Naurettavan oudot miehen sukulaiset

Tunnen samanlaisia ihmisiä kuin kuvailit. Se ei ole minulta pois jos kehun piirakkaa tai piirrosta. Tiedänpä aran naisen, joka " löysi" itsensä kokkaajana, ujo kuin mikä ja nyt hän on saanut iloa elämäänsä kokkailemalla pullia, sämpylöitä ja piirakoita. Vaikka ne joskus epäonnistuvat, minulle ei tuliisi mieleenkään ylenkatsoa.



Jos muuten minä teen jonkun asian paremmin kuin toinen, voin silti kehua toisen tekemää jälkeä. Minun ei tarvitse itseäni nostaa jalustalle. Huomasin muuten tekstistäsi, että tuntuu että miehesi häpeää huonoa käytöstäsi. Miksi hän muuten olisi pyytänyt, että kiittelisit toisen teoksia? Tosin jouduin minäkin miehelleni aikoinaan sanomaan " Aila-täti on tarkka täytekakuistaan, muista kehua" tai " Paula on juuri uskaltanut mennä käsityökurssille, muista kehua" , koska mies ei varmaankaan olisi tajunnut kuinka paljon asiat juuri kohtaamalleen ihmiselle merkitsee. Ja nyt mieheni tietää jo toisella kerralla, kuinka iloita ihmisten kanssa siitä, että he ovat saaneet jonkun jutun aikaiseksi - vaikkei se kummallisempi juttu olisikaan..



Mites ap lasten kanssa? Pystytkö kehumaan juuri piirtämään oppinutta sisarenpoikaa, vaikka omasi olisi piirtänyt jo aiemmin ja paremmin?

Kyllä minä lasten tekemisiä kehun ja ylistän, koska he vasta harjoittelevat , mutta kun aikuinen ihminen osaa piirtää kaksi tikkua ristiin, en osaa valehdella, en esitää ihastunutta, ei mahda mitään.

Onko sinua koskaan lapsena kehuttu/ kiitelty kun se on noin vaikeaa? Vaiko kenties kehuttu vähän liikaakin kun " tasosi" on noin ylhäällä.



Ei ole multa pois, jos joku mieheni puolelta oleva keski-ikäinen huonohkon itsetunnon omaava läheinen näkee vaivaa tehdessään jotain hänelle tärkeää ja minä siitä pari hyvää sanaa sanon.



Ap, sinä kuulostat aika kolkolta, ylpeältä, vaikeasti lähestyttävältä ja itsekkäältä ihmiseltä. Sentään miehelläsi on jotain tapoja ja empaattisuutta. Ja hän yrittää saada sitä sinustakin irti tuloksetta. Sääliksi käy ukkoasi kun pitää sinua hävetä.

ap:n tekstistä kylmä olo. Et siis voi kehua, jos ei ole mielestäsi parempi kuin mitä itse teet. Mitä se on sinulta pois jos kehut? Kuuluu jo hyviin tapoihin vähän kehaista, vaikkkei niin hirveästi tykkäisikään, koska siitä ei ole sinulle haittaa. Kehutaanko sinun hienoja piirrustuksiasi, leivonnaisiasi yms.? Eikö tuntuisi kivalta kuulla, että kakki oli hyvää?

Sitten ei voi mitään.



Moni ihminen piilottaa ihmettelynsä ja naureskelunsa ja silti kehuu emännälle palanutta/raakaa/ylisuolaista ruokaa. Sitä sanotaan käytöstavoiksi.



Ja tuo " kaksi viivaa paperilla" -juttu. Minä olen niitä, jotka ei ymmärrä modernia teatteria tai maalaustaidetta. Ymmärrän kuitenkin sen verran, että joillekin ihmisille ne antaa virikettä - paljonkin. Jos minulle tupsahtaisi sukulaistäti esittelemään juuri aloittamaansa modernia maalaustaideteosta, yrittäisin keksiä jotain positiivista sanottavaa kuten " mielenkiintoinen tapa käyttää materiaalia, kylläpä keksitkin" tai jotain. Sen verran suorasukainen olen, että valehtemaan en ala mutta jotain sanomista täytyy keksiä.



Jotkut... korjaan: USEIMMAT ihmiset elävät jonkin tekonsa kautta, saavat iloa elämäänsä. Äitini nauttii puutarhaa laittaessaan ja minä ommellessani. Täytyy myöntää, että minut saa aina hyvälle tuulelle kun kehuu juuri tekemiäni töitä. Minä yritän myös saada lähimmäisiäni hyvälle tuulelle sanomalla jotain positiivista, enkä vain tuijottamalla ylenkatseellisesti. En näe vieläkään mitään väärää siinä, koska se ei ole minulta pois, niinkuin ei hymykään.



Minua ihmetyttää tuollaiset kylmät ihmiset kuin sinä ap.

Ystäväni jaksaa piristää minua kehumalla muutamia piirroksiani. TIEDÄN että hänen piirroksiinsa verrattuna omani ovat todella surkeita, mutta omaan tasooni nähden muutama piirros on todella onnistunut.



Todella itsekeskeistä ap! Häpeäisit!

Vaan sen vuoksi että toiselle tulee mahtava fiilis! Vaikka itse tuntee itsensä naurettavaksi, kylläpä appiukko on tehnyt mahtavat lumityöt! Ihanaaa ruokaa tämä makarooniloota, en ole koskaan syönyt näin ihanaa!Herranjestas, että pitää ihmisen olla taiteellinen, että oikein kaksi viivaa osasit laitaa ristiin, ja vielä hiilellä piirtää, pidetään näyttely! Mahtavaa, upeeta! Kyllä tuo teidän tyttö tanssii niin hyvin, on ihan Jorma Uotisen veroinen taiteilija!Hauska katsoa ilmeitä! Mielestäni imartelu, ylenmääräinen ei sovi kaikkien suuhun, en ole mikään valehtelija, en pysty amerikkalaiseen bullshitin jauhamiseen.

Joskus sitä voi yllättyä, kun jakelee kohtuudella ja harkiten (ja aidosti) kohteliaisuuksia, että miten paljon hyvää sillä saa aikaan.

miltä itsestäsi kuuloistaisi moinen keljuilu? Järki käteen, tai mieluummin päähän ap.

Osaatko käyttäytyä ihan normaalisti? Tiedätkö mitä on normaali käyttäytyminen?

Ei tarvitse mennä ääripäähän. Ei ole ylistämistä sanoa vaikkapa " Todella onnistunut piirakka!" . Se on vain kohteliasta.

Olen hillitty, hiljainen ja rauhallinen kun vierailen kylässä, itse hiljaa mielessäni ajattelen näitä asioita, en julki tuo

Minusta olet itsekeskeinen ja kaksinaamainen.

lasten tanssitunneista tuli mieleen, että eihän niille aikuiset mene mukaan katsomaan, saati sitten vieraiden kanssa. Outoja kirjoittelet.

Toisen kehuminen ei ole muuten pois itseltä. Relaa vähän, sun asentees oli jotenkin umpimielinen.

Itse olen muuten joskus tosiaan hieman loukkaantunut joillekin vieraille, jotka eivät voi tarjottavista sanoa yhtään mitään. Kiitoskin unohtuu joiltakin. Usein tarjottavien tekoon on mennyt kuitenkin monta tuntia aikaa, ja ei siinä mitään, minähän tykkään tehdä, mutta ei kai se pieni " kehaisu" ole liikaa vaadittu. Ja kuitenkin aina tarjoiltavat uppoavat ihan hyvin... eli ei ole siitä kiinni.



Toiset ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota arjen pieniin asioihin, ja osaavat iloita pikkuasioista. Pidemmän päälle mielestäni ihan järkevää. Kun mennään kylään, niin vakiosanastooni suunnilleen kuuluu kehaista jotakin, esim. uudistettua sisustusta, kauniita verhoja, hienoa saviruukkua, hyvää salaattia. Ei maksa mulle mitään, ja teen sen ihan aidosti.

Jokainen ihminen tykkää saada kehuja. Jos et tykkääkään toisen taideteoksesta tai jos pidät sitä sangen tavallisena saavutuksena, voit kuitenkin kehua itse tekoa. Minä en valehtele, jos en tykkää äitini tekemästä taulusta, kehun kuitenkin rehellisesti tyyliin : " miten sinä pystytkin tuollaiseen, minä en pystyisi, olet sinä ahkera tai paljonpa sinä jaksat touhuta, mahtaa olla melkoisen antoisaa harrastaa juttua, josta tykkää jne.." .



Ap, sait itsesi kuulostamaan tavalliselta kateuden vaivaamalta omaan napaan tuijottavalta suomalaiselta. Muista, kaikilla toisilla ei ole yhtä erinomaisia taitoja kuin uskot itselläsi olevan. Lisäksi toinen tykkää toisesta jutusta toinen toisesta.



Hih, oikeestaan koko juttu =)

Pelottavaa, että tuollaisia ihmisiä kuin ap on olemassa. Tosin tiedän, että sellaisia on... Yleensä ne ovat kyllä miehiä, jotka pompottaa vaimoaan.

Aina minäkin löydän jotain mista antaa se rehellinen kehu. Jos taulu on ruma, voin tykätä jostain väristä siinä. Tai jos ei ole mitään tykättävää, mietin onko se parempi kuin se edellinen tekele. Jos ei ole mitään hyvää, voin silti sanoa, että on se kivaa kun sinulla on tuollainen tärkeä harrastus. Ja kun se kehu on aito, se on aina myös sydämellinen. Osaan minä sen verran käyttäytyä, että löydän aina jonkun jutun, josta vähän kehaista. Minusta on kivaa nähdä, kun ihminen ilahtuu sanoistani. Ei ole mitään tarvetta vähätellä muita. Keskinkertaisuudestakin voi kehaista, vai luuletteko, että joku on noussut keskinkertaisuudesta pois ilman kenenkään tukea tai yhtäkään ystävällistä sanaa?