Kertokaa kamalimmat muistot ala-asteen liikuntatunneista

Se kiveshien haju oli ihana!

Ala-asteella, tuohon hyvään aikaan kun vielä oli talvisin lunta, hiihdettiin koulun viereisessä isossa puistossa. Hyvät ladut oli, mutta puistossa myös ulkoilutettiin koiria. Elettiin myös sitä aikaa, jolloin ei ollut tapana kerätä jätöksiä pusseihin.

Meillä oli myös hyvin ankara opettaja ja muista miten hammasta purren inhon vallassa hiihdin keltaruskean jätöksen yli opettajan vahtiessa.

” 1980-luvulla liikuntatunneilla oli vielä käytössä huutojako, nykyään toivottavasti ei. ”

Kyllä on huutojako vielä käytössä ainakin lapseni koulussa. Ja onhan se nöyryyttävää, varsinkin niille ei-liikunnallisille. Että ei ainakaan siltä osalta ole meininki muuttunut.

Ei mua liikuntatunnit sinänsä hiertäneet vaan se vaatteiden vaihto pukukopissa ja suihkussa käynti muiden nähden. Pukuhuoneen ovea ei saanut lukkoon (ei tietenkään), luokan pojilla oli liikunta samaan aikaan ja sielläpä ne kurkistelivat ovelta ja julkeimmat juoksivat koko pukuhuoneen läpi tyttöjen suihkuille joka ikinen kerta. Tämä siis siinä noin 5-6 luokkien aikana, jolloin osalla tytöistä oli jo murrosiän muutoksia kropassa nähtävillä. Menkkojen aikaan julkinen suihkuttelu vasta häpeälliseltä tuntuikin!

Olen kyllä aina tykännyt kaikenlaisesta liikunnasta (paitsi telinevoimistelusta, tanssista ja aerobicista) ja lukiossakin ihan vapaavalintaisesti otin liikuntakurssejakin.

Opettaja pelas korista bootsit jalassa, oppilailla ei saanut olla kenkiä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mua liikuntatunnit sinänsä hiertäneet vaan se vaatteiden vaihto pukukopissa ja suihkussa käynti muiden nähden. Pukuhuoneen ovea ei saanut lukkoon (ei tietenkään), luokan pojilla oli liikunta samaan aikaan ja sielläpä ne kurkistelivat ovelta ja julkeimmat juoksivat koko pukuhuoneen läpi tyttöjen suihkuille joka ikinen kerta. Tämä siis siinä noin 5-6 luokkien aikana, jolloin osalla tytöistä oli jo murrosiän muutoksia kropassa nähtävillä. Menkkojen aikaan julkinen suihkuttelu vasta häpeälliseltä tuntuikin!

Olen kyllä aina tykännyt kaikenlaisesta liikunnasta (paitsi telinevoimistelusta, tanssista ja aerobicista) ja lukiossakin ihan vapaavalintaisesti otin liikuntakurssejakin.

Jotkut vielä haluaisivat sukupuolineutraalit WC:t, pukkarit ja liikuntatunnit kouluihin... Itse olin luokan eka tyttö, jolle alkoi menkat ja täytyy sanoa, että se oli tarpeeksi kamalaa ilman sukupuolineutraaleja tilojakin. Ei ollut 11-kesäisenä tamponitkaan käytössä, ja oli vielä tosi runsaat menkat, joten kivasti ne siteiden siivekkeet vilkkuivat housuista vaikkei suihkussa olisi käynytkään... "Aah, sulla on puolukkapäivät"...

Sehän on käytännössä suosituimmuusjako. Sama kuin kerran viikossa työpaikalla kerrottaisiin kukin vuorollaan kenestä pitää vähiten. Joka viikko samat nimet 9 vuoden ajan.

up

Se, että jos en hoksannut jonkin lajin sääntöjä tai jos en osannut jotain suoritusta. Pesäpallossa siepparin rooli, jos lukkarina oli yksi taitavimmista. Hyvin se meni, mutta tarkkana sai olla.

Itse muistan hiihtokilpailut. Olin aina viimeinen, muistan miten kömmin ylämäet aina nelinkontin ylös kun en osannut nousta niitä hiihtäen. Monet oppilaat sujahti siitä aina ohi.

Mutta muistan myös sen, miten saatiin aina lämmintä mehua hiihtolenkkien jälkeen ja myös sen, että vaikka mä olin viimeinen, niin silti mäkin sain aina valita jonkun palkinnon esille laitettujen palkintojen (kyniä, avaimenperiä, pieniä pehmoleluja) joukosta. Viimeisenä tosin, mutta kuitenkin.

Sillein jäi kuitenkin hyvät muistot, että viimeiseksi jääneetkin huomioitiin hyvällä tavalla. 👍🏼 Ai, tuli ikävä mun ala-asteen opettajaa. Paras ope, joka mulla koskaan on ollut! 🤗