En saa lapsia tottelemaan
Ilmeisesti mun auktoriteetti on mikki-hiiren luokkaa. En saa 2- ja 5-vuotiaita lapsiani tottelemaan. Kaikki lähdöt, vaatteiden pukemiset, autoon menot, ruokailut on ihan hirveää sirkusta. Molemmat heittäytyvät hankaloiksi, pienempi vetää itkuraivareita ja potkii, vanhempi heittäytyy veteläksi.
Olen johdonmukainen, vahvistan positiivisesti hyvää käytöstä, komennan tiukasti. Ei auta. Ainoa mikä kerran todistetusti auttoi kun huusin pää punaisena mutta silloinkin vain siksi että lapset säikähti. En tee toiste.
Olen niin väsynyt jatkuvaan taisteluun. Lapset ovat ihania, energisiä ja iloisia mutta ihan liian omapäisiä. Lannistaa olla jokapäivä joko naurun tai ihmettelyn kohde kun raahaan vastustelevialapsia paikasta toiseen.
Vieraita tottelevat kyllä halutessaan mutta mua ei ilmeisesti tarvi totella.
Koirat olen kyllä saanut koulutettua tottelevaisiksi.
Kommentit (9)
Kokeile samaa kuin koiriin... Perheneuvolassa apua.
Pelolla hallitseminen on tehokkainta, luunapit, tukkapöllyä tai remmiä perseelle jos ei puhe toimi.
Aina ensin kaikki mahdolliset ns pehmeät keinot, mutta jos ne eivät toimi niin...
Ap jatkaa
Koiratki oppi nopeemmin. En anna periksi lapsillekaan vaan sitten vaikka kannan lapset autoon päiväkodista. Näin esimerkkinä.
Mulla oli samoja tunteita esikoisen kohdalla, mutta olen kääntänyt tämän päässäni näin: Vanhempi ei ole fasisti eikä diktaattori, eikä pelolla hallitseminen ole hyvä. Pohjaton tottelevaisuus ei ole hyvä, silloin lapsi on jo aika latistettu. Se että lapsi kiukuttelee just sulle tarkoittaa, että oot niin rakas ja luotettava että uskaltavat. Vaikka se tuntuu paskalta, se on tavallaan luottamuksen osoitus. Itse kasvoin väkivaltaisessa kodissa missä saatiin remmiä milloin mistäkin, ja hakattiin välillä ihan kunnolla, ja mie olin just sellainen kuuliainen, kiltti lapsi. Huomaan että mua helposti ärsyttää lasten tottelemattomuus, mutta liiallinen kiltteys kostautuu aikuisena, kun ei osaa eikä uskalla pitää puoliaan, eikä pidä itseään arvokkaana, kokee, että muilla on oikeus kihdella väkivaltaisesti jne. Ajattele positiivisesti, nää on vaiheita, ja et ole lytännyt lapsiasi ylikuuliaisiksi. Kyllä se tästä.
No, tuo on aika yleistä. Itselläni on sama juttu, 4v tytär on melkoisen kuriton ja tämä näkyy välillä päiväkodissakin. Toisaalta on tosi taitava niin sosiaalisesti kuin monilta muilta taidoiltaan, iloinen ja onnellinen. Yleensä kun väsyy, niin alkaa temppuilemaan jollain tapaa. Uskon kuitenkin, että tytöstä kasvaa ajattelevainen ja fiksu nuori neito, sillä siihen tähtäämme. Puhumme asioista ja rajat on. Fyysistä väkivaltaa ei tietenkään käytetä - sillä saa kenet tahansa pienemmän ihmisen alistumaan ja pelkäämään seurausta, mutta näillä lapsilla teini-ikä ja varhaisaikuisuus ovat todella vaikeita, sillä heidät on petetty ja perusturvallisuus viety.
Itse painin juuri saman ongelman kanssa, koska en saa lapsia nukkumaan. Olen taas niin väsynyt ja tympiintynyt, että tuli huudettua lapsille. Kumpikin heistä herää aamulla kuudelta virkeänä.
Komentaminen pelkästään ei riitä. Jos olette vaikka lähdössä puistoon ja lapset kiukkaa kiellät. Kun jatkuu kiellät uudestaan ja ilmoitat ettei puistoon sitten mennä jos huuto jatkuu. Jos jatkuu puistoon ei sitten mennä. Ei vaikka sitten itkupotkuraivarien jälkeen lapsi kuinka anelisi, että voidaanko nyt. Teillä on tietysti vielä se hankalaa, että koiria on vaikea jättää viemättä ulos.
Sama vaikka kaupassa. Jos uhkaat että nyt lähdetään ellei lopu niin se on pidettävä. Ei auta vaikka ostokset jää tekemättä.
Neuvolasta voit kysyä neuvoja. En tiedä vieläkö järjestetään vanhempana vahvemmaksi-kursseja.Ja myös oma jaksamisesi on tietysti tärkeää. Ota aikaa myös itsellesi.
Meillä myös 2v ja 5v ja ihan samat kuviot 😂 2v kunnon minä itse-minä tahdon-minä-minä-minä itkupotkuraivo iässä. Ja isompi 5v on niiiiiiin hiiiidaaaaas vetelehtijä. Toisen kanssa tapellaan joka aamu siitä mitä laitetaan päälle ja toinen on vasta kalsareissaan kun toiset on jo lähdössä ovesta ulos. Aina. Ihan sama vaikka aloittaisi pukemisen 2h ennen lähtöä.
Hermo menee joskus monta kertaa päivässä. Kiristys, lahjonta ja uhkailu toimii parhaiten ja päälle roppakaupalla HUUMORIA. Kyllä se siitä sitten... ehkä... joskus...
Miten toimit koiran kanssa? Annatko periksi?