Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voinko realistisesti enää löytää hyvää miestä? Useamman lapsen yh
Olen 29-vuotias kolmen lapsen äiti. Elämäni ei ole ollut helppoa, ja perhetilanteeni on sellainen, että minulla on kolme lasta eikä miestä. Ensimmäisen lapsen sain alaikäisenä vaikean teini-iän jälkeen ja tultuani huostaanotetuksi. Toisen lapsen isän tapasin saatuani elämää hiukan raiteilleen, ja menimme naimisiin. Liitto päättyi lapsemme ollessa taaperoikäinen, miehen petettyä ja jätettyä minut. Nyt olen ollut monta vuotta yksin. Kolmannen lapsen sain ehkäisyn petettyä tapailukumppanin kanssa. Ei ollut sydäntä aborttiin. Vain keskimmäisen lapsen isä on enää kuvioissa mukana, joten aika yksin olen.
Kuten arvata saattaa, jäivät myös koulut käymättä nuorena. Opiskelin kyllä erästä alaa ammattikoulussa, ja haaveilen opintojen käymisestä loppuun sillä ala kiinnostaa edelleen.
Suurin suruni ei ole koulu, rahojen niukkuus yms. (vanhemmat kyllä tukevat rahallisesti), vaan yksin olo. Kolmen lapsen kanssa en tietenkään ole koskaan yksin, mutta olen silti yksinäinen ja kaipaan toisen aikuisen seuraa.
Olen useamman vuoden yrittänyt tapailla ihmisiä, käyttänyt Tinderiä ja deittisivustoja. Olen luonteeltani iloinen ja sosiaalinen, joten siinä mielessä seuran löytäminen ei ole vaikeaa. Ei vain löydy ketään kunnollista, jota ei haittaisi lapseni. En haluakaan painostaa ketään, kenelle lapset eivät jo lähtökohtaisesti ole OK. Ihaninta olisi löytää joku, jolla itselläänkin olisi lapsia, ja joka sen takia ymmärtäisi ehkä minunkin tilannettani paremmin.
Rehellisesti, luuletteko minulla olevan mitään mahdollisuuksia?
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Morkatkaa vaan ap:ta, mutta hän kirjoittaa paremmin kuin moni täällä. Kaikki toivo ei voi olla menetetty ihmisellä, joka hallitsee suomen kieliopin, osaa ilmaista itseään hyvin ja kykenee ajattelemaan asioita. Itse olen elänyt koko elämäni vain yhdessä parisuhteessa ja olen joutunut rukkaamaan uusiksi ennakkoluulojani näitä monen lapsen yh-äitejä kohtaan hävettävän usein. Vaikka toki on ymmärrettävää, ettei moni mies tuohon paikalle havittelekaan. Varmaan toivoa silti on!
Itseilmaisutaito on toki tärkeää, mutta ei parisuhde nyt millekään kieliopille paljoa perusta. Ihmiset kun rakastuu yli kielimuurienkin.
Olen eri mieltä tuosta ajattelustakin. Yksi ns. vahinkolapsi on ymmärrettävää, mutta tuo paljon puhuttu kokonaisuus puhuu sen puolesta, että tunteet ohjaa tekoja. Ja se tie on usein kuoppainen.
Täällä surmattiin myös tuota, ettei ollut sydäntä aborttiin. Se on kaunis ajatus, mutta raskauden varhaisessa vaiheessa tehty abortti huonossa elämäntilanteessa on useimmiten se vastuullisen teko. Lapsenkin etu on kasvaa vakaassa ja taloudellisesti turvatussa ympäristössä, molempien vanhempien kanssa (vaikka eläisivät erillään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Morkatkaa vaan ap:ta, mutta hän kirjoittaa paremmin kuin moni täällä. Kaikki toivo ei voi olla menetetty ihmisellä, joka hallitsee suomen kieliopin, osaa ilmaista itseään hyvin ja kykenee ajattelemaan asioita. Itse olen elänyt koko elämäni vain yhdessä parisuhteessa ja olen joutunut rukkaamaan uusiksi ennakkoluulojani näitä monen lapsen yh-äitejä kohtaan hävettävän usein. Vaikka toki on ymmärrettävää, ettei moni mies tuohon paikalle havittelekaan. Varmaan toivoa silti on!
Itseilmaisutaito on toki tärkeää, mutta ei parisuhde nyt millekään kieliopille paljoa perusta. Ihmiset kun rakastuu yli kielimuurienkin.
Olen eri mieltä tuosta ajattelustakin. Yksi ns. vahinkolapsi on ymmärrettävää, mutta tuo paljon puhuttu kokonaisuus puhuu sen puolesta, että tunteet ohjaa tekoja. Ja se tie on usein kuoppainen.
Täällä surmattiin* myös tuota, ettei ollut sydäntä aborttiin. Se on kaunis ajatus, mutta raskauden varhaisessa vaiheessa tehty abortti huonossa elämäntilanteessa on useimmiten se vastuullisen teko. Lapsenkin etu on kasvaa vakaassa ja taloudellisesti turvatussa ympäristössä, molempien vanhempien kanssa (vaikka eläisivät erillään).
*sympattiin
Miksi täällä väitetään, että vanhemmille miehille (ja vielä koulutetuille) kelpaisi mikä tahansa. Moni eronnut perhehelvetistä tai ei ole koskaan sellaista halunnutkaan, miksi ihmeessä haluta takaisin sellaiseen ja vielä kouluttamattoman ihmisen kanssa, joka on taloudellisesti muista riippuvainen. Tuollainen yhtälö ei tiedä kuin ongelmia ja tuskin kukaan niitä tieten tahtoen haluaa.
Se mitä tai miten määritellään hyvä mies on niin suhteellista, mutta aiemmat valintasi eivät ainakaan paranna sen asian mahdollisuuksia, mutta kyllä se silti mahdollista on vaikka ei kovinkaan todennäköistä.
Muutaman kerran vuodessa aina joku voittaa 7 oikein lotossaKin eikä sekään ole kovin todennäköistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta kolmelle eri iskälle taitaa kertoa ihan tarpeeksi.
Kuvittele tilanne toisinpäin, alkaisitko suhteeseen miehen kanssa jolla ei ole koulutusta tai työtä ja sen lisäksi on kolme lasta joista jokainen eri naisen kanssa...
Yksin pärjää ihan kivasti ja varmasti jostakin löytyy jotakin juttuseuraa jos kovasti yrittää mutta vakavampaa tuskin.
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Naiselle helpompaa löytää uusi kumppani.
Riippuu naisesta, ei voi yleistää ja siitä millaiseen mieheen hän tyytyisi tai rahkeet riittäisi.
Alue: Aihe vapaa
En usko että vanhempia miehiäkään kiinnostaa. Moni ei enää halua pienten lasten olemaan, jos omat on jo isoja. Kyllä vanhempiakin mietityttää jos lapset eri isille.