Jos miehesi valittaa sinulle, että koti on sotkuinen, miten reagoit?
Kommentit (45)
Todella outo tilanne. Meidän koti on lähes minimalismin kotipesä eikä minulla ole miestä.
Joka ilta kun mennään nukkumaan, on koti siisti.
Kysyisin, että oletkos milloin viimeksi siivoillut?
Toteaisin että herra on sitten hyvä ja siivoaa
Lupaisin yrittää olla sotkematta niin kauheasti, meillä mies siivoaa ja minä lähinnä tiputtelen, sattuneesta syystä tosin, kaikenlaista sinne sun tänne.
Mies ei mulle valita, vaan saattaa noitua yleisesti: "v*ttuku on sotkusta" ja alkaa imuroimaan.
Ei oo tuollaista kuulunut. Mieheni tietää missä siivouskomero on. Eikä hänen ole tarvinnut siivota ennenkuin sairastuin vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin sen sian heti :-)
Oot sian kanssa naimisissa? Aika paha..
Vierailija kirjoitti:
Huudan siinä tapauksessa kaikeille että:" ant olla viim kert ku sotkette näin, nyt luuttua esiinn ja te siivot ku mie juon tsuffet."
Minä en siis sotke koskaan.
D oliks tää turkkuu?
"Joo, totta. Juon tämän kahvin ensin loppuun, ja mitä jos tehdään sitten sellainen vartin tehosiivous?"
10 vuotta, 0 kotityöriitaa.
Vierailija kirjoitti:
Kehotan siivoamaan.
Oikeastiko? Mä koittaisin ainakin siivota vähän.
Mä sanoisin, että no niin onkin, en oo jaksanut/viitsinyt siivota. En kehottaisi miestä siivoamaan. Olette varmasti todella ärsyttäviä te, jotka heti otatte tuon niin, että nyt pitää antaa vähän takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mies otti kerran valokuvan meidän tiskivuoresta ja lähetti aikuiselle peränkammarinpojalleen,
saatetekstinä: "Eikö oo kamalaa? Tuo *** ei ole tiskannu kahteen päivään."
Pulttasin ja kerroin hänelle keuhkot suorana huutaen, missä on tiskiharja ja tiskikone ja kehotin hoitamaan omaa kotiaan, jossa itse asuu. Siinä meni muutama lautanen säleiksi kun pidin puheeni.
Ei ole sen jälkeen päivitellyt kamera kädessä tiskivuorta, pyykkivuorta tai lattian villakoiria.
Aikamiespoika lähetti hänelle kerran kuvan heidän keittiöstään:
täynnä astioita ja ruoantähteitä, kun "äiti ei ole tehnyt mitään infarktin jälkeen".Joku geeni näillä on, ovat ilmeisesti lihasikalasta kotoisin: odottavat pahnoilla tai apeastian äärellä, että emäntä tulee siivoamaan ja täyttämään ruokakaukalon.
Jättäisin naisen, joka puhuu minusta tuohon sävyyn. Tuollainen puhe ei osoita kunnioitusta, jota kumppaniltani edellytän.
Aloittaisin siivoamaan heti kun on aikaa. Se on vain reilua koska mieheni kustantaa elämäni.
Kysyisin minkä häntä on estänyt siivoamasta.
Vierailija kirjoitti:
Sanon että ok ja jännitän välikorvan lihasta niin että kuuloluuketju irtikytkeytyy.
Sinäpä puit sanoiksi sen, mitä minäkin ajattelen. En siis enää reagoi yhtään mitenkään. Omapa on ongelmansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies otti kerran valokuvan meidän tiskivuoresta ja lähetti aikuiselle peränkammarinpojalleen,
saatetekstinä: "Eikö oo kamalaa? Tuo *** ei ole tiskannu kahteen päivään."
Pulttasin ja kerroin hänelle keuhkot suorana huutaen, missä on tiskiharja ja tiskikone ja kehotin hoitamaan omaa kotiaan, jossa itse asuu. Siinä meni muutama lautanen säleiksi kun pidin puheeni.
Ei ole sen jälkeen päivitellyt kamera kädessä tiskivuorta, pyykkivuorta tai lattian villakoiria.
Aikamiespoika lähetti hänelle kerran kuvan heidän keittiöstään:
täynnä astioita ja ruoantähteitä, kun "äiti ei ole tehnyt mitään infarktin jälkeen".Joku geeni näillä on, ovat ilmeisesti lihasikalasta kotoisin: odottavat pahnoilla tai apeastian äärellä, että emäntä tulee siivoamaan ja täyttämään ruokakaukalon.
Jättäisin naisen, joka puhuu minusta tuohon sävyyn. Tuollainen puhe ei osoita kunnioitusta, jota kumppaniltani edellytän.
Miten sinä reppana sitten pärjäisit? Se olisi pikainen akanhaku edessä, jos et voisi enää palata äitisi helmoihin.
Me ei asuta yhdessä, mutta vietän noin puolet ajasta miesystäväni luona. Siivoan siellä usein (mielelläni) ja mieskin toki siivous. Jos jompi kumpi on siivonnut tosi siistiksi, niin siitä mainitaan, että ihanasti tehty. Jos leikkisästi mainitaan sotkusta, niin samalla sovitaan, että miten siivous hoidetaan (mä siivosin keittiön, viitsitkö sä hoitaa olkkarin?).
Vierailija kirjoitti:
Varmaan katselisin ympärilleni, toteaisin että niinpäs onkin ja ehdottaisin että siivotaanko yhdessä.
Sama:)
Ja siivoaisin yläkerran ja mies alakerran teinin kanssa. Kuten joka viikko
Katson aika hitaasti. Kyllä mä olen meillä se, joka ekana huomaa sotkuisuuden ja tekee sille jotain. Enkä valita, siivoan vain jos musta siltä tuntuu. Miehellä siivousintoa ilmenee lähinnä silloin, kun hän on kutsunut vieraita - ja silloin yleensä itse siivoaakin. Mutta siivosta ei kyllä saa meillä mitään kiistaa aikaan koskaan. (Eikä oikein muustakaan, ei sen puoleen.)