Kuinka todennäköistä on löytää 30-vuotiaana nainen, joka haluaa nautiskelusuhteen?
Haluaisin siis parisuhteen, jossa pointti olisi yhteisessä haskanpidossa, romantiikassa, seksissä, harrastuksissa ja ns. laatuajassa ilman lapsia, omakotitaloja tai kesämökkien työleirejä. Kahden pystyvän ja mielenkiintoisen aikuisen suhde, jossa kumpikin haluaa olla toisen seurassa, mutta toisen itsenäisyyttä ja omaa aikaa kunnioitetaan myös.
Tuntuu, että kaikki naiset haluavat ennemmin tai myöhemmin lapsia ja suhteen, jossa "arjen jakaminen" ja kotitöiden jakaminen on pääasiallinen sisältö.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoituksesi on kuitenkin asua naisen kanssa niin silloin on kyllä aivan kohtuullista odottaa että osallistut myös niihin kotitöihin. Jouduthan nyt yksin asuessasikin tekemään kotitöitä (vai onko kotisi mallia kaatopaikka ihmisasumuksena?) ja ylipäänsä jaksamaan myös sitä arkea. Elämässä saa olla hauskanpitoa ja nautiskelua, mutta kenenkään aikuisen elämä ei voi olla PELKKÄÄ hauskanpitoa. Vaikka ihminen ei hankkisikaan lapsia (ja kyllä, on naisiakin jotka eivät niitä halua hankkia), omakotitaloa tai kesämökkiä niin jotkut velvollisuudet kuten työssäkäynti, raha-asioiden hallinta ja kodin jonkinlaisen siisteystason ylläpitäminen nyt vain kuuluvat asioistaan huolehtivan aikuisen elämään. Jos ajattelit jättää nämä naisen harteille ja itse keskittyä pelkkään nautiskeluun niin vaikeaksi menee.
Olen kyllä asunut naisen kanssa, eikä kotitöistä tarvinnut koskaan riidellä. Niitä tehtiin yhdessä ehkä 20–30 minuuttia joka päivä ja aina oli siistiä, vaikka silloin ei ollut varaa edes siivoojaan. Kotityöt ovat minun näkökulmatani aivan mitätön osa elämää. AP
No miksi sitten kuvittelet että ne olisivat naisille joku elämän keskipiste?
Kavereiden juttuja kuuntelemalla ja palstaa lukemalla.
Totta kai sen ymmärtää, että kotitöiden määrä moninkertaistuu lasten hankinnan myötä. AP
Johtuisikohan siitä että on hämmästyttävän paljon miehiä joilla ei ole alkeellistakaan käsitystä siisteydestä ja hygieniasta (kaverisikin voivat sellaisia olla)? Silloin kyllä niistä kotitöistä voi tulla naiselle iso juttu.
Kun täältäkin saa toisesta keskustelusta lukea kuinka monella naisella on mies joka ei osaa edes vessaa vetää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkoituksesi on kuitenkin asua naisen kanssa niin silloin on kyllä aivan kohtuullista odottaa että osallistut myös niihin kotitöihin. Jouduthan nyt yksin asuessasikin tekemään kotitöitä (vai onko kotisi mallia kaatopaikka ihmisasumuksena?) ja ylipäänsä jaksamaan myös sitä arkea. Elämässä saa olla hauskanpitoa ja nautiskelua, mutta kenenkään aikuisen elämä ei voi olla PELKKÄÄ hauskanpitoa. Vaikka ihminen ei hankkisikaan lapsia (ja kyllä, on naisiakin jotka eivät niitä halua hankkia), omakotitaloa tai kesämökkiä niin jotkut velvollisuudet kuten työssäkäynti, raha-asioiden hallinta ja kodin jonkinlaisen siisteystason ylläpitäminen nyt vain kuuluvat asioistaan huolehtivan aikuisen elämään. Jos ajattelit jättää nämä naisen harteille ja itse keskittyä pelkkään nautiskeluun niin vaikeaksi menee.
Olen kyllä asunut naisen kanssa, eikä kotitöistä tarvinnut koskaan riidellä. Niitä tehtiin yhdessä ehkä 20–30 minuuttia joka päivä ja aina oli siistiä, vaikka silloin ei ollut varaa edes siivoojaan. Kotityöt ovat minun näkökulmatani aivan mitätön osa elämää. AP
No miksi sitten kuvittelet että ne olisivat naisille joku elämän keskipiste?
Kavereiden juttuja kuuntelemalla ja palstaa lukemalla.
Totta kai sen ymmärtää, että kotitöiden määrä moninkertaistuu lasten hankinnan myötä. AP
Johtuisikohan siitä että on hämmästyttävän paljon miehiä joilla ei ole alkeellistakaan käsitystä siisteydestä ja hygieniasta (kaverisikin voivat sellaisia olla)? Silloin kyllä niistä kotitöistä voi tulla naiselle iso juttu.
Kun täältäkin saa toisesta keskustelusta lukea kuinka monella naisella on mies joka ei osaa edes vessaa vetää.
Kieltämättä täällä on varmaan keskimääräistä enemmän mielenterveyspotilaiden omaisia. Tuo paskojen jättäminen pönttöön on kyllä ihan dadaa. AP
Finderella kirjoitti:
Minä olen etsinyt juuri tuota. Sitä omas tiimijäsentä jonka kanssa voi nauttia elämästä ja pitä rennosti hauskaa.
Ja nyt musta tuntuu että olen viimein 1,5 vuoden sinkkuusseikkailuiden jälkeen sen löytänyt, kun vähiten odotin.
Suunnitellaan matkoja, käydään ulkona, katsotaan leffoja...pidetään hauskaa eikä liikaa jäykistellä. Ihanaa.
Sitten ehkä vuosien päästä (optimaalitilanteessa jos tämä kestää) niin voidaan miettiä asettumisasioita enemmän.
Jes, ymmärrät selvästi, mistä on kysymys. Tiimikaveri on hyvä sana. AP
Tinderistä varmaanparjaiten löydät suhteen, joka rajoittuu vain hauskanpitoon ja nautiskeluun. Muista mainita että kumppaniehdokas ei sitten saa joutua mihinkään vastoinkäymisiin eikä esim sairastua vakavasti, koska joutuisit sellaisessa tapauksessa lopettamaan suhteen. Pelkästään üositiiviswt ja kivat tunteet on sallittuja, eikö niin!
Vierailija kirjoitti:
Tinderistä varmaanparjaiten löydät suhteen, joka rajoittuu vain hauskanpitoon ja nautiskeluun. Muista mainita että kumppaniehdokas ei sitten saa joutua mihinkään vastoinkäymisiin eikä esim sairastua vakavasti, koska joutuisit sellaisessa tapauksessa lopettamaan suhteen. Pelkästään üositiiviswt ja kivat tunteet on sallittuja, eikö niin!
Kyllä parisuhteisiin tunteita mahtuu, "üositiiviswja" ja muunlaisia. Kyse on enemmän siitä, mitä elämältä ja parisuhteilta haluaa. AP
Minä haluaisin tuollaisen suhteen tosin niin, että asutaan yhdessä. Mutta ei omakotitalossa. Ja lainat on erilliset lainat. Mutta että molemmat käy siis päivisin omassa mielekkäässä työssään, ja sitten yhdessä käydään ulkona syömässä, kävelylenkeillä ja vaikka elokuvissa, matkustellaan paljon yhdessä, ja mökki on vuokramökki, jossa ei ole mitään työleiriä. Lapsia ei oikein tee mieli saada. Haluan siistin kodin, mutta en halua tehdä yli puolta kotitöistä ja siivoamisista, sillä korjaan huolella omat jälkeni niin minun jäljiltä koti ei edes mene sekaisin. Viikkoimurointiin ei kauaa mene.
En halua mennä kerran viikossa yhdessä Prismaan ja ostaa sieltä viikon ruokia kerralla, haluan hoitaa syömiset fiiliksen mukaan. En halua saada vastuulleni miehen lasta edellisestä liitosta, enkä miehen koiraa jota hän ei ehdikään työnsä takia ulkoiluttaa. En halua väitellä rahasta, haluan että asiat maksetaan puoliksi. En halua viettää viikonloppua yhdessä ikeassa miettien mitä huonekaluja ostetaan, voin hyvin yksin päättää mitä ja tilata ne jotta yhteistä aikaa ei kulu siihen. Tykkään seksistä, sitä soisin olevan paljon.
En löydä seuraa, koska kaikki tapaamani miehet lopulta haluavat naisesta sen, joka pitää huolta että koti on siisti ja lakanat vaihdettu. Moni mies suostuu kyllä käskettynä tekemään naisen osoittamat kotityöt, mutta en halua käskeä enkä osoittaa että tee nuo, haluan että mies oma-aloitteisesti siivoaa jälkensä. Ja toivoo, että osallistun miehen auton korjauskuluihin vaikka en edes omista korttia jne. Omassa sinkkuarjessani olen onnistunut poimimaan ns. rusinat pullasta, koska ikkunanpesut ym teetän vieraalla, renkaanvaihtoja en joudu miettimään koska menen julkisilla tai taksilla jne. En halua, että arkeni menee vaikeammaksi tai että rusinoiden sekaan yhtäkkiä on kaikkia sinkkuaikaan verrattuna ylimääräisiä vastuita ja kotitöitä.
N39
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin tuollaisen suhteen tosin niin, että asutaan yhdessä. Mutta ei omakotitalossa. Ja lainat on erilliset lainat. Mutta että molemmat käy siis päivisin omassa mielekkäässä työssään, ja sitten yhdessä käydään ulkona syömässä, kävelylenkeillä ja vaikka elokuvissa, matkustellaan paljon yhdessä, ja mökki on vuokramökki, jossa ei ole mitään työleiriä. Lapsia ei oikein tee mieli saada. Haluan siistin kodin, mutta en halua tehdä yli puolta kotitöistä ja siivoamisista, sillä korjaan huolella omat jälkeni niin minun jäljiltä koti ei edes mene sekaisin. Viikkoimurointiin ei kauaa mene.
En halua mennä kerran viikossa yhdessä Prismaan ja ostaa sieltä viikon ruokia kerralla, haluan hoitaa syömiset fiiliksen mukaan. En halua saada vastuulleni miehen lasta edellisestä liitosta, enkä miehen koiraa jota hän ei ehdikään työnsä takia ulkoiluttaa. En halua väitellä rahasta, haluan että asiat maksetaan puoliksi. En halua viettää viikonloppua yhdessä ikeassa miettien mitä huonekaluja ostetaan, voin hyvin yksin päättää mitä ja tilata ne jotta yhteistä aikaa ei kulu siihen. Tykkään seksistä, sitä soisin olevan paljon.
En löydä seuraa, koska kaikki tapaamani miehet lopulta haluavat naisesta sen, joka pitää huolta että koti on siisti ja lakanat vaihdettu. Moni mies suostuu kyllä käskettynä tekemään naisen osoittamat kotityöt, mutta en halua käskeä enkä osoittaa että tee nuo, haluan että mies oma-aloitteisesti siivoaa jälkensä. Ja toivoo, että osallistun miehen auton korjauskuluihin vaikka en edes omista korttia jne. Omassa sinkkuarjessani olen onnistunut poimimaan ns. rusinat pullasta, koska ikkunanpesut ym teetän vieraalla, renkaanvaihtoja en joudu miettimään koska menen julkisilla tai taksilla jne. En halua, että arkeni menee vaikeammaksi tai että rusinoiden sekaan yhtäkkiä on kaikkia sinkkuaikaan verrattuna ylimääräisiä vastuita ja kotitöitä.
N39
AAMEN. Kiitos että kirjoitit tämän. Palautti vähän uskoa. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin tuollaisen suhteen tosin niin, että asutaan yhdessä. Mutta ei omakotitalossa. Ja lainat on erilliset lainat. Mutta että molemmat käy siis päivisin omassa mielekkäässä työssään, ja sitten yhdessä käydään ulkona syömässä, kävelylenkeillä ja vaikka elokuvissa, matkustellaan paljon yhdessä, ja mökki on vuokramökki, jossa ei ole mitään työleiriä. Lapsia ei oikein tee mieli saada. Haluan siistin kodin, mutta en halua tehdä yli puolta kotitöistä ja siivoamisista, sillä korjaan huolella omat jälkeni niin minun jäljiltä koti ei edes mene sekaisin. Viikkoimurointiin ei kauaa mene.
En halua mennä kerran viikossa yhdessä Prismaan ja ostaa sieltä viikon ruokia kerralla, haluan hoitaa syömiset fiiliksen mukaan. En halua saada vastuulleni miehen lasta edellisestä liitosta, enkä miehen koiraa jota hän ei ehdikään työnsä takia ulkoiluttaa. En halua väitellä rahasta, haluan että asiat maksetaan puoliksi. En halua viettää viikonloppua yhdessä ikeassa miettien mitä huonekaluja ostetaan, voin hyvin yksin päättää mitä ja tilata ne jotta yhteistä aikaa ei kulu siihen. Tykkään seksistä, sitä soisin olevan paljon.
En löydä seuraa, koska kaikki tapaamani miehet lopulta haluavat naisesta sen, joka pitää huolta että koti on siisti ja lakanat vaihdettu. Moni mies suostuu kyllä käskettynä tekemään naisen osoittamat kotityöt, mutta en halua käskeä enkä osoittaa että tee nuo, haluan että mies oma-aloitteisesti siivoaa jälkensä. Ja toivoo, että osallistun miehen auton korjauskuluihin vaikka en edes omista korttia jne. Omassa sinkkuarjessani olen onnistunut poimimaan ns. rusinat pullasta, koska ikkunanpesut ym teetän vieraalla, renkaanvaihtoja en joudu miettimään koska menen julkisilla tai taksilla jne. En halua, että arkeni menee vaikeammaksi tai että rusinoiden sekaan yhtäkkiä on kaikkia sinkkuaikaan verrattuna ylimääräisiä vastuita ja kotitöitä.
N39
AAMEN. Kiitos että kirjoitit tämän. Palautti vähän uskoa. AP
No ole hyvä vain :D . Mutta silti olen itse siitä surullinen, että en löydä seuraa, koska en suostu kotitalouskoneeksi tai lapsenvahdiksi tai omistamaan elämääni miehen omille tavoitteille. Ystäväpiirissäni suurin osa naisista haluaa lapsen ja että elämä pyörii sen Prisma-koti-mökkityöleiri-lastenmuskari-Prisma -kehän ympärillä, mutta minulla on muutama naispuoleinen ystävä jotka eivät halua vaan haluaisivat samaa kuin minä. He vain ovat joutuneet rakkaudessa pahasti satutetuiksi, ja siksi he eivät usko enää saavansa parisuhdetta, pariutumista estää pelko esim. siitä että uusikin mies pettää / on väkivaltainen tms. He eivät ole siis haku päällä eivätkä missään nettideitissä eivätkä käy baareissa, eli mies ei voi heitä "löytää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin tuollaisen suhteen tosin niin, että asutaan yhdessä. Mutta ei omakotitalossa. Ja lainat on erilliset lainat. Mutta että molemmat käy siis päivisin omassa mielekkäässä työssään, ja sitten yhdessä käydään ulkona syömässä, kävelylenkeillä ja vaikka elokuvissa, matkustellaan paljon yhdessä, ja mökki on vuokramökki, jossa ei ole mitään työleiriä. Lapsia ei oikein tee mieli saada. Haluan siistin kodin, mutta en halua tehdä yli puolta kotitöistä ja siivoamisista, sillä korjaan huolella omat jälkeni niin minun jäljiltä koti ei edes mene sekaisin. Viikkoimurointiin ei kauaa mene.
En halua mennä kerran viikossa yhdessä Prismaan ja ostaa sieltä viikon ruokia kerralla, haluan hoitaa syömiset fiiliksen mukaan. En halua saada vastuulleni miehen lasta edellisestä liitosta, enkä miehen koiraa jota hän ei ehdikään työnsä takia ulkoiluttaa. En halua väitellä rahasta, haluan että asiat maksetaan puoliksi. En halua viettää viikonloppua yhdessä ikeassa miettien mitä huonekaluja ostetaan, voin hyvin yksin päättää mitä ja tilata ne jotta yhteistä aikaa ei kulu siihen. Tykkään seksistä, sitä soisin olevan paljon.
En löydä seuraa, koska kaikki tapaamani miehet lopulta haluavat naisesta sen, joka pitää huolta että koti on siisti ja lakanat vaihdettu. Moni mies suostuu kyllä käskettynä tekemään naisen osoittamat kotityöt, mutta en halua käskeä enkä osoittaa että tee nuo, haluan että mies oma-aloitteisesti siivoaa jälkensä. Ja toivoo, että osallistun miehen auton korjauskuluihin vaikka en edes omista korttia jne. Omassa sinkkuarjessani olen onnistunut poimimaan ns. rusinat pullasta, koska ikkunanpesut ym teetän vieraalla, renkaanvaihtoja en joudu miettimään koska menen julkisilla tai taksilla jne. En halua, että arkeni menee vaikeammaksi tai että rusinoiden sekaan yhtäkkiä on kaikkia sinkkuaikaan verrattuna ylimääräisiä vastuita ja kotitöitä.
N39
AAMEN. Kiitos että kirjoitit tämän. Palautti vähän uskoa. AP
No ole hyvä vain :D . Mutta silti olen itse siitä surullinen, että en löydä seuraa, koska en suostu kotitalouskoneeksi tai lapsenvahdiksi tai omistamaan elämääni miehen omille tavoitteille. Ystäväpiirissäni suurin osa naisista haluaa lapsen ja että elämä pyörii sen Prisma-koti-mökkityöleiri-lastenmuskari-Prisma -kehän ympärillä, mutta minulla on muutama naispuoleinen ystävä jotka eivät halua vaan haluaisivat samaa kuin minä. He vain ovat joutuneet rakkaudessa pahasti satutetuiksi, ja siksi he eivät usko enää saavansa parisuhdetta, pariutumista estää pelko esim. siitä että uusikin mies pettää / on väkivaltainen tms. He eivät ole siis haku päällä eivätkä missään nettideitissä eivätkä käy baareissa, eli mies ei voi heitä "löytää".
Tämähän se on, kun lapsia ja koti–tarha–Prisma-bermudankolmioelämää haluavat naiset ovat paitsi yleisiä myös yliedustettuina Tinderissä ja deittipalstoilla. Heillä on vahvempi motivaatio etsiä kumppani juuri tämän ikäisenä.
Ongelma ratkeaa vain sillä, että me alamme pitää meteliä tästä elämänapapreferenssistä emmekä luovuta ja vetäydy yksinäisyyteen. Olemme hyviä kumppaneita ja ansaitsemme rakkautta siinä mssä muutkin. AP
Luulin, että juuri tämä olisi nykyisin se enemmistön ihanne?
Veikkaan, että ainakin kaikki nelikymppiset naiset haluavat pelkän nautiskelusuhteen. Ei enää mitään kotileikkejä vaan mies pelkkään seksiin ja hauskanpitoon.
Minä olen nyt 45 v ja halyaisin nautiskelusuhteen salasuhteeksi. En vain ymmärrä, mistä sellaisen saa. Eihän sitä voi noin vain mennä ehdottamaan vastaantulevalle komealle miehelle, että moi, ryhdytkö mun rakastajaksi...
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että ainakin kaikki nelikymppiset naiset haluavat pelkän nautiskelusuhteen. Ei enää mitään kotileikkejä vaan mies pelkkään seksiin ja hauskanpitoon.
Minä olen nyt 45 v ja halyaisin nautiskelusuhteen salasuhteeksi. En vain ymmärrä, mistä sellaisen saa. Eihän sitä voi noin vain mennä ehdottamaan vastaantulevalle komealle miehelle, että moi, ryhdytkö mun rakastajaksi...
Joo, epäilisin että tuossa iässä tilanne helpottuu oleellisesti, mutta en viitsisi odottaa viittätoista vuotta. Pidän myös yli kymmenen vuoden ikäeroa aika hankalana. AP
Jostakin systä tulvati mieleen kulttuuri- , teatteri- ja museoalat. Joo, on siellä näitä "ostetaan vanha kanskoulu ja kasvatetaan lapsia ja lampaita" -naisia mutta myös keskimääräistä enemmän hedonistiveloja.
Vierailija kirjoitti:
Jostakin systä tulvati mieleen kulttuuri- , teatteri- ja museoalat. Joo, on siellä näitä "ostetaan vanha kanskoulu ja kasvatetaan lapsia ja lampaita" -naisia mutta myös keskimääräistä enemmän hedonistiveloja.
Ihan samat huomiot minulla, joskin olen itse töissä tuolla alalla, ja näppituntuma sanoisi lammasfarmareiden olevan enemmistössä. Ihan taiteiljijoissa on sitten meitä boheemeja enemmän. AP
Eronneet mammat antaa helposti. On vain kohtelias ja kuuntelee niitä.