Miten jaksatte käydä töissä?
Sain juuri töitä ja irtisanoin kahden viikon jälkeen. Paljon helpompaa vaan laiskotella kotona ja elää sossun rahoilla. Lisäksi pitäisi jaksaa vielä opiskella.
Kommentit (46)
En jaksanut, vapautettu orjuudesta tarpeeksi painavista terveyssyistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut itselleni ammatin jossa viihdyn. Tykkään työstäni ja olen siinä hyvä, saan siitä tyydytystä. Sen lisäksi saan hyvää palkkaa, jolla saan vapaa-aikana tehtyä monia kivoja juttuja. Olisi tosi tylsää olla vain kotona.
Tämä. Itsellä vierehti 7 vuotta yliopistolla ja en päivääkään vaihtaisi pois vaikka elämä opintotuella ja satunnaisilla keikkahommilla olikin vaatimatonta siinä solukämpässä. Hauskaa oli, ja nyt kun on oma asunto, kiinnostava työ, johon suhtaudun intohimolla, ja nyt on varaa tehdä vapaa-ajalla kaikenlaista. Etsikää sellainen ala, josta aidosti tykkäätte.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen itsekkin, melkein joka päivä. Työmatkoihin kolmisen tuntia, iltavuorosta keskiyöllä kotiin, aamuvuoroon kello soittaa neljältä. Jatkuvat yt:t, kikyt ja vinoilut 1650€ bruttopalkalla. Saa nähdä koska napsahtaa.
Jo ihan päivittäiset matkakorvaukset pitäisi nostaa liksaa?
itsellä ei ole ongelmaa varsinaisesti työnteossa. en vaan jaksaisi nykyisessä paikassa yhtään. vaihtoehdot on vaan niin vähissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut itselleni ammatin jossa viihdyn. Tykkään työstäni ja olen siinä hyvä, saan siitä tyydytystä. Sen lisäksi saan hyvää palkkaa, jolla saan vapaa-aikana tehtyä monia kivoja juttuja. Olisi tosi tylsää olla vain kotona.
Tämä. Itsellä vierehti 7 vuotta yliopistolla ja en päivääkään vaihtaisi pois vaikka elämä opintotuella ja satunnaisilla keikkahommilla olikin vaatimatonta siinä solukämpässä. Hauskaa oli, ja nyt kun on oma asunto, kiinnostava työ, johon suhtaudun intohimolla, ja nyt on varaa tehdä vapaa-ajalla kaikenlaista. Etsikää sellainen ala, josta aidosti tykkäätte.
Ei sellaista alaa välttämättä niin vain löydykään. Itse olet onnekas, kun olet sattunut löytämään. Pakko sitä jotain on kuitenkin tehdä, mikäli mielii saada kunnollisen toimeentulon.
Ei jaksamisessa muuten ole minkäänlaisia ongelmia, mutta ärsyttää hirveästi jatkuvat keskeytykset ja multitaskaukset! Mikä siinä on, ettei edes joskus voisi uppoutua yhteen tehtävään kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen itsekkin, melkein joka päivä. Työmatkoihin kolmisen tuntia, iltavuorosta keskiyöllä kotiin, aamuvuoroon kello soittaa neljältä. Jatkuvat yt:t, kikyt ja vinoilut 1650€ bruttopalkalla. Saa nähdä koska napsahtaa.
Jo ihan päivittäiset matkakorvaukset pitäisi nostaa liksaa?
Kenen pitäisi maksaa korvauksia ja kenelle?
Verottaja tulee hiukan vastaan mutta ta:lle se on yks hailee.
Jaksan käydä töissä, koska nautin elintasostani, kuten harrastuksistani, omakotitalostani ja siitä, että voin valita kaupasta mitä haluan ostaa sen sijaan että joutuisin aina miettimään, mihin minulla nyt on varaa. Minua motivoi työssäkäyntiin myös siitä, että voin kustantaa lapsilleni harrastuksia joista he nauttivat. Tärkeää on myös työyhteisöön kuuluminen eli osallisuuden tunne ja se, että työni kautta pysyn mukana yhteiskunnassa helposti.
"sossun rahoilla" voi toki elää, mutta ei se elämä mitenkään samaan tasoon yllä kuin omalla ansiotulolla toimeentulemalla. Sossusta voi saada rahaa kaikenlaiseen, mutta en mina ainakaan aikuisena ihmisenä jaksaisi sitä, että joutuisin aina todistelemaan ja perustelemaan miksi TARVITSEN jotain tiettyä asiaa. Haluan voida ostaa esimerkiksi itse juuri sellaisen pyykinpesukoneen kuin haluan, juuri silloin kun haluan, juuri sieltä mistä haluan.
100 000 syytä jaksaa nettona.....
Vierailija kirjoitti:
Sossusta voi saada rahaa kaikenlaiseen, mutta en mina ainakaan aikuisena ihmisenä jaksaisi sitä, että joutuisin aina todistelemaan ja perustelemaan miksi TARVITSEN jotain tiettyä asiaa.
Sama täällä. Muistan millaista oli kun 18-vuotiaana oli jo ajokortti taskussa mutta ei vielä omaa autoa ja täytyi aina vanhemmilta pyytää lainaksi ja totta kai antaa selitys miksi autoa tarvitsee ja mihin on menossa. En voisi kuvitellakaan nyt yli kolmekymppisenä antavani jollekin selitystä kaikista tekemisistäni ja ostamisistani.
Jaksan käydä, kun on pakko. Ahdistus on jokapäiväistä. Menen vessaan, itken, painelen kipeää vatsaani (ahdistus tuntuu vatsassa). Itken, koska olen turhautunut.
Teen työtä, johon en kouluttautunut, mutta pakko on tehdä. Kuitenkin parempi kuin olla vuosia kotona työttömänä (kokemusta on).
Tämä turhautuminen johtunee siitä, että en jaksa enkä halua tehdä työtä lasten kanssa. Tungen ahdistuksen, turhautumisen taka-alalle, ja teen silti konemaisesti, mekaanisesti tehtävät.
Lapset sinänsä kivoja, he eivät ole syy ahdistukseeni.
Mieluiten tekisin työtä aikuisten tai edes nuorten kanssa. Haastavampaa työtä. Olen FM koulutukseltani.
Pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi otan vastaan kaiken tarjotun työn.
En tiedä, miten tästä eteenpäin. Turhautuminen (lähes oksettava) tunne tulee, kun ajattelen, että "tätäkö teen loppuikäni". Ei ulospääsyä, ei mahdollisuuksia, ei tilaisuutta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut itselleni ammatin jossa viihdyn. Tykkään työstäni ja olen siinä hyvä, saan siitä tyydytystä. Sen lisäksi saan hyvää palkkaa, jolla saan vapaa-aikana tehtyä monia kivoja juttuja. Olisi tosi tylsää olla vain kotona.
Tämä. Itsellä vierehti 7 vuotta yliopistolla ja en päivääkään vaihtaisi pois vaikka elämä opintotuella ja satunnaisilla keikkahommilla olikin vaatimatonta siinä solukämpässä. Hauskaa oli, ja nyt kun on oma asunto, kiinnostava työ, johon suhtaudun intohimolla, ja nyt on varaa tehdä vapaa-ajalla kaikenlaista. Etsikää sellainen ala, josta aidosti tykkäätte.
Entä jos ei ole olemassa alaa josta aidosti tykkäisin?
- ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut itselleni ammatin jossa viihdyn. Tykkään työstäni ja olen siinä hyvä, saan siitä tyydytystä. Sen lisäksi saan hyvää palkkaa, jolla saan vapaa-aikana tehtyä monia kivoja juttuja. Olisi tosi tylsää olla vain kotona.
Tämä. Itsellä vierehti 7 vuotta yliopistolla ja en päivääkään vaihtaisi pois vaikka elämä opintotuella ja satunnaisilla keikkahommilla olikin vaatimatonta siinä solukämpässä. Hauskaa oli, ja nyt kun on oma asunto, kiinnostava työ, johon suhtaudun intohimolla, ja nyt on varaa tehdä vapaa-ajalla kaikenlaista. Etsikää sellainen ala, josta aidosti tykkäätte.
Entä jos ei ole olemassa alaa josta aidosti tykkäisin?
- ei ap
Mitä tekisit päivät pitkät, jos voisit tehdä mitä tahansa eikä rahasta tarvitsisi välittää? Kerro muutama sellainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Parempi vaan olla vapaa.
-Ap
Ole vaan vapaa mutta omalla kustannuksellasi.
Nostan vanhaa ketjua.
jaksan käydä töissä koska on pakko. Se että käyn töissä nyt mahdollistaa sen, että jonain päivänä noin 27 vuoden päästä voin jäädä eläkkeelle.
tykkään työstäni, työkaverini ovat ihania, työilmapiiri on hyvä. Palkkaus on ok. Minä en vaan jaksa. Elämä on loman odottamista, sitten loman jälkeistä epätoivoa, kunnes turtuu, alkaa odottaa lomaa jne samaa kierrettä. Työkuorma on töissä aika suuri mutta missäpä ei nykyään olisi. Oon alkanut tekemään vähemmän töitä työpäivän aikana, jotta jaksan. Olen tullut siihen tulokseen että mun aivoni eivät vaan kestä 40h työviikkoa, enkä ehdi palautua työpäivän jälkeen enkä viikonlopun aikana. Se työpäivän pituus on mulle ongelma miksi työ vie kaikki voimat.
Mutta niinkuin sanoin, jaksan töitä koska on pakko. Turha jäädä sairauslomalle ei se auta mitään. Työt on edessä kuitenkin.
täytin tänä vuonna 40. Viimeiset 20 vuotta elämästäni on mennyt yhdessä hujauksessa. Uskon, että jaksan toiset 20 ihan hyvin ja siihen 7 vuotta päälle. Sitten pääsen eläkkeelle. 27 vuoden aikana ehdin säästää rahaa.
harmittaa käyttää parhaat vuotensa työn orjana olemiseen, teen töitä vaan jotta vanhuus ja eläkepäivät on turvattu. Jos rahanarvo esim alenee ja säästöt pienenee inflaation vuoksi, ottaahan se päähän. Mutta minkäs teet. Muuta kuin töitä.
lomaa on 5 viikkoa vuodessa. Se on niin naurettavan vähän.
Nyt ei voi enää vaihtaa alaakaan, koska ei ole aikuiskoulutustukea. Olisin voinut alkaa lähihoitajaksi ja alkaa tehdä keikkaa. Siten saisi lisää vapaa aikaa.
Näköalattomuus vie työmotivaatiota. Tunnen että olen työni ja oravanpyörän vanki eikä vaihtoehtoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan tiedä miten jaksan tätä paskaa päivästä toiseen. Olen hieman huolissani siitä, että työhistoriaa takana "vasta" 10 vuotta ja vielä pitäisi jaksaa lähes 70-vuotiaaksi asti eli mitähän mulla on, 40 vuotta vielä edessä? Olen nyt jo täysin kypsä tähän. Tunnen itseni orjaksi. Vihaan jokaikistä työpäivää ja sitä kun pitää herärä herätyskelloon ja raahautua töihin vaikkei vittuakaan voisi kiinnostaa. Haluan ja tarvitsen lottovoiton niin kipeästi! N28
Suomella ei ole varaa maksaa sinulle eikä minulle eläkettä. Tunne siitä että olet orja ei ole väärä. Kaikki me työssäkäyvät ovat palkka orjia. Meidän tarkoitus on tehdä työmme ja kuolla
Ainoa uhka nuorten eläkkeensaannille on se, että suuret ikäluokat saavat tahtonsa läpi ja saavat 180+miljardin euron eläkevara
Mitä ne nynnyt nuoret voivat tehdä? Sisällissota?
Ne se auttaa jaksamaan kun tietää että Sanna ja Tytti tyri niinpaljon että kusessa ollaan. Lisäksi mukavaa maksaa hamerahoja yms vähemmistöjen tukia veroina
Jaksan sen voimalla, että työni on niin hyväpalkkainen. Joskus se on raskasta. Melkein kauheaa, mutta teen sen lasteni tulevaisuuden vuoksi, Pystyn heitä auttamaan elämässä rahallisesti paljon, tosin ei mitään överiä. Kun minä käyn töissä, niin näin heidän elämänsä on helpompi,
Ainoa uhka nuorten eläkkeensaannille on se, että suuret ikäluokat saavat tahtonsa läpi ja saavat 180+miljardin euron eläkevarannon itselleen. He ovat demari Kimmo Kiljusen johdolla sitä mieltä, että tuo raha on yksinomaan heidän keräämäänsä, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Myös nuoremmat ovat tuota pottia olleet kasvattamassa, ja suurin osa potista on vuosikymmenten aikana kertyneitä sijoitustuottoja. Yksistään viime vuonna ekäkevaranto tienasi noin viiden miljardin euron tuotot. Kun suuret ikäluokat siirtyvät ylisuurine eläkkeineen täältä ikuisuuteen, pullonkaula eläkkeiden maksussa poistuu.