Jännä että lapsen voi saada näin Suomessa vaikkei edes halua.
*Yksityiskohdat ja muut tunnistetiedot poistettu enkä niitä tule antamaan edes kysyttäessä ettei tapausta tunnisteta*
Lyhyesti ja informatiivisesti siis näin: Mieheni esikoislapsen äiti tappoi itsensä, lapsi jäi orvoksi. Me emme halunneet lasta meille mitenkään nimenomaisesti, isä ollut aina lapselle etäinen. Kuolleen äidin sisko eli lapsen täti läheisempi. Täti olisi halunnut lapsen huoltajuuden, hänelle ei sitä myönnetty (syyt ei vanhemmuuten liittyviä). Vaihtoehdot oli joko lapsi meille tai sijaisperheeseen ihan eri kaupunkiin. Tuli sitten lopulta meille. Ihan hullua pakottaa meidät vanhemmiksi tälle lapselle, jolle täti läheisempi ja jota nimenomaisesti emme kumpikaan tahtoneet. Yksi kerta kuussa perheneuvolassa jatkossa keskustelua, tämäkö riittää?
Kommentit (7)
Käytännössä lapsi onkin ja tulee olemaan enemmän siellä. ap
Tärkeää huolehtia, että lapsen ja läheisen tädin suhde ei katkea. Voisiko toimia esim tukiperheenä tai tukihenkilönä. Toivottavasti oman isän nykyinen perhe (te) pystyy antamaan riittävästi rakkautta ja huolenpitoa oman äidin menetyksen jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä lapsi onkin ja tulee olemaan enemmän siellä. ap
Ja mikä siis on ongelma?
Niin tää oli se tapaus jossa tädillä oli jo liikaa lapsia sossun mielestä ja siksi ei saanut huoltajuutta?
Jatkokertomuksen seuraava osa, jaahas. Huoltajuudellahan ei ole tekemistä lapsen sijoituspaikan kanssa. Eikä lasta oikeasti laiteta paikkaan, johon häntä ei haluta. Mutta kyllä tästä vielä jonkinlaisen tarinan saa, kun vähän perehdyt asioihin.
Tämä nyt kolmas ketju samasta aiheesta.Lopeta ap, mua jo myötähävettää sekä sinun että lapsen isän sydämettömyys. Olette kamalia ihmisiä.
Miksi lapsi ei mene sinne tädille ihan isän luvalla?Monen palstalaisen lapset on enemmän mummolassa kuin vanhempien kanssa.