Mitä mietit kun kuulet että lähemmäs 50 vee ikäisillä on vielä rutkasti velkaa?

Vierailija kirjoitti:

Avioero takana ja olet hankkinut uuden asunnon kuten minäkin,

Minä erosin velattomana ja ostin uuden asunnon ilman velkaa osuudellani yhteisen asunnon myyntihinnasta. Oon 52 enkä halunnut erota, mutta puoliso halusi ja sitä pitää kunnioittaa.

Mitä se muille kuuluu, onko velkaa vai ei, jos lainansa hoitaa?????

Tsempit eronneille, se on yllättävän tyyristä. Kymppitonni hurahtaa muutossa ja perustarvikkeiden hankinnassa äkkiä, ja lisäksi sydämeen sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viisikymppisenähän niitä velkoja on just hyvä alkaa maksamaan pois. Lapset on aikuisia ja elämiseen muuten menee paljon vähemmän rahaa. Työuraa on kuitenkin vielä jäljeällä vähintään 15 vuotta, jos meinaa eläkeelle asti olla töissä.

Viisikymppisen lapset on teinejä :)

Jaa, kellä on, kellä ei. Kun minä täytän 50v ja nuorin kolmesta lapsesta on 22v. Vanhin lapsenlapsenikin on jo 4v . Kannattaa katsos aloittaa ajoissa, niin ei tarvi nautiskella vanhuuteen asti lapsiperhe-elämää.

Tosi outoa, että sinulla on ollut kiire päästä lapsistasi eroon? Miksi niitä pitää edes tuollaisten tehdä

Eihän ne lapset mihinkään häviä elämästä vaikka muuttavatkin omilleen. Minusta on hurjan kiva, kun lapset tulevat käymään, hemmottelen heitä silloin hyvällä ruualla ja lapsetkin tuntuvat viihtyvän. Silti minusta on mukava, että arki on helpottanut ja kyllä lapsetkin ovat tyytyväisiä itsenäiseen elämäänsä. Aika harva vanhempi osaa kohdella samassa taloudessa asuvia täysi-ikäisiä lapsia kuten aikuisia kohdellaan.

Eihän sitä tarvi kuin ostaa 3-kymppisenä kämppä normaalilla maksuajalla niin 5-kymppisenä makselee sitä samaa luukkua. Vielä jos vaihtaa jossain välissä kalliimpaan niin maksetaan vielä eläkkeelläkin.

Puhumattakaan jos vaimo vie jossain vaiheessa puolet mennessään.

Silloin kun vielä deittailin, tuli tosi paljon vastaan sinkkumiehiä, jotka olivat yli 45v ja hurjasti lainaa, mutta elivät vaatimattomasti.

Mulle sattui varmaan se sakka joka ei kenellekään kelvannut.

Itselläni ei ole yhtään lainaa, enkä ainakaan sellaiseen sinkkumieheen olisi sitoutunut, joka on saanut talouden ihan kuralle ja kaipaa elättäjää. Tarinat olivat monenlaisia. Paras oli sellainen että "jos jotain haluan, niin en kyllä ala odottelemaan että saan säästettyä rahat, koska haluan sen heti. Jos säästän ensin niin voi olla etten enää  haluakkaan sitä."

Ihan piti silmiä pyyhkiä, että miten olen tällaiseen tilanteeseen itseni päästänyt että pitää tällaistakin kuunnella...