Mihin katosivat Punkkarit, Gootit, Larppaajat, Grungetyypit, Animehahmoiksi pukeutuvat, Hipit ja muut persoonallisesti itseään ilmentävät?

Vierailija kirjoitti:

Yläkoulun opettajana kyllä tunnistan moniakin alakulttuureja, ne vain eivät ole enää samoja kuin omana teiniaikanani. Nuorten maailmassa muoti vaihtuu nopeammin kuin muuten ja alakulttuurit hiipuvat sieltä pois viimeistään kun sen edustajat kasvavat aikuisiksi. Uudet tulevat tilalle ja tällä hetkellä ei vain olr muotia että musiikkimakuaan tuotaisiin niin paljon esille pukeutumisella joten siksi emme näy enää juurikaan nuoria gootteja, punkkareita ja hoppareita.

Nykynuorten elämässä on myös paljon aiempaa enemmän mahdollisuuksia liikkuvuuteen. Voi kuunnella spotifyssa musiikkia vähän kaikista genreistä sen sijaan että viikkorahat sijoitetaan levyihin joita ei noin vain sitten vaihdetakaan. Somessa voi seurata hyvin erilaisia persoonia helposti sen sijaan että täytyy ostaa viikkorahoilla juuri Trasher voidakseen lukea jonkun ihailemansa skeittarin haastattelu. Mitä tulee tyttöjen meikkityyliin, niin olisimme ehkä itsekin meikanneet aikanaan eri tavalla jos olisi ollut tarjolla rajattomasti ilmaista videomateriaalia siitä miten kasvonsa todella saa näyttämään hyvältä.

Nuorten vanhemmat eivät myöskään enää hätkähdä nuorten pukeutumisesta, joten se ei toimi kapinana. Se että ihmettelee nykyään miksi teinit eivät ole punkkareita on vähän sama kuin 90 luvulla olisi ihmetellyt miksi nuoret eivät kapinoi rockabilly-tyylillä.

Täytettä huuliin ja tis"sit ja per"se instaan.

Näyttää aivan etovalta ja naurettavalta, tragikoomiselta, surulliselta.

Ja tämän "vanhemmat" lapsiltaan hyväksyvät, että tytär huomiohuo"raa netissä ja näyttääkin siltä.

On teoria, että sukupolvet menevät sykleissä ja tietynlaiset keskimääräiset ominaisuudet ovat yleisiä eri sukupolvittain. Milenniaalien jälkeen syntynyt sukupolvi Z (eli joskus vuoden '95 jälkeen syntyneet) on tämän teorian mukaan konservatiivisempi, eli vähemmän kapinallinen (mikä näkyy vähempinä alakulttuureina ja vähempänä rikollisuutena!).

Vieläkö kouluissa on fruittareita?

Vai onko nimi nykyään muuttunut vain fuckboyksi?

80-luvulla oli aika tällaista. Valtaosa kuunteli typerää tanssihitti-musaa tai jotain syntikkavetoista tukkaheviä. Oli saamarin ahdasmielistä ja konservatiivista menoa, juppi-arvot. Sen keskellä minä kasvoin sitkeänä mutta ikuisesti nuijittuna hippityttönä. Joskus näki jossain satunnaisen gootin, glam-rokkarin (oikean, ei mitään saamarin Dingo-faneja!) tai punkkareita - ja hitto ne oli aina ilo silmille. Vieläkin olen hipahtava, homssuinen rokkari-täti.

Netti tekee myös sen, että ihmiset kommunikoivat enemmän keskenään.

Ei helposti synny toisistaan eristäytyneitä alakulttuureja.

Ollaan paljon avoimempia erilaisille vaikutteille.

Mitä tapahtui, jos 80-luvin alussa punkkari käveli laitakaupungilla diinarijengin syliin?

Aloittaja kaipaa selvästikin 2000-luvun alun nuorisoalakulttuureja, mutta mielestäni touhu oli silloin jo läpeensä kapallistettua.

Goottinuoriso kulki takuulla kalliissa vetimissä, pitkiä 1700-luvun upseerintakin näköisiä takkeja, silinterihattuja, pitkiä saappaita täynnä solkia....

Heavy rock alalajeineen kävi suosionsa huipulla, metallidiggarit pukeutuivat kauttaaltaan nahkaan, ketjuihin ja niitteihin.

Hoilotettiin: Hevi on kuin pornoa, huonoimmillaankin se on parasta.

Minkä myötähäpeän saikaan tuo pöljyys minussa aikaan....

Viimeisiään vetelevät nuorisolehdet mainostivat "hippitytöillä on hauskempaa"...

Ja niin edelleen.

Täällä yksi massasta poikkeava tyttö joka pukeutuu kyllä edelleen ihan oman tyylin mukaan:  tennareihin ja Rock tyylisiin huppareihin, revityt farkut joku tpaita bändipaita/printtipaita .

Nyt vaa kesällä toi helle kyrsii joten mieluiten kulkee shortseissa ja jossai pitkässä tunikassa, On se sitten hm halpismallistoa pääasia et kestää monta pesua ku lämpötila on jatkuvasti  hellettä. . Odotan syksyä ni pääsee revittelee taas vaatteilla. Ah se viileys! 

Assburger kirjoitti:

Yleinen ilmapiiri on sallivampi, enää ei irokeesi järkytä mummoja.

Tämä taas on vähentänyt ns. massasta erottumisen tarvetta.

Ihan hätkähdin, kun nuorella miespoliisilla oli n. olkapäille ulottuva tasapitkä tukka.

80-luvulla tuollainen tukka aikuisella miehellä oli "mahdollinen" vain taiteilijalla.

Irokeesi ei mummoa hätkäytä, mutta pitkä tukka hätkäytti? 

Ja eläpä mummu höpötä 80-luvusta, pitkätukkahipit elivät riemukasta nuoruuttaan 60- ja 70-luvulla, ja kyllä niitä pitkiä hiuksia näki vanhemmilla tyypeillä siellä täällä, hiukset oli usein ponnarilla. 80-luvulla joillakin nuorilla oli muotina ns. takatukka, joka sekin oli melkoisen pitkä, mutta ei tietysti tasapitkä. 

Mutta noin yleisesti: on tavattoman hupaisaa, kun ihmisten mielikuvat ja stereotypiat eivät mätsää yhteen oikein todellisuuden kanssa - ja kuinka esim. mainosmaailma käyttää sitä hyväksi. On ollut jo monen vuosikymmenen ajan todellisuutta se, että nuoremmat ikäluokat kokonaisuutena ovat jopa huomattavan paljon konservatiivisempia kuin vanhemmat ikäluokat, mutta edelleen meille tarjotaan stereotypiaa 'nuori, radikaali, edistys' ja mummun kohdalle jää 'paheksuva, sovinnainen, konservatiivinen, taantuminen'. 

No, iän myötä tahtoo konservatiivisuus nostaa päätään radikaaleimmillakin tyypeillä - ei enää jaksa, alkaa tyytyminen jne. Niin miten käy konservatiivisen nykynuorison? Tympääntyvätkö he puolestaan ikuiseen tasapäisyyteen, erottamattomuuteen, hissutteluun (ettei vain joudu kiusatuksi, tai pahoita jonkun mieltä ja saa puukkoa kylkeensä), persoonattomuuteen? Alkavat kapinoida ja radikalisoitua vasta aikuisiässä?

BTW Joukosta erottuminen on aina ollut rohkeutta vaativa asia --ja aina se on tuonut mukanaan negatiivisia juttuja, tappouhkauksia, pahoinpitelyjä pahimmillaan. Erottautuminen on rohkeiden hommaa, muutenhan sitä tekisi kaikki.

64 kertoikin melkolailla olennaisen.

Kyllä larppaajia on yhä vaikka miten paljon. Harrastus elää ja voi hyvin, pelit ovat laadukkaita ja skene kehittyy. Itsellä on tänä vuonna takana nyt viisi peliä ja ainakin kolme vielä tulossa, lisäksi kirjoitan omaa. Mies pelaa myös säännöllisesti ja meidän lapsikin on ollut jo ekassa larpissaan :)

N54 ilmoittautuu ja on edelleen varsinainen kestohippi! Kummasti katseet kääntyvät, kun käytän värikkäitä ja erilaisia vaatteita. Osan teen itse, osan ostan reissuilta - ainakaan täysin samanlaisia ei tule helposti vastaan. Töitä olen aina saanut, pukeutumisesta huolimatta. :) Rockia, rauhaa ja rakkautta vaan muillekin!

Onneksi nykyään on netti! Se tuo "oman heimon" niillekin, jotka kasarilla olivat yksinäisiä susia ja niitä ihmeellisiä pikkukylän "friikkejä".

No ainakin hippeys on kovasti muotia teineillä/nuorilla.

Hevarit, gootit ja semmoset ehkä vähemmistössä senkin vuoksi, että nykyisten nuorten vanhempien nuoruudessa hevari- ja punkkarijutut oli cool ja erikoista.

Nykyisten nuorten isovanhempien nuoruudessa taas oli hippihommat, eli siitä on sen verran jo aikaa, että nuoriso voi hurahtaa hyvällä omalla tunnolla hippimuotiin olematta ”jämähtäneitä”.

Nykynuorista valtaosa tuntuu olevan jonkinlaisia hippejä, hipstereitä, skeittareita tai muita vastaavia boheemia elämäntapaa ja tyyliä suosivia.

Tietysti on myös ne suht. klassisesti pukeutuvat ja elävät tyypit, massamuodin mukana menevät bilettäjät ja salityypit joita näkee kaikenmaailman reality-ohjelmissa.

Tampereella näkee vieläkin tosii paljon kaikkia mainittuja ryhmiä. Täällä on sellainen ysärifiilis koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Muistan aina, kun grunge tuli Suomeen 90-luvun alussa Nirvanan, Pearl Jamin ja muiden sen tyylisten bändien mukana. Pukeutumistyylinä oli tytöillä kirppikseltä ostetun näköinen mekko, flanelliruutupaita vyötärölle sidottuna ja maihinnousukengät, joiden nauhoja ei ollut solmittu, renttuinen kerrospukeutuminen.

Asenne oli flegmaattinen "ei voisi vähempää kiinnostaa". Yhtäkkiä oli coolia, ettei osannut pesiksen sääntöjä ja oli "looseri". Koulukiusaaminen nähtiin neuroottisten nillittäjien hommana, joka ei kiinnostanut "cooleja loosereita"...

Grunge on ainoa nuorisokulttuuri, joka on aidosti viehättänyt minua. En oikeasti ajatellut, ettei millään ole mitään väliä, mutta tuolla asenteella oli myönteisiä seurauksia kouluyhteisössä.

Grunge oli sukupolven X juttu, johon itsekin nipin napin taidan kuulua syntymäaikani perusteella.

Eikö tuohon aikaan tullut myös telkasta se Beavis & Buttheadin spin-off piirretty "Daria"? Siinähän Daria oli just sellainen luuseri, ei-suosittu ja erilainen. Kaverinsakin oli taiteellinen tyyppi. Darialla oli rillit, hän ei ollut muodikas, hän ei osannut pallopelejä ja hän oli sellainen sarkastinen älykkö.

Joo, muistan Darian. Daria Morgendorffer ja hänen kaverinsa Jane Lane. Hauska sarja.

Kulttuurimme ei ole enää sama kuin silloin 90-luvulla, jolloin kaikki oli kotikutoisempaa, ei-niin-globalisoitunutta, eikä ollut nettiä joka nykyään mahdollistaa musiikin ns. kertakäyttökulutuksen.

Silloin oikeasti säästettiin rahaa, että oli varaa ostaa se lempiartisin cd Free Record Shopista tms, Levyjä tehtiin harvakseltaan ja sinkut olivat tärkeitä, samoin musavideot. Artistit elivät albumimyynneistä, nykyään kukaan ei omista enää levyjä.

Suosikkiartistit myöskin vaihtuivat hitaammin, yhtä levyä kuunneltiin se vuosi, ja siinä ajassa ehti hyvin päästä "ineen skeneen" ja pukeutua ja vetää koko tyyli päälle.. Biiseissä oli sanoma, ja niihin haluttiin uskoa... Artisteja kuunneltiin, koska heillä oli sanottavaa. 

Silloin musiikkimaailma oli monimuotoisempaa (kyllä!), oli Suosikki-lehti, Lista ja Jyrki, joita odotettiin ja niitä oikeasti katsottiin/luettiin kuin RAAMATTUA. Nykyään hittejä tulee koko ajan uusia kuin sieniä sateella. Artisteja tuli muualtakin kuin jenkeistä, jossa 99% popmusiikista on tyyliin kahden eri tuottajan käsialaa.

Silloin minäkin halusin erottautua, ja oikeasti opiskelin omaa genreäni (kaikilla teineillä oli omat tunnistetttavat genret, kuten rokkari/raggari, hippi, punkkari, emo/gootti, hevari ja hiphoppari). Vaati pokkaa 15-vuotiaalta "hopparitytöltä" astua koulubussiin metrokuvioiduissa reisitaskuhousuissa ja spiky hair -kampauksessa, kulmakarvoihin lovi sheivattuna :D... Koskaan ei tämä suomalainen eloveena ollut Comptonissa käynytkään, mutta opiskelin kaiken mitä pystyin ko. musatyylistä. Luin Ice-T:n kirjan Ice Opinion, lainasin kirjastosta tietoutta rap-musiikin synnystä, N.W.A:sta ja rotumellakoista... Nyt hieman naurattaa se murrosikäisen into ja palo.... Ja kyllä silloinkin erilaisuutta pilkattiin! Sain osakseni pojilta kiusaamista tyylistäni... Silti olin oma itseni, koska se oli koko 90-luvun suurin aate; kaikki erilaisia, kaikki saman arvoisia... Ja aina piti olla OMA ITSENSÄ :).

Nykyään tuntuu että tyyli on kaikilla sama. Teinitytöt välttävät ne kamalat meikkimokakautensa Insta-videoiden ja YouTube-tutoreiden avulla... ovat kuin Maybelline-mainoksesta kaikki suoraan. Pojat ovat kauniita kiiltokuvakeikareita siisteissä housuissaan ja hiukset aina laitettuna ja parturoituna.

Ei kokeilla rajoja, ei kaiveta mummon vinteistä lumppuja ja kapinoida... Ei haluta olla "rumia" kuten me aikanaan, vaan jotain puuteroituja airbrush-fotari-ihanteita... Täydelliset poseeraukset somessa ja alla statuksena syvällisiä (?) biisinsanoja...

Musa on samaa geneeristä pop-rap-mössöä; Ennen esim. YLEX (tai Radio Mafia) vuorotteli eri tyylien välillä; oli rokkia, heavya, grungea ja rappia... Nykyään VAIN rappia, eikä edes vanhaa kunnon rap-musaa vaan sitä degeneroitunutta twerkkaus-huohotusta vailla mitään sanomaa. O tempore o mores... :)

Pirun hyvin sanottu, tuo edellinen. Koko kommentti.

Miksi teinit/nuoret kapinoisivatkaan?

Mitä kapinoitavaa nykyään edes on, kaikkihan on sallittua ja nuoret vapaita?

Ai niin, nykyään on trendikkäämpää olla andogryyni ja kipuilla sukupuoli-identiteetin kanssa, josta puhutaan sitten läheisten kanssa ja somessa ym.

Ei niinkään mikään punkkarius tms.

Aika ajoi ohi ideologioista, ja niitä kannattaneet on nykyään nelikymppisiä ja eihän sen ikäisenä enää kukaan pukeudu teini-iän alakulttuurivaatteisiinsa paitsi jos on joku hynynen tai muu paikalleen jumahtanut taavetti.

Aika tekee kaikista taviksia.

Nykyään on massateinit, muunsukupuoliset. Aika vähän näkyy ernuja, enemmän ehkä semmosia feministi-vasemmisto-look-nuoria