Lue keskustelun säännöt.
Mistä kahden ihmisen välinen kemia muodostuu?
02.10.2017 |
Mistä henkilöiden välinen kemia muodostuu? Onko se ulkonäön samanlaiset piirteet ja tuttuuden tunne vai arvot, elämänhistoria, luonnekysymys? Onko miehen ja naisen välillä aina ainakin aluksi seksuuaalistakin vetovoimaa? Voiko se tunne, että kemiat kohtaa, olla yksipuolinen?
Kokemuksia ? Jos teillä kemiat jonkun kanssa natsaa, onko hän yleensä samanlainen joiltakin piireiltään kuin sinä? Vai voivatko vastakohdat onnistuneesti täydentää toisiaan?
Kommentit (21)
Jostain joskus luin, että kemia syntyy siitä kun miehellä on sama määrä estrogeenia kuin naisella testosteronia. Ja nimenomaan näin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuttuuden tunne ainakin, feromonit, tuoksu, jotain alitajuistakin, vaistot, eikä minusta voi olla täysin yksipuolinen. Tai sen vaistoaa pian jos on yksipuolinen. Voi tottakai vielä myöhemmin ehkä muuttua sellaiseksi yksipuoliseksi tai toisen kiinnostus voi olla pintapuolisempaa siinä missä toinen ihastui täysin.
Mutta jos esim silmiin katselua ja hymyhippaa jatketaan kovin pitkään niin puhuisin jo aika tietoisesta toiminnasta. Mutta tässäkin vaiheessa moni perääntyy. Ehkä joku voi pönkittää itsetuntoaankin tällaisella mutta minusta se on jo vähän epäreilua. Hyväntuulinen lyhytkestoinen ja satunnainen flirtti on eri asia taas. 😊
Nimim. Ihastunut nainen
On mulla monestakin tyypistä ihan hyvä fiilis, mutta se ei todellakaan tarkoita että jotkut kemiat kohtaisi.
Se on jotain selittämätöntä, muutenhan kukaan pariskunta ei valittais seksinpuutetta.
Ehkä siinä kemiassa on kyse siitä alkukantaisesta vaistosta miten tunnistaa sopiva kumppani jälkeläisiä ajatellen. Mikä olisi geneettisesti paras mätsi niin sanotusti.
Evoluutiobiologiasta ja feromoneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein noista kemioista tiedä, mutta arvelisin että jos sellaista on, niin kyllä sen pitäisi olla molemminpuolista. En oikein osaa uskoa, että minulla olisi tosi hyvät fiilikset jostain tyypistä, joka ei tuntisi yhtään samoin minua kohtaan.
Höpsis. Tosi monesti joku luulee pöljänä et on jotain molemminpuolista kemiaa ja toinen ei suurinpiirtein edes tiedä tän toisen olemassaolosta. Kyllä kemian voi kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Se on jotain selittämätöntä, muutenhan kukaan pariskunta ei valittais seksinpuutetta.
Eh, mitä?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä fiilis ja kemiat eri asia minusta.
Parisuhdetta muodostaessa olisi hyvä hoksata myös miettiä mikä on seksin tarve kummallakin, että miten ne kohtaa..
Vierailija kirjoitti:
On mulla monestakin tyypistä ihan hyvä fiilis, mutta se ei todellakaan tarkoita että jotkut kemiat kohtaisi.
Se on jotain selittämätöntä, muutenhan kukaan pariskunta ei valittais seksinpuutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein noista kemioista tiedä, mutta arvelisin että jos sellaista on, niin kyllä sen pitäisi olla molemminpuolista. En oikein osaa uskoa, että minulla olisi tosi hyvät fiilikset jostain tyypistä, joka ei tuntisi yhtään samoin minua kohtaan.
Höpsis. Tosi monesti joku luulee pöljänä et on jotain molemminpuolista kemiaa ja toinen ei suurinpiirtein edes tiedä tän toisen olemassaolosta. Kyllä kemian voi kuvitella.
Höpsis itelles! :D Minulle ei ole sattunut sellaista, tai ainakin olen ollut tosi epävarma siihen asti, kun toinen on oikeasti osoittanut kiinnostusta minua kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kemian kohtaaminen on ensisijaisesti älyllinen kokemus. Ihminen voi olla seksuaalisesti vetovoimainen, mutta sellaisia on lukematon määrä, joten paljon muuta tarvitaan että se kemian kohtaanto syntyy. Kun tuntuu että ihminen puhuessaan puhuttelee pään jokaista aivosolua on kemia muodostunut, etenkin jos se toinen kokee täsmälleen samoin. Hyvin harvinainen juttu että tämänlaisen kokee, ehkä kerran elämässään.
Siitä että molemmat uskaltaa olla avoimia toistensa seurassa ja kanssakäyminen on luontevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biologiaa. Solut ja geenit haistaa sopivan lisääntymispartnerin.
Mihin se kemia sitten häviää, kuten usein tapahtuu? Miksi se häviää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kauhean vahvat kemiat yhden työkaverimiehen kanssa. Ei yhtään mun tyyppiä ja vanhempikin iältään mutta kohta ollaan varmaan panemassa. Sen katseet....
Kahden ihmisen välinen kemia. Jotain täysin käsittämätöntä ja selittämätöntä. Ei sitä pysty edes tiede oikein selittämään. Liittyy varmasti feromoneihin, alkukantaisiin vaistoihin ja johonkin tähtisumuun avaruudessa. Se kuka keksii tähän oikean vastauksen saa varmasti kaikki nobelin palkinnot mitä jaettavissa on.
Pääosin hiilestä ja vedystä. Seassa myös happea eri funktionaalisissa ryhmissä....
Itse olen melko tunnekylmä tyyppi ja voinen sanoa että en ikinä ole koskaan tuntenut kenenkään miehen enkä naisen kanssa mitään sellaista tunnetta että voisi sanoa kemioiden kohdanneen.
Ja mitä enempi ikää tulee sen tyhjempi on ihmisten katse silmissäni.
Hölmöt av:lla puhuvat vain lisääntymisestä, mutta kemioiden kohtaaminen tai kohtaamattomuus liittyy kaikenlaiseen vuorovaikutukseen...
En oikein noista kemioista tiedä, mutta arvelisin että jos sellaista on, niin kyllä sen pitäisi olla molemminpuolista. En oikein osaa uskoa, että minulla olisi tosi hyvät fiilikset jostain tyypistä, joka ei tuntisi yhtään samoin minua kohtaan.