

Liika koulutus pilaa koiran, perusasiat ok. Miksi koiran pitäisi antaa tassua? Hölmöläisten hommia...

En ymmärrä tuollaista mielipidettä että koulutus pilaa koiran. Mitä paremmin koira on koulutettu ja mitä paremmin se toettelee sitä mukavampaa sen kanssa on touhuta. Minä en ainakaan ymmärrä koulutuksella mitään sirkustemppuja, ei se ole koiran hommaa alkuunkaan.

Osa ihmisistä tuntuu myös kuvittelevan että koiran kouluttaminen tarkoittaa sen alistamista ja nöyräksi sekä pelokkaaksi kurittamista, vaikka siitähän ei todellakaan ole kysymys. Yksi tuttava kuvittelee että koiraa käsketää vihaisesti huutamalla ja sitten ihmettelee kun se ei halua totella. Käskyt annettaan napakasti ja iloisesti, koira tottelee mielellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokakupin kanssa ei voi opettaa paikallaoloa, jos kyseessä on nirso koira, kuten itselläni on... Laita nyt koira istumaan ja odottamaan lupaa syödä, kun se oikeasti muutenkin käytännössä vilkaisee kuppia ovelta ja kääntyy pois... Eli ei ihan kaikki mene, niinkuin Strömsön koirakoulussa opetetaan. On kyllä paikallaoloa ja odottamista opetettu muuten, ei huolta.

Oman kokemukseni mukaan kasvavalla pennulla on aina nälkä.

Meillä toinen koira (aikuinen) on sellainen että syö välillä huonosti, mutta kun pistää pikkusen lohiöljyä papanoiden päälle, niin johan alkaa kelvata.

Ihan oikeasti, nirsoja koiria ja jopa pentuja on olemassa. Joissain roduissa nirsoja on jopa erittäin paljon. Nartuissa usein enemmän kuin uroksissa. Itselläni on ollut pari niin nirsoa että mitään papanoita niille ei voinut syöttää, koska vaikka ei antanut mitään muuta, ja osti hyvin laadukasta papanaa, pennut paastosi itsensä kuivakan laihoiski ja esittivät koko olemuksellaan inhoa lähestyessään vastahakoisesti ruokakuppia, kun oli pakko lopulta syödä.  Kotiruoalla nämäkin onneksi sai syömään, mutta ei ole nami koskaan ollut heille hyvä palkitsemiskeino koska ruoka ei vaan erityisemmin kiinnosta.

Koirasi tarvitsee vain rakkautta ja pitkää pinnaa. Toiset on aktiivisempia ja tarvitsevat oppimisilleen erilaisen ympäristön sekä virittäytymisen ottamaan oppia vastaan. Koiranpennun tärkein tehtävä on leikki. Ja myös leikki toisten pentujen kanssa. Koirasi toteuttaa sitä juuri niinkuin sen kuuluukinm tehdä ja on kiva että se ottaa siellä koirakoulussa rohkeasti kontaktia toisiin koiriin.

Leiki ja puuhaa pennun kanssa ja opettele tunnistamaan sen olotiloja ja niitä hetkiä milloin se oppi olisi otillaan. Muutaman kuukauden kuluttua koiranlapsi varmaan jo rauhoittuu hieman ja saat paremmin opetustilanteita. Sosiaalisen ja vilkkaan pennun paras paikka on koirapuisto, jossa muita yhtä iloisia ja avoimia koiria. Siellä voit myös omatoimisesti kouluttaa luoksetuloa ja muita temppuja.

Onnea ja menestystä toivottelee kolme ylivilkkaan ajokoiranpuolikkaan pentuajan selättänyt.

Ai ettei ole nirsoja pentuja? Sulla on varmaan joku labbis rotuna... ; ) Kyllä löytyy nirsoja. Osalle ei vaan kelpaa, osa pärjää hyvin vähällä ekä koe nälkää ja osalla tulee sitten esim. närästystä tms. vaivaa, josta tulee huono olo ja syömisestä tulee ikävää.

Meillä on kokeiltu vaikka minkälaiset kuivaruuat, joista yksikään ei kelpaa, ei edes kädestä syötettynä. On kokeiltu halvat ja kalliit, kaupan ja erikoiskaupan ruuat, perusproteiineista peuraan ja loheen. Raakaruuasta menee maha ripulille ja naudalle ja/tai kanalle on ehkä allerginen. Useimmille ruuille koira tosiaan kurkkaa ovelta ja kääntyy pois. Joo, ei varmaan kuole täyden ruokakupin ääreen mutta laihtuu kyllä eikä tee pennun luustolle ym. hyvää olla aivan minimiruualla... Nyt menee kosteat pussiruuat ainakin jonkun aikaa, kokeillaan sitten taas jotain muuta, kun en jaksa säätää nyt hetkeen.