Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi töissä ei ymmärretä, että koulu on aina etusijalla minulle?

Vierailija
26.09.2017 |

Ihan keikkatöitä kahviloissa ja ravintoloissa siis teen, satunnaisesti. Lisäksi opiskelen lääkäriksi. Töitä teen tasan sen takia, että siitä saa rahaa, millä rahoittaa opiskeluajan elämisen. Jostain syystä aina kun kerron, etten voi tulla esim. sunnuntaina iltavuoroon, koska maanantaina on koulua, alkaa hirveä jupina siitä, miten "en koskaan voi auttaa".

Haistakaa home. Olen siellä töissä, en haukuttavana. Ja minulla on vapaus valita työt tasan oman aikatauluni mukaan, ilman kenenkään marttyyrimaista jupinaa asiasta. Muuten tuo on yksi syy, miksi haluan mahdollisimman nopeasti oman alani hommiin.

Kommentit (90)

Vierailija
41/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei tuntilaisella ole mitään velvolliuutta olla mikään ihme hyväntekijä. Jos joku siitä loukkaantuu, niin anna loukkantua. :) Siinä missä joku jupisija yrittää pitää omaa puoltaan, sinä voit ihan hyvin pitää omaa puoltasi. Kateus voi olla myös yksi. Että tähtäät korkeammalle. Ja se, ettei ymmärretä ettei tarjoilijaksi opiskelu ole vaativuustasolla sama juttu kuin yliopisto-opiskelu.

Vierailija
42/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja ei voi laittaa vuoroja juuri sinun aikataulusi piikkiin. Sama kuin hän kysyisi mikseivät työntekijänsä ymmärrä töiden olevan aina etusijalla. Olet ehkä sanonut jo haastattelussa että kouu on prioriteetti nro 1, mutta vapaana olevat työvuorot eivät siitä huolimatta pyöri sinun aikataulujesi ympärillä.

Enhän minä sitä oletakaan.

Mutta se olisi kiva, jos siellä töissäkin voisi ottaa ihan asiallisesti sen, että aina ei sovi, ilman sellaista jupinaa ja nurisemista, tai tenttaamista, että etkö nyt tosiaankaan voisi tehdä sen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan keikkatöitä kahviloissa ja ravintoloissa siis teen, satunnaisesti. Lisäksi opiskelen lääkäriksi. Töitä teen tasan sen takia, että siitä saa rahaa, millä rahoittaa opiskeluajan elämisen. Jostain syystä aina kun kerron, etten voi tulla esim. sunnuntaina iltavuoroon, koska maanantaina on koulua, alkaa hirveä jupina siitä, miten "en koskaan voi auttaa".

Haistakaa home. Olen siellä töissä, en haukuttavana. Ja minulla on vapaus valita työt tasan oman aikatauluni mukaan, ilman kenenkään marttyyrimaista jupinaa asiasta. Muuten tuo on yksi syy, miksi haluan mahdollisimman nopeasti oman alani hommiin.

Itse ihmettelen, että vaivaudut tekemään jotain kahvilahommia. Ottaisit nyt vaan suosiolla opintolainan sen opintorahan lisäksi. Asumistuki+opintoraha+opintolaina riittäisi ihan hyvin. Ei tarvitse käydä tuollaisissa duuneissa. Lääkärin työllisyys on ihan satavarma vieläpä.

Kaikki eivät halua tai voi ottaa lainaa. Joillain voi olla ennestään lainaa. Jokaisen opiskelijan oma asia. Juttu on niin että jos on jotain yhteisymmärryksessä sovittu, niin ei siitä myöhemmin pidä alkaa marmattaa.

Vierailija
44/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja vai mitä, että ap on nainen ja kiltin näköinen? Pidetään niin uhrautuvan näköisenä, että luullaan ettet osaa sanoa ei.

Vierailija
45/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletpa laiska. Moni muu opiskelija hihkuu hurrata kun tarjotaan sunnuntaivuoroja eli tuplapalkkaa... Ja monelle opiskelijalle on täysin tavallinen tilanne olla jopa ihan koulupäivänä töissä, saati sunnuntaina kun ei menoja sen puolesta ole.

Jospa nyt kuitenkin jättäisit ne työt niille motivoituneimmille kokonaan.

Ai laiska?

Enpä oikeastaan tunne itseäni laiskaksi.

Ei minulla mitään sunnuntaivuoroja vastaan yleensä ole, mutta yleensä sunnuntai-illoissa on ongelmana se, että ne on sinne iltakahdeksaan tai -yhdeksään. Kotona olisin aikaisintaan kymmeneltä. Sen jälkeen pitää käydä ainakin suihkussa ja kaikkea muuta. Seuraavana aamuna, jos siis aikainen aamu, herätys on aamulla kuudelta. Siinä yöunet jää aika vähiin, ja mieluummin menen kouluun pirteänä, kuin umpiväsyneenä töiden jälkeen.

Ei millään pahalla, mutta miten ajattelit työskennellä lääkärinä esim. päivystyksissä, jos 12-13 tuntia "työvuorojen" välissä on liian vähän etkä saa mielestäsi levättyä riittävästi? Toki jos sun ei ole pakko mennä töihin, niin en minäkään menisi sun sijassa vaan harrastaisin, näkisin kavereita tai vaikka katsoisin netflixiä. Mutta en perustelisi tätä enää jaksamisella.

Vierailija
46/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Jostain syystä aina kun kerron, etten voi tulla esim. sunnuntaina iltavuoroon, koska maanantaina on koulua, alkaa hirveä jupina siitä, miten "en koskaan voi auttaa"."

Öh, miksi kerrot tuon? Ei työnantajalle tai kollegoille kannata avata koko elämää. Jotkut luulevat, että koko elämäsi täytyy olla tunnilleen aikataulutettu. Sanot vain, että olet kiinni, etkä ala selittelmään mitään seuraavista päivistä. Niin moni muukin tekee. Jos selostat noin, joku saa päähänsä, että sinulla on helppo elämä ja tenttikirjat lukevat itse itsensä aivoihisi yön aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletpa laiska. Moni muu opiskelija hihkuu hurrata kun tarjotaan sunnuntaivuoroja eli tuplapalkkaa... Ja monelle opiskelijalle on täysin tavallinen tilanne olla jopa ihan koulupäivänä töissä, saati sunnuntaina kun ei menoja sen puolesta ole.

Jospa nyt kuitenkin jättäisit ne työt niille motivoituneimmille kokonaan.

Ai laiska?

Enpä oikeastaan tunne itseäni laiskaksi.

Ei minulla mitään sunnuntaivuoroja vastaan yleensä ole, mutta yleensä sunnuntai-illoissa on ongelmana se, että ne on sinne iltakahdeksaan tai -yhdeksään. Kotona olisin aikaisintaan kymmeneltä. Sen jälkeen pitää käydä ainakin suihkussa ja kaikkea muuta. Seuraavana aamuna, jos siis aikainen aamu, herätys on aamulla kuudelta. Siinä yöunet jää aika vähiin, ja mieluummin menen kouluun pirteänä, kuin umpiväsyneenä töiden jälkeen.

Ei millään pahalla, mutta miten ajattelit työskennellä lääkärinä esim. päivystyksissä, jos 12-13 tuntia "työvuorojen" välissä on liian vähän etkä saa mielestäsi levättyä riittävästi? Toki jos sun ei ole pakko mennä töihin, niin en minäkään menisi sun sijassa vaan harrastaisin, näkisin kavereita tai vaikka katsoisin netflixiä. Mutta en perustelisi tätä enää jaksamisella.

Eri motivaatio tehdä jotain lasikiikuttamista kuin oman alan hommia. Ohis. Minusta turha ajatella päivystyksiä, kun kyse ei ollut ap:n tilanteessa siitä vaan opiskelun ja ei-oman-alan.-työn yhdistämisestä.

Tuosta perustelemisesta: ei kannata perustella kollegoille mitenkään. Jaksaminen ei ole heidän asiansa. Sanoo vain, että ei voi tehdä, eikä kommentoi muuta.

Vierailija
48/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

 Ei millään pahalla, mutta miten ajattelit työskennellä lääkärinä esim. päivystyksissä, jos 12-13 tuntia "työvuorojen" välissä on liian vähän etkä saa mielestäsi levättyä riittävästi? Toki jos sun ei ole pakko mennä töihin, niin en minäkään menisi sun sijassa vaan harrastaisin, näkisin kavereita tai vaikka katsoisin netflixiä. Mutta en perustelisi tätä enää jaksamisella.

Lääkäreillä on onneksi päivystysvapaat. Kyllä siihen päivystykseenkin tottuu.

Mutta yleensä lääkäreillä on ihan mahdollista tehdä suht säännöllistä työaikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kouluttautumattomilla ihmisillä ei ole samanlaista kokemusta opiskeluajasta, eivät he välttämättä vain ymmärrä. Ja maailmannäkemys voi olla erilainen. He voivat ajatella, että vain luennoilla ja tenteissä käynti on opiskelua ja muu on vapaata aikaa.

Vierailija
50/90 |
26.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kouluttautumattomilla ihmisillä ei ole samanlaista kokemusta opiskeluajasta, eivät he välttämättä vain ymmärrä. Ja maailmannäkemys voi olla erilainen. He voivat ajatella, että vain luennoilla ja tenteissä käynti on opiskelua ja muu on vapaata aikaa.

Sen huomaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse tein kanssa eräässä pikaruokaravintolassa töitä opiskelujen ohella. Iso osa työntekijöistä oli opiskelijoita. Meillä oli onneksi todella hyvä esimies. Jos kalenteriin oli laittanut ettei esim tiistaina voi tulla kun keskiviikkona on tentti, niin nämä oli aina huomioitu. Samaten jos oli enemmän vuoroja, niin pomo aina kysyi että jaksathan varmasti myös opiskella. Vaikka tästä on yli kymmenen vuotta aikaa, niin edelleen muistan lämnöllä tämän ravintolapäällikön. Hän todellakin ymmärsi miksi me opiskelijat ollaan siellä töissä, ja tiesi että kun meistä pitää huolta niin pysytään mukana pidempään.

Vierailija
52/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletpa laiska. Moni muu opiskelija hihkuu hurrata kun tarjotaan sunnuntaivuoroja eli tuplapalkkaa... Ja monelle opiskelijalle on täysin tavallinen tilanne olla jopa ihan koulupäivänä töissä, saati sunnuntaina kun ei menoja sen puolesta ole.

Jospa nyt kuitenkin jättäisit ne työt niille motivoituneimmille kokonaan.

Ai laiska?

Enpä oikeastaan tunne itseäni laiskaksi.

Ei minulla mitään sunnuntaivuoroja vastaan yleensä ole, mutta yleensä sunnuntai-illoissa on ongelmana se, että ne on sinne iltakahdeksaan tai -yhdeksään. Kotona olisin aikaisintaan kymmeneltä. Sen jälkeen pitää käydä ainakin suihkussa ja kaikkea muuta. Seuraavana aamuna, jos siis aikainen aamu, herätys on aamulla kuudelta. Siinä yöunet jää aika vähiin, ja mieluummin menen kouluun pirteänä, kuin umpiväsyneenä töiden jälkeen.

Ei millään pahalla, mutta miten ajattelit työskennellä lääkärinä esim. päivystyksissä, jos 12-13 tuntia "työvuorojen" välissä on liian vähän etkä saa mielestäsi levättyä riittävästi? Toki jos sun ei ole pakko mennä töihin, niin en minäkään menisi sun sijassa vaan harrastaisin, näkisin kavereita tai vaikka katsoisin netflixiä. Mutta en perustelisi tätä enää jaksamisella.

Motivaatio ja kiinnostus omaan työhön on yllättävän hyviä motivointeja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teet juuri niin kun pitääkin. Keikkatyöläinen hyväksyy työn epävarmuuden ja siitä hyvästä päättää itse koska työtä on valmis tekemään.

Työkavereitasi ei tietysti sinun opiskelusi kiinnosta koska sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa heidän elämäänsä tai työhönsä. Jos asia sinua haittaa niin ei sinun tarvitse kertoa miksi et jotain vuoroja ota, sanot vain että sinulla on muuta tms, taiet sano mitään.

Itse olen jonkin verran keikkatyötä tehnyt ja nyt kun olen vaativassa kokopäivätyössä muistelen tavallaan kaihollakin niitä aikoja kun elämä oli helpompaa. Mutta omalla kohdallani "taas mennään, rahan takii..." :).

Vierailija
54/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, esitä asia seuraavan kerran niin, että haluaisivatko nämä tyypit itse lääkärin, joka ei ihan kunnolla ole asioitaan oppinut, koska aika meni pöytiä putsatessa ja kahvia keittäessä.

Itse aloitin aikanaan sote-alalla amk -opinnot ja silloisella työpaikallani kaupassa todettiin vain nuivasti, että "kyllähän sitä alaa pystyisi vaihtamaan ilman koulutustakin" :D

Joo. Voi tulla näistä aloista aika jännittäviä sen jälkeen, jos voi tehdä ilman koulutusta 👌

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksikään tuntemani lääkäriksi opiskeleva ei käytä termiä koulu puhuessaan laitoksesta/yliopistosta/opiskelupaikastaan. Heillä opinnot menevät kaiken muun edelle, ei koulu. He käyvät luennoilla, tekevät harjoitustöitä jne., mutta kouluaika päättyi ylioppilastutkintoon.

Vierailija
56/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on sellainen sopimus, että vuoroja tarjotaan jos niitä on ja sinä otat niitä vastaan silloin kun pystyt, niin miksi sun täytyisi sen kummemmin perustella miksi joku vuoro käy ja joku ei? Luulisi ettei tuollaisella sopimuksella keikkailevan varaan kuitenkaan kovin merkityksellistä osuutta firman pyörityksestä lasketa.

Vierailija
57/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap, esitä asia seuraavan kerran niin, että haluaisivatko nämä tyypit itse lääkärin, joka ei ihan kunnolla ole asioitaan oppinut, koska aika meni pöytiä putsatessa ja kahvia keittäessä.

Itse aloitin aikanaan sote-alalla amk -opinnot ja silloisella työpaikallani kaupassa todettiin vain nuivasti, että "kyllähän sitä alaa pystyisi vaihtamaan ilman koulutustakin" :D

Joo. Voi tulla näistä aloista aika jännittäviä sen jälkeen, jos voi tehdä ilman koulutusta 👌

No tämä nyt on aivan turhaa pätemisen halua ja marttyyriksi heittäytymistä tuolle linalle lähteminen. Ei työpaikka ole mikään hyväntekeväisyyslaitos jossa tarvitsee ymmärtää ja paijata päätä ja ylistää toista että ohhoh ku on sulla niin rankat opinnot.

Jos on mennyt ottamaan työn vastaan niin hoitaa työnsä siten kuin sovittu on, ei marttyyroi että kun on mulla niin rankkaa muussa elämäässä eli opinnoissani... 

Vierailija
58/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tietenkään pitäisi joutua kuuntelemaan mitään mutinoita tai väninöitä, mutta toisaalta työntekijä (olipa vaikka lääketieteen opiskelija) on työnantajan näkökulmasta voimavara, jonka hyöty perustuu siihen miten paljon hän hyödyttää tehtävässä työssä. Ei se ole mitään auttamista, jos tekee tarjotun työvuoron. Se on sen työntekemistä, mihin on palkattu. Aivan sama kuin perheessä naiset puhuvat, että kun mies ei auta kotitöissä ja lastenhoidossa. Ei sen pidäkään auttaa, vaan tehdä osansa. Jollei opiskelija voi tehdä niitä vuoroja, joita hänelle tarjotaan, hän ei tee jos sopimus antaa myöten olla tekemättä, mutta ei kannata ihmetellä miksei hän ole työnantajalle hyödyllinen työntekijä. Olisiko ap:n mielestä työnantajan velvollisuus kuitenkin ehdotella, että josko nyt kuitenkin tällä kertaa voisit tulla tekemään työtä, johon sinut on palkattu, vai kelpaako se, ettei työvuoroja tarjota?

Vierailija
59/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole mikään pakko käydä töissä, jotta voi rahoittaa opintonsa. 

Vierailija
60/90 |
27.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotenkin pelottava ajattelumalli tulevalla lääkärillä. Voin kuvitella miten AP kiskoo ylihintaista korvausta työstä, jonka tekisi koulutettu apinakin. Toivottavasti tulevaisuudessa automatiikka hoitaa mahdollisimman paljon tämän ammattikunnan töistä että saadaan se mahdottomaksi paisunut palkkataso alas.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan yhdeksän