Paholainen on koskettanut minua!

Hei ! jos vielä asia askarruttaa niin yritä päästä jonnekin mielisairaalaan hoitoon !. Sielä kyllä mielikuvituksesta johtuvat asiat saadaan järjestykseen. Ei oman pään tuotoksia kannata sisällään pitää. Ne ovat vain harhoja joitä pää sillointällöin kehittelee... kai se on jotain jännitys hakuisuutta jos ei muuten ole haasteita elämässä.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2006 klo 09:49"] Tästä en ole ikinä puhunut kenellkään, enkä kyllä puhukaan. Joskus nuorena hurahdin spiritismiin ja pelasin sitä yksin paljonkin. Sitten yhtenä yönä kömpiessäni sänkuun joku voimakas tarttui minua pohkeesta ja alkoi kiskoa alaspäin. Huusin kuin syötävä ja sain jotenkin pyristeltyä itseni irti. Tunne oli kaamea, ote pohkeesta oli purista ja tuntui kuin siinä olisi ollut valtava koura. Tämän muistaessani, kun siis olen yrittänyt aktiivisesti unohtaa sen vuosikausia, tiedän, että on olemassa jotain sellaista, mitä silmät ei näe. Onko muilla mitään vastaavia kokemuksia?

[/quote]

Voi HÖPÖHÖPÖ! Sä heräsit suonenvetoon uniltasi. Joskus myös koko lihas voi krampata niin että siihen kohti tulee oikein kämmenen kokoinen kuoppa..painauma kuin joku tarttuisi siihen kiinni. Juo vettä ja muista magnesium.

unihalvaus? googleta jos et tiedä

Jos puhuttaisiin hyvistä enkelijutuista niin sitten vastauksia olisi biljoona

Henkimaailma kannattaa jättää rauhaan, jos sekaantuu siihen, ottaa itse kontaktia (esim. juuri spriritismin kautta) niin pimeät voimat " saavat" luvan tulla elämääsi.



Kun uskot (otat vastaan Jumalan elämääsi) Jumalaan ja Jeesukseen, näet myös heidän toimintaansa elämässäsi. Oikeasti olen nähnyt ihmisiä jotka ovat vapautuneet huumeiden vallasta ja yksi peruskoulun opettajani on ihmeparantunut. Sai lääkärin lausunnonkin, että on terve, mutta lääketiede ei osaa selittää miten parantui (" parantumaton" synnyäinen selkävika luustossa).

kun se on mielikuvituksen tuotetta ja nehän ei usko tollaseen paskaan

t. metallimude

Uskon paholaisen olevan olemassa. Itse en spiritismiä tai muuta harrasta enkä halua! Pidän hyvin mahdollisena että voi tapahtua jotain ikävää.

Olen joutunut pakon edessä tekemisiin joskus ihmisten kanssa jotka harrastivat saatanan palvontaa. Pelkkä ajatus asiasta ahdisti.

Kuullut ikäviä tarinoita

joskus joku yliluonnollisketju, ja siinä oli aika monta hyvää ja positiivista enkeli tms. kokemusta? Minäkin ihmettelen sitä, miksi niin moni on valmis hyväksymään tuntemattoman hyvän, mutta ei tuntematonta pahaa?

Tarot-kortteja yms. pelot seurasivat kauan. Vain usko vapautti.

Tämä sama painajainen toistuu vaan aina vuosi vuodelta... :/

Miten pääsit moisen asian yli? Itse en ole kokenut mitään vastaavaa, enkä moiseen yliluonnolliseen edes usko. Mutta kun ajattelen asiaa, ja kokisin tosiaankin saman kuin sinä, niin minähän menisin aivan sekaisin... sehän olisi jotakin aivan käsittämättömän järkyttävää ja jättäisi varmaan pysyvät traumat. Minkä ikäinen tuolloin olit?

Mitä teit heti kokemuksesi jälkeen?

Olen luonteeltani kamalan järkevä ja maanläheinen, en usko mihinkään huuaajuttuihin ja olen suht normaalijärkinen, opiskellutkin yliopistossa saakka. Äitini oli kotona, mutta vain tuhahti ja nauroi ja sanoi minua hulluksi. Pelotti aivan kamalasti, mutta päätin, että se oli vain kokemus jota en voi millään selittää, ja näin ajattelemalla olen elänyt nämä vuodet eteenpäin. En uskalla ajatella lähemmin mistä oli kyse, toisaalta toivon sen olevan rasittuneen mielen kuvittelua, mutta se puristus oli kyllä todellisempi kun moni muu kokemukseni. Mainittakoon ettei itse spiritismiä pelatessani tapahtunut koskaan mitään, vain tämä yksi ja ainoa kerta. En aio puhua tästä enempää, sanon vaan, että aivan normaalit ihmiset voivat kokea jotain, josta ei vaan voi puhua kenenkään kanssa.

ja jos " leikkii" paholaisen kanssa, niin miks tuota edes ihmettelee? onhan enkeleitäkin nähty..

se tuntuu just siltä kuin piru puristaisi tai kättelisi jalkaa...toki se voi olla se piru oikeastikin. Olen kuullut kauheita juttuja, jotka harrastavat tai harrastivat spiriä nuorempana. En suosittele kellekään.

varsinkin jos omalle kohdalle sattuisi.. nimittäin siltä, että on olemassa henkimaailma, ei voi kieltää itteänsä.. tietenkin jos osaa hyvästi selitellä ittensä niistä pois.. että ne on vain jotain atomeja :D

itse osaa kirjoittaa. :(



Jeps. Suljetulle osastolle sulkekaa minut!

ne ihmiset selittelee, koska eivät VOI JÄRJELLÄÄN ymmärtää..



valitettavasti tämä on tosi, että HENKIMAAILMA ON OLEMASSA..

vannoppa vaikka, että kun kuolet, ja jos sinulla on sielu, tulet kukkona takaisin.. ja tuletkin..mutta harmi vain, kun et asiastä enää tiedä..



näin on eräälle tutulleni käynyt. Ja nyt sanot: mene terapiaan.. :) ei ole tarvetta, nimittäin tunnen oloni erittäin tasapainoiseksi ja onnelliseksi. Ja lähinnä varmaksi sen suhteen, etten usko pelkästään IHMISEN JÄRKEEN, mikä on naurettavan lyhyt ja tyhmä.

vakuuttunut, että kaikki johtuu vain ihmisen mielestä, eikä henkisestä maailmasta, joka ON!?

Joo, suonenveto olisi helppo ajatus, voisinpa usko itseksin siihen. Siis tilanne oli tämä, olin menossa nukkumaan ja juuri asettunut sänkyyn, kun minua tartuttiin jalasta, toisesta pohkeesta ja kiskaisiin tosi kovalla voimalla lattialle ja riepoteltiin ja kiskottiin alemmas, aivan lattiaan kiini ja sängystä kauemmaksi. Olen täysin järkevä ihminen ja pystyn väittämään, ettette te kaikkitietävät av-mammat pysty tätä selittämään, kun en pysty minäkään kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Hei. Onko Tarot tulkinta saatanasta?