Mä haluan erota
Naimisissa yli 12v. ja kaksi lasta.
Tunteet miestä kohtaan muuttunu ystävyydeksi.
Mä olen aina yksin tai lasten kanssa. Mies on yksityisyrittäjä ja aina töissä.
Me ei tehdä mitään hauskaa yhdessä. En edes muista koska ollaan naurettu kunnolla samalle asialle.
En enää tiedä jos rakastan miestä.
Erossa mietityttää lähinnä käytännön asiat.
Mitä ystävät ja sukulaiset sanoo? Entä lapset? Miten he pärjää?
Itkettää päivittäin.
Kommentit (13)
Mitä ystävyyttä tuossa on kun ette tee enää mitään yhdessä ettekä naura yhdessä? Suhde pysyy kyllä kasassa tekemättä työtäkin kunhan vaan on sopivasti samanlainen ja sopivasti erilainen pari.
Mies on töissä elättääkseen perheensä, ts. sinut ja lapset. Eikö tämä ole hyvä asia?
Vierailija kirjoitti:
Mies on töissä elättääkseen perheensä, ts. sinut ja lapset. Eikö tämä ole hyvä asia?
Mikä ajatusmaailma sulla?
Ihan käyn päivittäin töissä. Miestä en tarvi itseäni elättämään.
Ap
Jos et tiedä, rakastatko, niin ei kannata vielä heittää kirvestä kaivoon. Siinä vaiheessa kun tietää, että ei rakasta, on helpompaa tehdä eropäätös.
Itse kamppailin pari vuotta huonossa suhteessa. Mies lopetti täysin fyysisen suhteen. Ei oltu mitään ystäviäkään. Ei juuri puhuttu toisillemme. Ei ollut mitään, ei riitojakaan. Ihastuin toiseen mieheen ja hän minuun. Homma oli sillä selvä, ja ilmoitin erohalusta. Asumusero menossa. Käytännönasiat mm. asuntolainan suhteen vielä hoitamatta. Lapsia kolme ja saavat itse päättää asumisestaan.
Öö okei? Miksi kirjoitit tämän?
1) haluat kuulla miten eroaminen on tyhmää jollei ole yrittänyt itse kaikkeaan tehdä töitä homman eteen. Ja kuulla että jotain kannattaisi vielä tehdä. Keskustella miehen kanssa. Järjestää yhteistä aikaa vaikka väkisin. Minkä ikäisiä lapset ovat? Jos vielä pieniä niin fiilikset voi muuttua pidemmän päälle paljonkin kun elämäntilanne hellittää.
2) saada myötätuntoa ja voivottelua. Ok.
3) saada hyväksyntää eroajatukselle ja kannustusta siihen että kyllä ne käytännön asiat siitä selviää. Jos on päätöksen jo tehnyt niin kyllä käytännön asiat selviää. Jos ei ole varma, niin.. vastaus ei varmaan löydy täältä palstalta.
Etköhän tiedä tämän kaiken jo ihan itse. Mitä teet täällä?
Minäkin haluan erota, ja haluaisin kuulla miten olette asian hoitaneet. Oletteko järjestäneet jo asiat valmiiksi ja sitten eroilmoitus vai vasta riitojen jälkeen ryhtyneet järjestämään esim. uutta asuntoa ym.?
Minäkin olen vakaasti harkinnut erota. En ole vielä saanut mitään aikaiseksi sen eteen, paitsi vuokrailmoituksia olen katsellut. Mies on muuttunut niin pahaksi minua kohtaan, mutta itse hän ei näe käytöksessään mitään vikaa. Hän esim. metelöi, kolistelee ja yrittää jutella kanssani kovaäänisesti myöhään yöhön niin etten saa nukuttua, ei myöskään meidän koululainen. Kun hän ei eilen ollut illalla kotona, sain pitkästä aikaa nukuttua ja nukuinkin 14 tuntia putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Öö okei? Miksi kirjoitit tämän?
1) haluat kuulla miten eroaminen on tyhmää jollei ole yrittänyt itse kaikkeaan tehdä töitä homman eteen. Ja kuulla että jotain kannattaisi vielä tehdä. Keskustella miehen kanssa. Järjestää yhteistä aikaa vaikka väkisin. Minkä ikäisiä lapset ovat? Jos vielä pieniä niin fiilikset voi muuttua pidemmän päälle paljonkin kun elämäntilanne hellittää.
2) saada myötätuntoa ja voivottelua. Ok.
3) saada hyväksyntää eroajatukselle ja kannustusta siihen että kyllä ne käytännön asiat siitä selviää. Jos on päätöksen jo tehnyt niin kyllä käytännön asiat selviää. Jos ei ole varma, niin.. vastaus ei varmaan löydy täältä palstalta.
Etköhän tiedä tämän kaiken jo ihan itse. Mitä teet täällä?
Kannattaa myös huomioida millainen minä, keskivertoeroneuvoja olen:
http://i5.aijaa.com/b/00371/14462041.jpg
Kaikille kysyjille tiedoksi että nuo kolme lasta on meidän yhteisiä nykyisestä liitosta ja toi yks isompi on miehen "bonari".
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen vakaasti harkinnut erota. En ole vielä saanut mitään aikaiseksi sen eteen, paitsi vuokrailmoituksia olen katsellut. Mies on muuttunut niin pahaksi minua kohtaan, mutta itse hän ei näe käytöksessään mitään vikaa. Hän esim. metelöi, kolistelee ja yrittää jutella kanssani kovaäänisesti myöhään yöhön niin etten saa nukuttua, ei myöskään meidän koululainen. Kun hän ei eilen ollut illalla kotona, sain pitkästä aikaa nukuttua ja nukuinkin 14 tuntia putkeen.
Tee nyt ihmeesä heti jotain. Lapsen kaltoinkohtelua tuollainen, ettette anna nukkua ja pidätte hereillä!
Suhteen eteen pitää tehdä töitä. Muuten käy noin.