Jos kloonaisit itsesi, niin kestäisitkö asua sen kloonin kanssa?
Kommentit (39)
En ehkä. Mulla jää tavarat sinne, missä oon niitä käyttänyt, en jaksa laittaa astioita tiskikoneeseen, inhoon siivoamista ja pyykkäämistä ja rakastan netfliksiä. Varmaan ärsyttäisi toinen laiskimus 😂
Mulle sopisi vaimo, vaikka oon heteronainen..
Tuo on kyllä, kieltämättä, aika jännä kysymys pohdittavaksi...
Epäjärjestelmällisyys ärsyttäisi kloonissani, mutta rauhallisuus ja yksityisyys hyvinä puolina painaisi vaakakupissa sen verran, että kaiken kaikkiaan olisin itselleni monia muita parempi kämppis. Olen myös hyvin rento ja suuripiirteinen arkiselta asenteeltani, joten ei tarvitsisi nipottamistakaan kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Pystyisin. Se olisi huomioonottava ja hiljainen, vetäytyvä ja introvertti. Aivan ihana siis.
Sama. Minun olisi helppo elää itseni kanssa. Sepä olisi hauskaa. Voisimme jakaa kotityötkin sopuisasti.
Tosi vaikea kysymys. Olen hauska, boheemi ja suurpiirteinen. Toisaalta helposti ärtyvä ja paljon tilaa tarvitseva.. Voi olla, että tulisi yhteenottoja?!
Se olisi lyhyesti sanottuna taivas!
Kestäisin hyvinkin. Olisimme omissa huoneissamme emmekä häiritsisi toisiamme. Viitsisimme kumpikin tehdä jonkun verran kotitöitä ja tästä tulisi yhteensä riittävästi. Kaksi vessaa meillä pitäisi olla ettei alkaisi ärsyttää kun toinen kuppaa siellä ikuisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä. Mulla jää tavarat sinne, missä oon niitä käyttänyt, en jaksa laittaa astioita tiskikoneeseen, inhoon siivoamista ja pyykkäämistä ja rakastan netfliksiä. Varmaan ärsyttäisi toinen laiskimus 😂
Mulle sopisi vaimo, vaikka oon heteronainen..
Mulle sopisi vaimo? Hassusti sanottu.
Mulle sopii mies, joka tekee kotona hommia.
Mäkin unohtelen ja sotken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyisin. Se olisi huomioonottava ja hiljainen, vetäytyvä ja introvertti. Aivan ihana siis.
Sama. Minun olisi helppo elää itseni kanssa. Sepä olisi hauskaa. Voisimme jakaa kotityötkin sopuisasti.
Minun kloonini vieläpä hoitaisi kaikki kotityöt ihan itse niin ettei niitä kerry. Vie mennessäs, tuo tullessas :) Voisin turhautua siitä ettei ole mitään tekemistä.
Enpä tiedä. Mä tarvitsen kumppanikseni ihmisen, joka on sosiaalisempi kuin minä, kiskoo mut välillä kämpästä ihmisten ilmoille vapaa-ajallakin, joten kaksi minää samassa talossa ei toimisi.
Onneksi mulla on just sopiva puoliso: melko lailla introvertti ja hiljainen kuten minäkin, mutta kuitenkin monta pykälää innostuneempi osallistumaan kaikenlaisiin kiinnostaviin rientoihin.
En. Vihaisin sitä, jos olisi samat tavat kuin mullakin. Nukkuisi liian pitkään, joisi liikaa, kulkisi resuisissa vaatteissa ja olisi masentunut ja laiska. Jos siis olisi täysin samanlainen kuin mä. Tästä tuleekin mieleen, että miten itseään voisi muuttaa...nih!
Todellakin! Ei nillitystä mistään turhasta (sukat lattialla, ei tätä tv ohjelmaa, ruokaa tmv.), kumpikin kuuntelisi oikeasti mitä toinen sanoo eikä projisoi asioita omien kokemusten kautta, olisimme keskustelevia, vastavuoroisia, kompromissiin ja virheemme myöntämään kykeneviä, kohtuullisia elintavoiltamme ym. Elämä olisi helppoa ja leppoisaa. Ja tuo on totuus ja aivan sama usko kuka sen tai ei (ei tietenkään usko koska ihmiset on jopa niin tyhmiä, että tuntee jonkun anonyymin kirjoittajan muka paremmin kuin tämä itse...)
Haluaisimmeko me sitten kumpikin tehdä ja saada aina niitä täsmälleen samoja asioita samalla hetkellä ja yht'aikaa ?
Esim. kumpikin haluaisi juoda juuri sen saman lasin maitoa samanaikaisestiko, vai ?
No jaa.. aamulla olisi kaksi naista taistelemassa lämpörullista ja meikeistä ja liian pihejä ostamaan omat. Töissä ois loistavaa. Miesystävä tykkäis myös 😂
Ei meillä mitään juteltavaa ois varmaan. Vähän kuin Siamilaiset kaksoset.
Varmaan alkaisin kloonia kouluttamaan, että ryhdistäydy vähän, ootpa lihava, älä nyt tollasta syö ja nyt lenkille 😂
Vierailija kirjoitti:
Haluaisimmeko me sitten kumpikin tehdä ja saada aina niitä täsmälleen samoja asioita samalla hetkellä ja yht'aikaa ?
Esim. kumpikin haluaisi juoda juuri sen saman lasin maitoa samanaikaisestiko, vai ?
Ei se ole peilikuva vaan kuin kaksoissisko.
Samat tavat ja persoonallisuus kuin sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisimmeko me sitten kumpikin tehdä ja saada aina niitä täsmälleen samoja asioita samalla hetkellä ja yht'aikaa ?
Esim. kumpikin haluaisi juoda juuri sen saman lasin maitoa samanaikaisestiko, vai ?
Ei se ole peilikuva vaan kuin kaksoissisko.
Samat tavat ja persoonallisuus kuin sulla.
No, onhan niitä toki maailmassa, identtisiä kaksosia, oikeastikin olemassa.
Ehkä he tietävät paremmin,miltä se tuntuu.
Itellä mulla kun ei oo kun vanhempi veli, niin en oikein osaa samaistua mihinkään kaksoissiskoon..
Jos muu perhe katoaisi samalla jonnekin niin kyllä. Olisi joka ilta rauhallinen viinin maistelu ja sauna ilta ilman että tarvitsee siivota muiden jälkiä. Tosin keskutelu olisi tylsää kun samat ajatukset ja mielipiteet. Yksin olisi silloin oikeastaan helpompaa.
Pystyisin. Se olisi huomioonottava ja hiljainen, vetäytyvä ja introvertti. Aivan ihana siis.