Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päiväkodissa kohtelun muuttuminen avioeron myötä
02.10.2017 |
Lapsemme ovat nyt olleet muutamassa päiväkodissa ja ekan kerran olen kohdannut jopa aavistuksen vihamielistä suhtautumista ja silmätikuksi joutumista sen jälkeen, kun erosin puolisostani. Nyt olen sitten ilmeisesti ongelmapesäke, kun olen yh.
Avioliittomme oli aivan kamala ja exäni oli väkivaltainen, mutta päiväkodissa katsottiin kaikenlaista lasten oireilua läpi sormien niin kauan, kun olin naimisissa. Nyt pienestäkin jutusta puututaan, vaikka lapset käyttäytyvät huomattavasti tasapainoisemmin kuin aiemmin.
Olen välillä yrittänyt soittaa lastentarhanopettajalle, mutta hän ei vastaa tai soita takaisin ja päädyn puhumaan jonkun muun (hoitajan) kanssa. Hän suhtautuu muhun jotenkin jähmeästi ja jättää ilmoitttamatta asioita. Aiemmissa päiväkodeissa puheluun vastasi aina joku ja jos jätti soittopyynnön, niin se pyydetty soitti ja oli iloinen ja avoin. Nyt ei ole edes kunnon keskusteluyhteyttä. En ymmärrä. :'(
Kommentit (31)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit?
Väkivallan ja nöyryyttämisen takia. Hassua vain, että olen nyt jotenkin huonompi ja epäilyttävämpi ihminen kuin silloin, kun asuin sen hirviöexäni kanssa. Yritin jaksaa ja kestää pari-kolme vuotta liiankin pitkään. Onko totta, että yh-äutejä todella pidetään epäilyttävänä, kevytkenkäisenä roskasakkina? Jos joskus menemme vielä uuteen päiväkotiin tai kun lapset menevät kouluun, lienee pakko keksiä joku kulissisuhde, ettei saa enää niin alentuvaa kohtelua osakseen. Olen siis muuten työssäkäyvä, keskituloinen, siististi pukeutuva ja kohtelias.
Vierailija kirjoitti:
Onko vieraannuttamista?
Mitä tarkoitat? Ei ole vieraannuttamista isästään ainakaan. Lapset viettävät arjen kanssani ja viikonloput isänsä kanssa. Olen hyvissä väleissä exäni kanssa kaikesta ikävästä huolimatta.
Olisi kiinnostavaa kuulla jonkun päiväkodissa työskentelevän näkökulma asiaan. Tosiaan pöhköä, että pitäisi pitää jotain kulissisuhdetta tällaisen takia. Voinhan kulissin takia palata exän kanssa yhteen, jos se vaikka parantaisi kohtelua. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et pidä lapsia viikonloppuisin? Miksi lapset voivat olla isällään jos isä on mielipuolinen hirviö?
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita esimiehelleen.
Tämä oli minun ohje päiväkodissa työskentelevänä. Todella epäammattimaista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmoita esimiehelleen.
Kieltämättä olisi kiinnostavaa puhua pk:n johtajan kanssa. Ja ehkä exäänikin harmittaa tämä sama asia. Hän on huomattavasti kovempi luu (älykäs ja sujuvasanainen, vaikkakin parisuhdemielessä äärimmäisen itsekäs ja epämiellyttävä), joten ehkä pyydän häntä soittamaan. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit?
Väkivallan ja nöyryyttämisen takia. Hassua vain, että olen nyt jotenkin huonompi ja epäilyttävämpi ihminen kuin silloin, kun asuin sen hirviöexäni kanssa. Yritin jaksaa ja kestää pari-kolme vuotta liiankin pitkään. Onko totta, että yh-äutejä todella pidetään epäilyttävänä, kevytkenkäisenä roskasakkina? Jos joskus menemme vielä uuteen päiväkotiin tai kun lapset menevät kouluun, lienee pakko keksiä joku kulissisuhde, ettei saa enää niin alentuvaa kohtelua osakseen. Olen siis muuten työssäkäyvä, keskituloinen, siististi pukeutuva ja kohtelias.
Näinhän se menee. Eron jälkeen naapurien rouvat lopetti tervehtimisen, miehet kyllä tervehti. Surullista, miten kaikki kääntää selkänsä eron myötä. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et pidä lapsia viikonloppuisin? Miksi lapset voivat olla isällään jos isä on mielipuolinen hirviö?
Hän oli sellainen minua kohtaan ainoastaan. Meillä on tapaamissopimus ja exä ei voi pitää lapsiaan luonaan arkena (hän tekee nykyään töitä aamusta iltaan).
Itselleni tulee kyllä vahvasti mieleen, että kuvittelet asian ja tulkitset eri asioita erosta johtuvaksi.
Erot ovat niin yleisiä, ettei niihin kukaan kiinnitä huomiota. Yksinhuoltaja ei ole mikään kummajainen ja kummastelun kohde.
Terveisin opettaja-yh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit?
Väkivallan ja nöyryyttämisen takia. Hassua vain, että olen nyt jotenkin huonompi ja epäilyttävämpi ihminen kuin silloin, kun asuin sen hirviöexäni kanssa. Yritin jaksaa ja kestää pari-kolme vuotta liiankin pitkään. Onko totta, että yh-äutejä todella pidetään epäilyttävänä, kevytkenkäisenä roskasakkina? Jos joskus menemme vielä uuteen päiväkotiin tai kun lapset menevät kouluun, lienee pakko keksiä joku kulissisuhde, ettei saa enää niin alentuvaa kohtelua osakseen. Olen siis muuten työssäkäyvä, keskituloinen, siististi pukeutuva ja kohtelias.
Näinhän se menee. Eron jälkeen naapurien rouvat lopetti tervehtimisen, miehet kyllä tervehti. Surullista, miten kaikki kääntää selkänsä eron myötä. Tsemppiä.
Tätä itsekin ihmettelen. Pelkäävätkö ihmiset jotenkin samaa kohtaloa itselleen vai mistä lienee kyse? Itsekin olen saanut nyrpeää kohtelua yhden naapuripariskunnan naiselta, kun hän tajusi, ettei lasten isä ole mukana kuvioissa (ainakaan saman katon alla) ja siis olen yh.
Tuttua.Meillä meni aivan samalla tavalla.Mukaan tuli myös ladtrnduojelu, vanhemmuuttani arvioitiin joka paikassa, ja oireilua nähtiin joka suunnalla.Tämä aiheutti lisästressiä niin lapsille kuin itselle joka lisäsi koko perheen pahoinvointia ja oireilua.
Takana oli myös väkivaltainen ja kontrolloiva suhde, joka tavallaan vaan jatkui eron jälkeen, väkivalta henkisenä ja kontrollointi nyt päiväkodin, ja lasun kautta.Ainoa missä minua kohdeltiin kuten ennenkin, oli esikoisen koulu, jolle tieto erosta ei ollut kulkenut.
Onneksi nuo ajat ovat takana, mutta vuosia se vei, että sain kunnollisuuteni todistettua.Voimia sinulle.Omalla kohdallani koin vapauttavaksi sen, että pyrin avoimuuteen.Ikävää että yhteydenottoihisi ei vastata.Älä lannistu, vaan pyri luomaan keskusteluyhteys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et pidä lapsia viikonloppuisin? Miksi lapset voivat olla isällään jos isä on mielipuolinen hirviö?
Hän oli sellainen minua kohtaan ainoastaan. Meillä on tapaamissopimus ja exä ei voi pitää lapsiaan luonaan arkena (hän tekee nykyään töitä aamusta iltaan).
Eli sinä saat läpsyä ja kaikki muut säästyvät? Olisiko asialle tehtävissä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit?
Väkivallan ja nöyryyttämisen takia. Hassua vain, että olen nyt jotenkin huonompi ja epäilyttävämpi ihminen kuin silloin, kun asuin sen hirviöexäni kanssa. Yritin jaksaa ja kestää pari-kolme vuotta liiankin pitkään. Onko totta, että yh-äutejä todella pidetään epäilyttävänä, kevytkenkäisenä roskasakkina? Jos joskus menemme vielä uuteen päiväkotiin tai kun lapset menevät kouluun, lienee pakko keksiä joku kulissisuhde, ettei saa enää niin alentuvaa kohtelua osakseen. Olen siis muuten työssäkäyvä, keskituloinen, siististi pukeutuva ja kohtelias.
Näinhän se menee. Eron jälkeen naapurien rouvat lopetti tervehtimisen, miehet kyllä tervehti. Surullista, miten kaikki kääntää selkänsä eron myötä. Tsemppiä.
Tätä itsekin ihmettelen. Pelkäävätkö ihmiset jotenkin samaa kohtaloa itselleen vai mistä lienee kyse? Itsekin olen saanut nyrpeää kohtelua yhden naapuripariskunnan naiselta, kun hän tajusi, ettei lasten isä ole mukana kuvioissa (ainakaan saman katon alla) ja siis olen yh.
Vapaat naiset koetaan uhkana. Itse olin eron jälkeen niin rikki, ettei kiinnostanut miehet eikä varsinkaan naapurien miehet. Olo oli kun spitaalisella.
Oli kuitenkin niin ihana mies, että naimisiin menit ja lapsiakin teit...
Vierailija kirjoitti:
Tuttua.Meillä meni aivan samalla tavalla.Mukaan tuli myös ladtrnduojelu, vanhemmuuttani arvioitiin joka paikassa, ja oireilua nähtiin joka suunnalla.Tämä aiheutti lisästressiä niin lapsille kuin itselle joka lisäsi koko perheen pahoinvointia ja oireilua.
Takana oli myös väkivaltainen ja kontrolloiva suhde, joka tavallaan vaan jatkui eron jälkeen, väkivalta henkisenä ja kontrollointi nyt päiväkodin, ja lasun kautta.Ainoa missä minua kohdeltiin kuten ennenkin, oli esikoisen koulu, jolle tieto erosta ei ollut kulkenut.
Onneksi nuo ajat ovat takana, mutta vuosia se vei, että sain kunnollisuuteni todistettua.Voimia sinulle.Omalla kohdallani koin vapauttavaksi sen, että pyrin avoimuuteen.Ikävää että yhteydenottoihisi ei vastata.Älä lannistu, vaan pyri luomaan keskusteluyhteys.
Itsekin alkaa tuntua siltä, että todennäköinen lastensuojelun syyniin joutuminen on vain pienen matkan päässä. Silloin ei kukaan puuttunut, kun aihetta oli, mutta nyt "riskiryhmään kuuluvana" olen silmätikku. Kotielämämme on todella rauhallista ja harmonista. Ennen olin jatkuvasti exän/lasten isän armoilla ja se oli sitten vissiin ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit?
Väkivallan ja nöyryyttämisen takia. Hassua vain, että olen nyt jotenkin huonompi ja epäilyttävämpi ihminen kuin silloin, kun asuin sen hirviöexäni kanssa. Yritin jaksaa ja kestää pari-kolme vuotta liiankin pitkään. Onko totta, että yh-äutejä todella pidetään epäilyttävänä, kevytkenkäisenä roskasakkina? Jos joskus menemme vielä uuteen päiväkotiin tai kun lapset menevät kouluun, lienee pakko keksiä joku kulissisuhde, ettei saa enää niin alentuvaa kohtelua osakseen. Olen siis muuten työssäkäyvä, keskituloinen, siististi pukeutuva ja kohtelias.
Näinhän se menee. Eron jälkeen naapurien rouvat lopetti tervehtimisen, miehet kyllä tervehti. Surullista, miten kaikki kääntää selkänsä eron myötä. Tsemppiä.
Tätä itsekin ihmettelen. Pelkäävätkö ihmiset jotenkin samaa kohtaloa itselleen vai mistä lienee kyse? Itsekin olen saanut nyrpeää kohtelua yhden naapuripariskunnan naiselta, kun hän tajusi, ettei lasten isä ole mukana kuvioissa (ainakaan saman katon alla) ja siis olen yh.
Vapaat naiset koetaan uhkana. Itse olin eron jälkeen niin rikki, ettei kiinnostanut miehet eikä varsinkaan naapurien miehet. Olo oli kun spitaalisella.
Sama juttu täällä. Ei kiinnosta miehet lainkaan. Tulee pahoinvoiva olo pelkästä ajatuksestakin. T. Ap
Alue: Aihe vapaa
Miksi erosit?