Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lakkaa syyllistämästä naista, joka "ei lähde"!
23.09.2017 |
Tarkoitan naista, joka kituu liitossa, jossa hän kokee henkistä/fyysistä väkivaltaa, taloudellista väkivaltaa, kontrollointia, pettämistä jne.
Tottakai, siis ilman muuta liitosta pitää lähteä, päästä pois ja turvaan, kysymys ei ole siitä.
Kysymys on yhteiskunnassa edelleen esiintyvästä uhrin syyllistämisestä: "itsepä tuon valitset", "oletpa aika pelkuri", "etkö edes lapsiasi ajattele", "tuhoat lastesi elämän" tai "sulla on vaan tää yksi elämä". Avioeroa väläytellään jonkinlaisena selkeänä ratkaisuna, aivan kuin se pyyhkisi uhkaavan puolison kokonaan pois kuvioista, mitä se ei todellakaan tee.
Nuo tilanteet ovat harvoin noin yksioikoisia! Ja niissä elävä nainen kärsii taatusti tarpeeksi ilman, että ulkopuolelta kasataan vielä lisää tuskaa ja ahdistusta niskaan!
Eli kun tilanne tulee vastaan, jossa sinä voit sanoa jotain tällaisessa tilanteessa elävälle naiselle, älä anna sen olla mitään ylläolevista! Ole mieluummin tukena, avaa hänelle näkymiä parempaan tulevaisuuteen, ohjaa avun äärelle ja tarjoa tukesi. Et voi pakottaa häntä lopulliseen päätökseen, mutta voit olla korvaamaton apu, kun hän hakee ulospääsyä tilanteestaan. Älä hylkää häntä, vaikka hän ei pysty siihen ensimmäisellä, toisella tai vaikka kuinka monennellakaan yrityksellä. Hänen henkinen helvettinsä punoutuu mahdollisesti käsittämättömästä määrästä pelkoa, itseluottamuksen puutetta, vääristyneitä käsityksiä itsestä ja muista jne.
On vain kylmä tosiasia, että väkivaltaisen(millä tahansa tavalla) miehen luota ei välttämättä noin vaan lähdetä, siitä meillä on todisteena lukemattomat naisiin kohdistuneet henkirikokset, nainen ei ole koskaan niin suuressa vaarassa, kuin lähtiessään liitosta.
Edes turvakotiin lähteminen ei ole mikään taianomainen ratkaisu, siitä on vielä pitkä, tuskallinen ja mahdollisesti vaarallinenkin tie turvalliseen elämään naiselle tai hänen lapsilleen.
Itse olen ollut osapuolena tämänkaltaisessa elämäntilanteessa ja aina särähtää korvaan ihmisten asenteet, jos vaikka keskustelupalstalla joku uskaltautuu kertomaan tilanteestaan, joka jo itsessään vaatii valtavasti rohkeutta!
Ja vaikka olen puhunut naisesta, voi uhri olla myös tottakai mies! Samat asiat pätevät silloinkin.
Auta, tue, älä syyllistä, äläkä hylkää.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme määkimistä. Nykyaikana ei saisi joutua vastuuseen omista ratkaisuistaan.
Miten se nainen ei ole vastuussa ratkaisustaan jos jää hakkaajan luo? Kerropas mulle.
Asia on juuri kuten sanot, enkä muuta väittänytkään. Ei siis mitään kertomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö sitten jäädä, vaikka lapset oikeasti kärsivät. En tajua?
Miten ihmeessä se lasten kärsimys äidin lähtöön loppuisi? Tajuathan, että eron jälkeen ne lapset joutuvat edelleen menemään sinne isän luokse, tarvittaessa vaikka poliisien hakemana? Ero varmistaa ainoastaan sen, että silloin paikalla ei ole toista aikuista lapsia suojelemassa.
Oikeasti, älä kommentoi tällaista, kun et selkeästi tiedä yhtään mistä puhut. Olet netistä lukenut, miten äiti otti lapset ja lähti ja kuvittelet, että asiat oikeastikin Suomessa menevät niin. Eivät mene. Jos isä tahtoo tapella lapsista, hänellä on siihen lukemattomia keinoja. Vasta 12-vuotiasta lasta kuunnellaan tapaamisasioissa (ja silloinkin suurella harkinnalla, jos isä on uskotellut viranomaisille, että äiti yrittää vieroittaa lapsia isästä). Siihen saakka isä saa tavata lapsiaan yksin, valvomatta, pitkiäkin aikoja, äidin huolesta välittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme määkimistä. Nykyaikana ei saisi joutua vastuuseen omista ratkaisuistaan.
Miten se nainen ei ole vastuussa ratkaisustaan jos jää hakkaajan luo? Kerropas mulle.
Asia on juuri kuten sanot, enkä muuta väittänytkään. Ei siis mitään kertomista.
No, miksi sitten otit aloituksen siten, että apua tarvitseva koittaa päästä vastuistaan? Eli väitit nimenomaan, että saatuaan apua, he eivät olisi vastuussa siitä, että olivat avun tarpeessa.
Lakkaa myös syyllistämästä masentuneita ja mielenterveysongelmaisia: !!!!! mm.
-Kertomalla teorioitasi siitä, että mielenterveysongelmat ovat henkilön oma valinta tai henkilön luonteenheikkoudesta kiinni.
-Kutsumalla heitä ja muitakin työttömyydestä kärsiviä henkilöitä yhteiskunnan loisiksi, joiden elämää te pakon edessä rahoitatte. Ei ole sopivaa ääneen huudella (edes netissä) että kaikki "vastaavat surkimukset" pitäisi heittää yhteiskunnasta aidan taakse kuolemaan nälkään.
-Levittämällä perusteettomia yleistyksiä (jotka on tehty kaikista masentuneista 1 henkilön elämää subjektiivisesti seuraamalla) joiden mukaan masentuneet ihmiset ovat rasittavaa seuraa, valittavat kaikesta ja haluavat puhua vain itsestään ja omista ongelmistaan.
-Merkillepantavaa on myös Aspergerin oireyhtymää sairastavien jatkuva leimaaminen: Jos joku kertoo henkilöstä, joka on tehnyt tahdittomasti tai sanonut ilkeitä asioita, Älä mene kirjoittamaan että "tuolla tyypillä on asperger" tai "Kaikki aspergerit ovat tunnevammaisia" yms.
-Masennus ja muut mielenterveyssairaudet osaavat olla melko pysyviä, henkilön itsetuntoa ja toimintakykyä rapauttavia, jopa käsittämätöntä tuskaa aiheuttavia tiloja.
Tuo teidän (selvästi empatiaan kykenemättömien) mt-sairaisiin kohdistama halveksunta ja syyllistäminen pahimmillaan pahentavat mt-sairaiden syyllisyyden- ja kelvottomuuden kokemusta.
Miten oot päätynyt siihen johtopäätökseen, että oot ihmisenä, ihmisarvoltasi ja muutenkin niin ylivertainen, että sulla on varaa muka tuomita ja halveksia niiden panosta, joille on elämässä jaettu niin kovat kortit ettei sinulla ole tietoakaan,! Ja yleisessä keskustelussa sinä, joka tunnet ilmeisesti valtavaa ylemmyyden tunnetta siitä tosiasiasta että käyt töissä: Hei haloo, nyt leijut jo ilmeisesti jumalten tasolla kuvitellen että sinulla on tarpeeksi pelimerkkejä tuomitsemaan koko valtavan ryhmän ihmisiä arvottomiksi ja nälkäkuoleman ansaitseviksi!
Anteeks, innostuin liikaa ! En vaa kykene käsittämään ihmisiä jotka saa mielihyvää uhrien lyttäämisestä vieläkin alemmas. Itsensä saa aina väännettyä tarinan kärsijäksi.
Alue: Aihe vapaa
Tavallisen ihmisen, jolla on normaalit voimavarat käytössään, on mahdotonta käsittää miten ihminen voidaan vuosien mittaan saada alistettua ja kyykytettyä uskomaan, että hänestä ei ole mihinkään, että hänen kuuluu saada huonoa kohtelua, että huono kohtelu johtuu siitä, että hän tekee kaiken väärin jne. Ei sellaisesta mielentilasta niin vain ravistauduta irti. Kun kaikki usko omaan itseen ja omiin kykyihin on haukuttu ja hakattu ihmisestä ulos, hän ei näe tilannetta samalla tavalla kuin se, joka katsoo vierestä oman tavallisen elämänsä keskeltä ja toteaa, että onpa tyhmä ihminen kun antaa kohdella itseään huonosti.