Jos miehesi valittaa sinulle, että koti on sotkuinen, miten reagoit?

Ei meillä ole koskaan sotkuista.

Jättäisin sen sian heti :-)

Kehotan siivoamaan.

Sanoisin että niin on, ei se itsestään siistiydy ja ohjaisin imurin luo. Tosi ei mulla ole miestä. 

Voi kunpa kuulisin joskus tuon lauseen niin pääsisin toteamaan, että aletaan siivoamaan! Yleensä siis saamme vaikka hukkua jaskaan jos mies vastaisi siivoamisesta(sen laiminlyömisestä lähinnä).

Mies ei koskaan valita sotkusta. Alkaa siivoamaan/alkaa tehdä lapsen kanssa jotain että mä voin siivota kun tulee kotiin, jos mulla on ollu lapsen kanssa sellainen päivä että en ole ehtinyt siivota.

Toteaisin, että jaha, soita siivooja paikalle päivää paria aikaisemmin, jos on ongelmia siisteyden kanssa.

Varmaan katselisin ympärilleni, toteaisin että niinpäs onkin ja ehdottaisin että siivotaanko yhdessä.

Veisin miehen lääkäriin. Tuo tarkoittaisi merkittäviä mielenterveydellsiä ongelmia.

Sanoisin reippaasti: -"Kuules Pena, älä turhaan haaskaa aikaa suunsoittamiseen, vaan ota imuri käteen! Pulinat pois ja hopi, hopi!"

Se, joka ongelman huomaa, saa sen myös hoitaa.

Huudan siinä tapauksessa kaikeille että:" ant olla viim kert ku sotkette näin, nyt luuttua esiinn ja te siivot ku mie juon tsuffet."

Minä en siis sotke koskaan.

Todennäköisesti silloin meillä on oikeasti sotkuista ja se on merkki siitä, että on aika lopettaa vötkyily. Sitten vaan sovitaan, mitä kumpikin tekee, että asia saadaan hoidetuksi. Yleensä homma etenee niin, että otetaan tehovartit käyttöön arki-iltaisin, eli joka ilta molemmat raivaa ja siivoaa tehokkaasti vartin ja seuraavana viikonloppuna sitten yhdessä loput jos jotain on jäänyt.

Sanon että ok ja jännitän välikorvan lihasta niin että kuuloluuketju irtikytkeytyy.

Mies otti kerran valokuvan meidän tiskivuoresta ja lähetti aikuiselle peränkammarinpojalleen,

saatetekstinä: "Eikö oo kamalaa? Tuo *** ei ole tiskannu kahteen päivään."

Pulttasin ja kerroin hänelle keuhkot suorana huutaen, missä on tiskiharja ja tiskikone ja kehotin hoitamaan omaa kotiaan, jossa itse asuu. Siinä meni muutama lautanen säleiksi kun pidin puheeni.

Ei ole sen jälkeen päivitellyt kamera kädessä tiskivuorta, pyykkivuorta tai lattian villakoiria.

Aikamiespoika lähetti hänelle kerran kuvan heidän keittiöstään:

täynnä astioita ja ruoantähteitä, kun "äiti ei ole tehnyt mitään infarktin jälkeen".

Joku geeni näillä on, ovat ilmeisesti lihasikalasta kotoisin: odottavat pahnoilla tai apeastian äärellä, että emäntä tulee siivoamaan ja täyttämään ruokakaukalon.

Sanoisin, että niinpä, vitsi että on ollut kiire. Siivotaanko tänään vai huomenna? Ollaan aina miehen kanssa oltu niin samoilla linjoilla siivouksen suhteen, ettei kumpikaan varmasti toista syyttelisi noin sanoessaan, vaan toteaisi. Ja molemmat olisi sitä mieltä, että täytyypä yhdessä siivota. Ihanaa kyllä, kun ei tule siivoamisesta riitaa. Meillä on kaunis koti, välillä tosi kiireen keskellä saattaa sotkua syntyä, mutta kumpikaan ei välitä kun ei mene koskaan yli se sotkuisuus, ja yhdessä siivotaan. Jos toisella on vapaa, niin automaattisesti siivoaa vähän.

Äiti ei ole tehnyt mitään infarktin jälkeen 😂. Sori kun nauran mutta voi luoja 😅.

Käsken sen siivota omat sotkunsa tietenkin

Menen jonnekin piiloon, koska tiedän että kohta alkaa imuri laulaa enkä kestä sen ääntä.

Ai että, kun kuulisikin joskus tuon lauseen miehen suusta! Ehkä se olisi alku sille, että arjen kotityöt jakautuisivat vähän tasaisemmin.

No kyllä mä sanon että se jota häiritsee saa vapaasti tehdä asialle jotain. Eniten vituttaa kun se sitten "siivoaa" ja laittaa asioita vääriin paikkoihin, jopa roskiin.