Ahdistavassa suhteessa - kumpi meistä on se hullu?
Olen nuori 20-vuotias tyttö. Kaava ei ole yllättävä: rakastuin palavasti poikaan, jonka kanssa kaikki oli aluksi täydellistä. En ollut koskaan tuntenut mitään niin vahvaa. Jossain vaiheessa kaikki kuitenkin muuttui. Hän on kieltänyt kaikki miespuoliset ystäväni. Hän kuitenkin kokee, että hänellä saa olla naispuolisia ystäviä. Hänen mielestään kaikki poikapuoliset ystäväni haluavat minusta jotain muuta kuin ystävyyttä. Hän myös arvostelee ystäviäni jatkuvasti ja perustelee tätä sillä, että ystäväni ovat pinnallisia ja heillä on jotain patoutunutta vihaa poikaystävääni kohtaan, mikä ei pidä paikkansa. On kuulemma loukkaavaa, että haluan olla sellaisten ihmisten lähellä jotka arvostelevat häntä. Minun pitäisi pukeutua miten hän haluaa, ja koti on sisustettu niin kuin hän on halunnut. Hän myös arvostelee koko ajan uravalintaani, joka tekee minusta kuulemma pinnallisen. Katsomme ohjelmia joista hän pitää ja kuuntelemme hänen musiikkiaan. Minun täytyisi olla valmis käymään hänen perheensä tapahtumissa, mutta hän ei minun ja tuntuu että pian vieraannun perheestäni täysin. Hän syyttelee minua jatkuvasti pettämisestä, jota en ole kuitenkaan tehnyt. Kaiken huipentuma minun omaisuuteni hajottaminen ja fyysinen väkivalta. Lukuisia kertoja hän on suutuspäissään heitellyt tavaroitani ulos parvekkeelta. Jos yritän estää häntä, hän tarttuu minua kurkusta, heittää minua tavaroilla. Hän vääntelee ja heittelee minua ja on nostanut minut muutaman kerran seinää vasten. Joskus hän on kantanut minut ulos asunnostamme alusvaatteilla ja jättänyt siihen. Pari kertaa hän on kuristanut minua niin kovaa, että olen varma, että kuolen. Joskus hän on jopa sanonut tappavansa minut. Olen itsekin sortunut fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen, mutta itse olen tehnyt sen puolustaakseni itseäni, en sen takia että haluaisin hyökätä. Olen kerran lyönyt hätä kännissä korkokengällä päähän, josta en ole itse ylpeä. Hänen mielestään minulla on paha alkoholiongelma. Käyn ehkä kaksi kertaa kuussa ulkona joka on mielestäni aivan tavallista. Olen kaksi kertaa ollut liian kännissä, mutta muuten en mielestäni poikkea massasta. Hän on myös vetänyt äitinsä mukaan tähän. Hän vuotaa kaikki meidän väliset asiat omalle äitilleen (omasta näkökulmastaan), eikä äitinsä selkeästi ymmärrä oikeata tilannetta. Hän lähettelee minulle kaiken maailman psyyke-, narsismi- ja tunnelukko-testejä, vaikka koen että minä en todellakaan ole se joka tarvitsee tässä sellaista apua. Hänen äitinsä kuvittelee, että minä liioittelen eikä käsitä millaista väkivaltaa olen joutunut kokemaan. Liioittelun sijaan olen mielestäni jopa vähätellyt kaikkea. Poikaystäväni kääntää kaiken minkä keksii minun syykseni. Ehdottelee että kannattaisiko minun tehdä tälläinen ja tälläinen testi. Myönnän, että olen joskus itsekäs, mutta minä en todellakaan koe olevani narsisti. Joskus poikaystäväni saa manipuloitua minua niin pahasti, että alan uskoa, että syy onkin minussa. Kun haluan erota hän uhkaa tuhoavansa minun maineeni ja erottavansa minut kaikista ystävistäni. Meillä on vuokrasopimus ensi toukokuuhun asti eikä sitä voi purkaa. Nyt tiedän olleeni naiivi ja typerä. Olin vain niin hirveän rakastunut. Jollain tasolla olen edelleen, koska olen vieläkin tässä suhteessa. En koskaan kuvitellut, että minulle voisi käydä näin. Mitä minä voisin tehdä? En koe olevani tarpeeksi vahva lähteäkseni, varsinkin kun hän tekee siitä tarkoituksella niin vaikeaa.
Kommentit (190)
Sinä olet se hullu. Mitä helvettiä sä tuollaiseen suhteeseen jäät? Toi alistaminen, rajoittaminen ja manipulointi jatkuvat, koska sä annat sen jatkua. Lähde nyt.
Seurusteletkohan exäni kanssa?
Ja kyllä, se on sekopäinen narsisti se. Petti myös minkä kerkesi, eli joka viikonloppu. Yleensä tuo pettämisestä syyttäminen peilautuu, eli kun sinua syytellään, on syypää todennäköisesti itse syyttelijä, joka morkkispäissään osoittelee sinua itsensä sijasta.
Pilasin nuoruudestani kaksi vuotta tuon exän takia. Juokse ja kovaa! Blokkaa numero ja face/some, myös yhteiset kaverit (jos niitä on sen nulikan puolelta) jne. ja muuta kauas, vaikka toiselle puolelle kaupunkia ellei toiselle paikkakunnalle. Tee tämä silloin, kun poikaystäväsi on töissä/kauan poissa. Trust me.
Minulla olisi asiaan niin paljon lisättävää ja sanottavaa, mutta tilaa kaiken kertomiseen ei ollut. Tarvitsen apua. Tuntuu, että en voi kertoa kenellekään, pelkään että tuhoan suhdetta entisestään. Toisaalta nimittäin haluaisin uskoa siihen, toisaalta taas tiedän että tämä ei ole enää pelastettavissa. Tuntuu, että poikaystäväni on lukinnut minut häkkiin, romuttanut itsetuntoni, identiteettini ja vienyt minulta sanan- ja mielipiteenvapauden. Samalla taas hänen oma valta on vain vahvistunut. Silloin kun asiasta mainitsen hän sanoo minun olevan naurettava. Luin uutisen muutama päivä sitten pojasta ja tytöstä, jossa poika oli peittänyt tyttöystävänsä kauttaaltaan ilmastointiteipillä. Tyttö oli kuollut. Aloin itkeä, koska voisin kuvitella, että samanlainen voisi joskus helposti tapahtua minulle. En ymmärrä miten olen vielä tässä. Silloin kun sanon lähteväni, hän uskottelee minulle rakastavansa minua ja sanoo tekevänsä mitä tahansa, että jäisin. Jotenkin vain uskon sen joka kerta. Toivon että joku vastaisi, ja osaisi auttaa. En ole syytön kaikkeen, mutta minua ei ole koskaan ennen kohdeltu näin epäkunnioittavasti kuin nyt.
Hirveän tuttua. Poikaystävälläsi on pahoja ongelmia itsensä kanssa, jotka hän osin varmasti itsekin tiedostaa, mutta syyttää niistä sinua, koska ei uskalla kohdata itseään. Pyydä ammattiapua suhteen päättämiseen, jotta saat voimia lähteä. Missään nimessä tuollaiseen suhteeseen ei pidä jäädä, jollet halua pelätä henkesi puolesta.
En provosoi. Kaikki on juuri niin kuin sanoin. Tiedän, mitä minun pitäisi tehdä, mutta en vain osaa.
Vuokraa äkkiä itsellesi oma asunto tai muuta väliaikaisesti takaisin vanhemmillesi, että pääset eroon tästä hullunmyllystä. Kumppani projisoi sinuun omia vikojaan ja sairaita piirteitään, hän on selvästi hyvin epävakaa ja vaarallinen persoona. Väkivalta, fyysinen ja henkinen, ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää joten ota ja lähde, tyttöhyvä, niin säästyt enemmältä pahoinpitelyltä.
Huhhuh.. Nyt hyvä nainen eroa! Vaikka teillä on vuokrasopimus toukokuuhun asti niin ei se sitä tarkoita että sinun täytisi sinne asti kestää. Pyydä vaikka että voisit muuttaa vanhemmillesi takaisin väliaikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet se hullu. Mitä helvettiä sä tuollaiseen suhteeseen jäät? Toi alistaminen, rajoittaminen ja manipulointi jatkuvat, koska sä annat sen jatkua. Lähde nyt.
Tiedän. Jos joku kaverini olisi vuosi sitten kertonut samanlaisen tarinan olisi ajatellut, että miten voi olla niin typerä, että tuollaiseen jää. Olisin ajatellut, että miten ei voi arvostaa itseään sen vertaa. Olen ennen ollut hyvin määrätietoinen, itsevarma ja vahva. En enää tunnista itseäni, enkä enää pysty sanoa samaa itselleni.
Te teette toisenne hulluiksi. Suhde ei toimi. On aika laittaa kantapäät vastakkain ja häipyä. Adios!
Miten muu elämä. Opiskeletko, onko poikaystävä aina kotona. Lähde kertomatta kun mies on poissa.
Googlaa "folie a deux".
Sanotaan niin että sinä olet alentuneesti syyntakeinen kun alistut. Alistajasi taas on jollakin tapaa ongelmainen kun alistaa.
Lähteminen on vaikeaa koska itseluottamuksesi on vahingoittunut. Pyri pitämään itsestäsi mahdollisimman hyvää huolta: pidä huolta että ajatuksesi itseäsi kohtaan ovat armollisia.
Olet nuori ja olet tehnyt virheen puolison valinnassa, mutta ainoa tapa välttää virheitä on välttää elämää, ja se jos mikä olisi suuri virhe. Virheitä tulee tehtyä elämässä, parasta on yrittää korjata ne kohdalle osuessa eikä vältellä niitä.
Pidä itsestäsi huolta, ole lempeä itsellesi ja pyri järjestämään itsesi pois tuosta suhteesta.
Kun olet poissa kannattaa miettiä minkälainen suhdemalli sinulla on vanhemmiltasi? Minkälaisia ystävyyssuhteesi ovat?
Pystytkö kertomaan tästä kellekään, perheelle tai jollekin ystävälle? Ei sun tartte sanoa, kuin että mies on väkivaltainen ja pelkäät ja haluat eron, auttakaa.
Jostain sun on se voima nyt saatava. Älä kerro miehelle enää erojuttuja, vaan tee valmistelut salassa. Kaiken materian saat hommattua uudestaan, pidä tärkeimmät käsillä. Suosittelen kans, että lähdet joku päivä kun mies on poissa, pyydä vaikka joku luotettava kaveri avuksi. Vuokraisännälle vaan irtisanomisilmoitus omasta puolestasi.
LÄHDE asap!! Ihan oikeasti ap, sä kuolet jos jäät tohon suhteeseen. Mene vaikka vanhempiesi luokse jo tänään.
Laita vuokranantajalle viesti tai soita. Kerro tilanteesi rehellisesti. Tai vaihtoehtoisestim, mene turvakotiin ja anna sossun selvitellä tilannetta.
Mitä toivot tulevaisuudelta. Hakkaamista, alistamista jne. Mieti ja toimi sen mukaisesti.
Jaa, kuulostaa eksältäni. Varsinkin lause "miehet haluavat aina naisesta enemmän joten sinulla ei saa olla miespuolisia ystäviä. Minulla saa olla naisia ystävinä, koska minä en halua heistä mitään enempää, mutta jokainen muu mies maailmassa haluaa."
Olen aika paljon vanhempi ja lopetin äskettäin muutaman kuukauden mittaisen suhteen mieheen, joka ilmeisesti on psyykeltään monivammainen ja alkoholisti. Hyvin moni kuvauksessasi kuulostaa tutulta, alussa ajattelin löytäneeni paremman miehen kuin olin ansainnut. Lopputulema niin, ettei tuollaista p*skaa ansaitse kukaan. Fyys. väkivaltaa ei ollut vielä, mutta henkistä alistamista, mielialavaihtelua, valehtelua. Samalla katosi rahaa kiva summa ja kaikki kipulääkkeetkin.
Älä juo itseäsi humalaan. Nyt on alkoholin käyttösi arvioinnin paikka. Humalatila altistaa väkivallalle ja hyväksikäytölle. Kuvauksen perusteella mies on vaarallinen. Tosin et sinäkään ole a-luokan tyttöystävämateriaalia.
No huh huh. Jos kertomuksesi on totta eikä provo, niin on sanomattakin selvää ettei moisen psykon kanssa pidä jäädä suhteeseen. Sinulle tulee käymään tosi kurjasti jos et lähde asap. Tällä pojalla on erittäin pahoja ongelmia, hän ei todellakaan ole ns. normaali perusjannu. Älä edes yritä kuvitella että pystyisit parantamaan hänet.