Arvotelin ystävän miestä ja ystävä suuttui

Meillä on aina ollut avoimet välit, ystävyyttä takana liki 15 vuotta. Olemme pysyneet toistemme ystävinä ylä- ja alamäet. Teinistä aikuisuuteen.
Ystäväni on-off mies, jonka kanssa hänellä on kaksi pientä lasta, on pikkurikollinen, joka joutui taas vankilaan. Ystävä kertoi että heidän välinsö on taas lämpimät, keväällä eivät olleet yhdessä, vaan miehellä oli joku säätö, kesällä mies taas punkkasi ystäväni luona. Mutta sitten tuli iso riita ja mies lähti.
Nyt juuri ennentätä vankilareissua jeidän välinsä olivat kuulemma taas lämmenneet ja suunnittelevat perheen yhteistä lomareissua kun mies alkuvuodesta vapautuu. Ja haluaisivat kuulemma vihdoinkin virallistaa suhteensa eli mennä naimisiin, historiaa takana siis kahdeksan vuotta.
Sanoin että eikö kannattaisi miettiä nyt tarkasti että kannattaako kun mies ei tunnu hirveästi antavan arvoa perheelleen. Lasten äiti kelpaa kun muutakaan ei ole tiedossa.
Ystävälläni kilahti tästä ja hän huusi että miksi en voi olla onnellinen heidän puolestaan, miksi minä olen katkera yh äiti eikä kaikki halua olla samanlaisia. Ja että "Pete" aikoo hakea kouluun keväällä ja hankkia apua päihdeongelmiinsa. Sitten hän lähti.
Nyt mykkäkoulua on takana kuusi päivää. Laitpin heti seuraavana päivänä viestin että olen pahoillani jos loukkasin mutta että hän on rakas ja tahdon hänelle ja lapsille vain hyvää. Ei vastannut.