Työttömien parjauskampanja
Suosittelen lukemaan: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/09/22/tyottomien-…
Yhä useampi yhdistys on ruvennut järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa kuntien ja Te-toimistojen tuella. Tästä hyötyvät kaikki muut paitsi se työtä tekevä työtön. Te-toimisto saa tilastonsa kauniimmaksi, kunta välttyy työmarkkinatuen maksuosuudelta ja yhdistys saa ilmaisen työpanoksen lisäksi 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta.
Jos työtön palkattaisiin työllistämistuella, niin siitä hyötyisi myös hän itse. Ilmeisesti se ei sovi hallituksen linjauksiin, sillä nyt on menossa ennennäkemätön työttömien parjauskampanja.
Kansalaiset on jo opetettu uskomaan työttömät laiskoiksi kotisohvilla makaajiksi, jotka ruhtinaallisten tukien takia eivät viitsi mennä töihin. Tämän mielikuvan vahvistamiseksi media nostaa vähän väliä esille työnantajan, joka tuskailee työvoiman vaikeaa saatavuutta. Näissä tarinoissa on aina se yhteinen vika, että niitä on vaikea tarkistaa. Työnhakuilmoitus on jo poistunut työvoimahallinnon sivuilta tai sitä ei ole koskaan siellä ollutkaan. Pelkkä sana riittää.
Mikä tahansa heikennys työttömien asemaan menee läpi, koska mielet on muokattu syyllistämään työttömät ihan kaikesta. Se mieli muuttuu vasta sitten, kun työttömyys osuu omalle kohdalle.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittakaas sitten tänne tarina työttömästä, joka haluaa töihin, ja syy miksei pääse.
Olen lisääntymisikäinen nainen. Ei kai siinä sen kummempaa.
Juu, yksikään lisääntymiskykyinen nainen ei ole töissä, kaikki työttömänä. Keksi parempi selitys.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on vähän niin kuin natsi-Saksa; osoitetaan selvästi, ketkä ovat syylliset. En ollenkaan usko, että muissa euroopan maissa kehdataan syyllistyä tähän; ovathan muut Eur. maat tutkimuksenkin mukaan empaattisempia. Ihmiset, joilla on vaikeaa taloudellisesti ja sen tunteen vuoksi usein, että ei saa kuulua yhteiskuntaan, laitetaan kärsimään lisää. Hällä väliä, mikäli mielenterveysongelmia tulee!
On uskomatonta, kuinka me ollaan synnytty tähän maailmaan, ja pitäisi saada elää elämä ilman muiden aiheuttamia mielenterveysongelmia, niin Suomen valtio ja media vähät välittää, vaan tekee työttömistä syyllisiä, pelkästään siksi, koska päättäjistä harvoilla on ollut jopa elämää tuhoavia mielenterveysongelmia. He pitävät kokemattomuutensa vuoksi mielenterveysongelmaa (mikäli siis ajattelevat mustamaalauksen aiheuttavan myös mielenterveyden järkkymistä) samanlaisena kokemuksena, kuin mitä mieleltään terveellä olisi ohi menevä harmin tunne; siksi myös keinona saa olla mustamaalaus, koska eihän siitä aiheutuva mielenterveysongelma nyt niin paha ole!
Suomi se vaan on niin alkeellinen maa, kun tälläistä tekee. Missä on sivistys? Kuvastaa koko kansakunnan luonnetta. Ehkäpä työttömät joutuvat vielä uuniin jonain päivänä. EI muualla, mutta Suomessa. Suomessa ollaan niin tunnevammaisia ja aivan helvetin tylyjä.
Mielenterveysongelmia. En oo kuullut, että missään olisi niitä ja masennusta yhtä paljon. Mistä se tulee?
Ei mun työttömyysaikana kyllä mielenterveys järkkynyt, kukkaro vaan keveni ja se taas sai tsemppamaan ihan helvetisti jotta saisin töitä. Ja sain.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittakaas sitten tänne tarina työttömästä, joka haluaa töihin, ja syy miksei pääse.
Syytä miksi ei pääse pitäisi kysellä kaikilta niiltä työnantajilta, jotka eivät ole ottaneet. Vähän vaikeaa enää näin jälkikäteen.
Joskus takavuosina annettiin ohjetta, että jos ei pääse töihin, kannattaa kysyä työnantajalta, miksei valinta kohdistunut itseen. Näin voisi oppia jotakin. Nyt kun joka paikkaan on useita kymmeniä, jollei satoja hakijoita, ja työelämän tahti kiireisempää, niin mietin, saako tuollaista kysymällä vain häirikön leiman otsaansa, ts. ei mitään mahkuja tulla valituksi jos hakee samaan firmaan myöhemmin uudestaan. Miten luulette, kuinka on?
Itse joskus olen kysynyt ja saanut kuulla, että tehtävä on liian yksinkertainen minulle. Pöh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo kuntouttava työtoimintahan on posiitivinen juttu, useampi työtön pääsee normaaliin päivärytmiin kiinni ja varmasti kunhan on hyvällä asenteella liikkeellä löytyy se oikeakin työpaikka. Monille työttömille on parasta että se eka sysäys elämän kuntoon saamiseen ei ole liian korkean kynnyksen takana. Sympatiat työttömille.
Taas näitä kliseitä! Työttömyys ei tarkoita monenkaan kohdalla että nukutaan päivisin ja valvotaan öisin. Ja tuo "kyllä töitä löytyy kunhan on asenne kohdallaan", huoh. Töitä ei ole! Sillä ei ole mitään tekemistä asenteen kanssa. On sinuunkin uponnut tuo työttömät ovat laiskoja vätyksiä -propaganda.
Kuntouttavan työtoiminnan kautta ei töitä tule. Sillä vain siivotaan tilastot.Kaikille, uhan jokaiselle, ei ole töitä. Suurimmalle osalle on, vaan ei kelpaa. Paskaduuni, väärässä paikassa, liian huono liksa, ei oo ajokorttia, huonot työajat, plaaplaa.
No jos ei ole ajokorttia niin ei ole! Vähän vaikea sitä ruveta kortittomana duuniin, jossa sitä tarvitaan. Vai haenko ja sanon, että jos saan paikan niin ajan kyllä kortin, sitten kun on tullut palkkaa sen verran että on varaa.
Mainitsemistasi syistä en ole yhdestäkään työpaikasta vielä kieltäytynyt. Hakenut olen muualtakin kuin kotipaikkakunnalta ja naapurikunnista.
Tärkein syy olla hakematta jotakin paikkaa on minulla ollut se, että ei ole pätevyyttä ko. tehtävään. Vai haluaisitko minut hammaslääkäriksesti näin ihan kylmiltään, kyllä minä akkuporakonetta käyttää osaan.
No itse en ole hakenut työpaikkoja vaan mennyt pomon puheille ja kysynyt duunia. En ole ikinä ollut työttömänä...
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo kuntouttava työtoimintahan on posiitivinen juttu, useampi työtön pääsee normaaliin päivärytmiin kiinni ja varmasti kunhan on hyvällä asenteella liikkeellä löytyy se oikeakin työpaikka.
Tilastotiedot eivät oikein tue väitteitäsi, mutta ehkä vika on sitten tosiaan siinä, että suurimmalla osalla kuntouttavassa työtoiminnassa olevista on ollut väärä asenne. :)
Työhön pitää määrätä ja työstä pitää maksaa ihan täysi palkka. Mitään korvauksia ei saa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo kuntouttava työtoimintahan on posiitivinen juttu, useampi työtön pääsee normaaliin päivärytmiin kiinni ja varmasti kunhan on hyvällä asenteella liikkeellä löytyy se oikeakin työpaikka.
Tilastotiedot eivät oikein tue väitteitäsi, mutta ehkä vika on sitten tosiaan siinä, että suurimmalla osalla kuntouttavassa työtoiminnassa olevista on ollut väärä asenne. :)
Koska vieläkin odotetaan, että työtön on joku täysin elämästä vieraantunut hylkiö, joka valvoo yöt dokaten ja nukkuu päivät. Vähän turhan tiukka joko tai linja vielä tänä päivänäkin. Kaikki työttömät ei ole mitään päihdeongelmaisia ulosoton asiakkaita, jotka heräilevät puolilta päivin järkyttävään kanuunaan. Toki noissa kuntoutettavissa pyörii noita jamppoja kylläkin.
Nämä "firmat", jotka itkevät julkisuudessa työvoimapulaa, ovat mielipiteenmuokkausta, joilla yritetään saada asenne työttömiä kohtaan tuomitsevaksi. Kun googlettaa näitä "firmoja" , yllättäen ei löydykään mitään tietoja. Taitaa esim. kurikalla olla meneillään kampanja. Hallitus yrittää oikeuttaa tällä kampanjalla työttömien orjatyöt, syyllistämällä työttömiä. Hallitus yrittää kääntää omat virheensä työttömien syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo kuntouttava työtoimintahan on posiitivinen juttu, useampi työtön pääsee normaaliin päivärytmiin kiinni ja varmasti kunhan on hyvällä asenteella liikkeellä löytyy se oikeakin työpaikka. Monille työttömille on parasta että se eka sysäys elämän kuntoon saamiseen ei ole liian korkean kynnyksen takana. Sympatiat työttömille.
Kuvitteletko ihan oikeasti että työtön ei osaa rytmittää päiväänsä ilman jotain orjatyötä. Todella ihme touhua että pitkään töissä ollut ammattilainen.muuttuu idiootiksi yhdessä yössä. Olen itse sitä mieltä että jos työtä on tarjolla niin siitä pitää maksaa normaalia palkkaa. T. Työtön 60v työkokemus 41 v
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittakaas sitten tänne tarina työttömästä, joka haluaa töihin, ja syy miksei pääse.
Itse olen nykyään töissä. Mutta itsellä ainakin oli paska tuuri. 87 hakijasta ensimmäinen varalla jne. Vuosia vei löytää oikea työpaikka. Suurin syy siihen, ettei töitä löytynyt, oli se, että oli työtön. Itse jäin työttömäksi alun perin äitiysloman aikana, konkurssin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo kuntouttava työtoimintahan on posiitivinen juttu, useampi työtön pääsee normaaliin päivärytmiin kiinni ja varmasti kunhan on hyvällä asenteella liikkeellä löytyy se oikeakin työpaikka. Monille työttömille on parasta että se eka sysäys elämän kuntoon saamiseen ei ole liian korkean kynnyksen takana. Sympatiat työttömille.
Kuvitteletko ihan oikeasti että työtön ei osaa rytmittää päiväänsä ilman jotain orjatyötä. Todella ihme touhua että pitkään töissä ollut ammattilainen.muuttuu idiootiksi yhdessä yössä. Olen itse sitä mieltä että jos työtä on tarjolla niin siitä pitää maksaa normaalia palkkaa. T. Työtön 60v työkokemus 41 v
Tätä itsekin olen ihmetellyt. Ilmeisesti nuo kommentoijat ovat itse niin laiskoja, etteivät vapaalla saa aikaan mitään ja nukkuvat koko päivän, joten on vaikea ajatella, että työttömällä olisi säännöllinen rytmi. Itse olen aina ollut aamuvirkku ja työttömyys ei asiaa muuttanut. Mutta pitää muistaa, että nykyään on todella paljon töitä, joissa työaika on ihan muuta kuin 8-16. On ollut aina, mutta viime vuosina nämä työt ovat huimasti lisääntyneet, kun aukioloaikoja on vapautettu.
Nämä julkisuudessa itkevät firmat ovat joko keksittyjä tai orjafirmoja. Jos firma maksaa kunnon palkan, se saa kyllä työntekijöitä. Mot voisi tehdä dokumentin näistä firmoista, menemällä töihin näihin puulaakeihin ja paljastaa totuuden. Englannissa on ohjelma dispatched, jossa paljastetaan näiden firmojen toimintaa. Ps. Laitoin ehdotuksen mot:lle.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittakaas sitten tänne tarina työttömästä, joka haluaa töihin, ja syy miksei pääse.
En nyt avaudu sulle tarkemmin, mutta ihan yksityiskohtana:
edellinen sellainen "nyt tärppää" -paikka täysin koulutustani ja kokemustani vastaava työ, 168 hakijaa (ei Helsingissä).
Ensin karsittiin 10, joilla teetettiin 4 min esittelyvideo, josta minuutti piti olla englanniksi ja minuutti ruotsiksi.
Siitä karsittiin viisi varsinaiseen haastatteluun, koka kesti 45 minuuttia.
Siitä karsittiin kolme, joilla teetettiin kolme varsin työlästä tehtävää, kaksi englanniksi. Ne piti esitellä raadille.
Sitten jäi jäljelle kaksi, joita vielä puhelimitse tentattiin.
No se toinen, työssä oleva sai paikan.
No, aika hyvin pitkäaikaistyöttömäksi laskettavalta.
Hain ja pääsin tekemään assaritason työtä puhelinpalveluun. Sinne haki vaan jotain 90 henkilöä. 1. Hakemus 2. Videohaastattelu 3. puhelinhaastattelu 4. Haastattelu (3 pääsi täjän).
Ja tää oli lyhyt pätkä, käytännössä puhelinmyyntiä.
Ihan vaan vähän edes avaamaan kuinka kovaa kilpailu on. Moni pääsee haastatteluun ehkä kerran per 100 hakemusta.
Ikää 45 v, korkeakoulututkinto, 20 v. työkokemusta päällikkötason tehtävistä, työkokemusta 15-vuotiaasta saakka. laaja verkosto, joka tietty ravisteltu heti alkuun kun työttömäksi jäin. Avoimia hakemuksia, en edes laske haettuja paikkoja, haastatteluja on onneksi kertynyt hyvin, "palkintopallisijoja" ehkä 15.
Mistä minä tiedän miksi ei palkata. Villi arvaus on ikä (45 on jo nykyisin yleensä liian vanha) ja työttömän status, yleensä paikan saa töissä oleva.
Nytkin on 10 hakemusta vetämässä, tänään tuli yksi "kiitos mutta ei kiitos" -meili. Mutta se oli odotettavissa koska oli pikkuisen sivuun omalta osaamisalalta. Se paikka oli haussa 3 päivää, kyseessä pikaisesti tarvittava 6 kk sijainen. Kolmessa päivässä oli tullut n. 50 hakemusta.
En mä normaalisti edes viitsi lukea näitä, mutta sun kommentit oli idiotismissaan niin ylivertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittakaas sitten tänne tarina työttömästä, joka haluaa töihin, ja syy miksei pääse.
En nyt avaudu sulle tarkemmin, mutta ihan yksityiskohtana:
edellinen sellainen "nyt tärppää" -paikka täysin koulutustani ja kokemustani vastaava työ, 168 hakijaa (ei Helsingissä).
Ensin karsittiin 10, joilla teetettiin 4 min esittelyvideo, josta minuutti piti olla englanniksi ja minuutti ruotsiksi.
Siitä karsittiin viisi varsinaiseen haastatteluun, koka kesti 45 minuuttia.
Siitä karsittiin kolme, joilla teetettiin kolme varsin työlästä tehtävää, kaksi englanniksi. Ne piti esitellä raadille.
Sitten jäi jäljelle kaksi, joita vielä puhelimitse tentattiin.
No se toinen, työssä oleva sai paikan.
No, aika hyvin pitkäaikaistyöttömäksi laskettavalta.
Hain ja pääsin tekemään assaritason työtä puhelinpalveluun. Sinne haki vaan jotain 90 henkilöä. 1. Hakemus 2. Videohaastattelu 3. puhelinhaastattelu 4. Haastattelu (3 pääsi täjän).
Ja tää oli lyhyt pätkä, käytännössä puhelinmyyntiä.Ihan vaan vähän edes avaamaan kuinka kovaa kilpailu on. Moni pääsee haastatteluun ehkä kerran per 100 hakemusta.
Ikää 45 v, korkeakoulututkinto, 20 v. työkokemusta päällikkötason tehtävistä, työkokemusta 15-vuotiaasta saakka. laaja verkosto, joka tietty ravisteltu heti alkuun kun työttömäksi jäin. Avoimia hakemuksia, en edes laske haettuja paikkoja, haastatteluja on onneksi kertynyt hyvin, "palkintopallisijoja" ehkä 15.
Mistä minä tiedän miksi ei palkata. Villi arvaus on ikä (45 on jo nykyisin yleensä liian vanha) ja työttömän status, yleensä paikan saa töissä oleva.
Nytkin on 10 hakemusta vetämässä, tänään tuli yksi "kiitos mutta ei kiitos" -meili. Mutta se oli odotettavissa koska oli pikkuisen sivuun omalta osaamisalalta. Se paikka oli haussa 3 päivää, kyseessä pikaisesti tarvittava 6 kk sijainen. Kolmessa päivässä oli tullut n. 50 hakemusta.
En mä normaalisti edes viitsi lukea näitä, mutta sun kommentit oli idiotismissaan niin ylivertaisia.
Nykyiseen paikkaani haki yli 400 ja sain sen 51-vuotiaana.
Väitän, että suuri osa työttömistä ei ole kuin sinä.
Tunnen neljä joista kolme ei edes hae duunia, kun pärjää ilmankin. Ihan vaan katsomalla kadulla keskistassa noita kännissä roikkujia, ei varmaan hakemuksia kovin montaa viikossa rustaa.
Keskustelupalstojen kommentit ja vinkumiset kertoo omaa tarinaansa. Ei oo koulutusta, ei oo kokemusta, paska työ, paska palkka.
25% nuorista 18-25- vuotiaista miehistä Suomessa ei tee mitään. Ei opiskele, ei tee töitä, ei mitään. Koska voi, koska yhteiskunta maksaa makaamisesta. Kuvitteleeko kukaan, että näistä yksikään ikinä työllistyy? Sipilänkö syytä? Porvarin syytä?
Vai ihan vaan omaa syytä. Me työssä kävijät maksetaan, olkaa hyvä.
Sipilä on onnellinen. Työttömyys vähenee. Karensseja ja 9 euron pakkotöitä/kursseja. Keppiä,keppiä,keppiä.
Työtä etsii 600 000 ihmistä, + kaikki työpaikan vaihtajat. Avoimia työpaikkoja on vain muutaman kymmenen tuhatta, eli jokaista työpaikkaa kohti on 10 työtöntä työnhakijaa, ja montakohan työssä olevaa työnhakijaa... ja vain joka neljäs työpaikka täytetään työttömällä työnhakijalla.
Selittäkää minulle, miten voi sanoa kenellekään työttömälle, että menkää töihin.
Tietokoneet ja muut koneet on kehitetty sen takia että ihmisen tekemä työn määrä saataisiin jatkuvasti vähenemään, ja siinä on onnistuttu, koskaan ei tule enää aikaa että kaikille ihmisille olisi töitä. Työttömien syyllistäminen on silkkaa paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittakaas sitten tänne tarina työttömästä, joka haluaa töihin, ja syy miksei pääse.
En nyt avaudu sulle tarkemmin, mutta ihan yksityiskohtana:
edellinen sellainen "nyt tärppää" -paikka täysin koulutustani ja kokemustani vastaava työ, 168 hakijaa (ei Helsingissä).
Ensin karsittiin 10, joilla teetettiin 4 min esittelyvideo, josta minuutti piti olla englanniksi ja minuutti ruotsiksi.
Siitä karsittiin viisi varsinaiseen haastatteluun, koka kesti 45 minuuttia.
Siitä karsittiin kolme, joilla teetettiin kolme varsin työlästä tehtävää, kaksi englanniksi. Ne piti esitellä raadille.
Sitten jäi jäljelle kaksi, joita vielä puhelimitse tentattiin.
No se toinen, työssä oleva sai paikan.
No, aika hyvin pitkäaikaistyöttömäksi laskettavalta.
Hain ja pääsin tekemään assaritason työtä puhelinpalveluun. Sinne haki vaan jotain 90 henkilöä. 1. Hakemus 2. Videohaastattelu 3. puhelinhaastattelu 4. Haastattelu (3 pääsi täjän).
Ja tää oli lyhyt pätkä, käytännössä puhelinmyyntiä.Ihan vaan vähän edes avaamaan kuinka kovaa kilpailu on. Moni pääsee haastatteluun ehkä kerran per 100 hakemusta.
Ikää 45 v, korkeakoulututkinto, 20 v. työkokemusta päällikkötason tehtävistä, työkokemusta 15-vuotiaasta saakka. laaja verkosto, joka tietty ravisteltu heti alkuun kun työttömäksi jäin. Avoimia hakemuksia, en edes laske haettuja paikkoja, haastatteluja on onneksi kertynyt hyvin, "palkintopallisijoja" ehkä 15.
Mistä minä tiedän miksi ei palkata. Villi arvaus on ikä (45 on jo nykyisin yleensä liian vanha) ja työttömän status, yleensä paikan saa töissä oleva.
Nytkin on 10 hakemusta vetämässä, tänään tuli yksi "kiitos mutta ei kiitos" -meili. Mutta se oli odotettavissa koska oli pikkuisen sivuun omalta osaamisalalta. Se paikka oli haussa 3 päivää, kyseessä pikaisesti tarvittava 6 kk sijainen. Kolmessa päivässä oli tullut n. 50 hakemusta.
En mä normaalisti edes viitsi lukea näitä, mutta sun kommentit oli idiotismissaan niin ylivertaisia.
Nykyiseen paikkaani haki yli 400 ja sain sen 51-vuotiaana.
Väitän, että suuri osa työttömistä ei ole kuin sinä.
Tunnen neljä joista kolme ei edes hae duunia, kun pärjää ilmankin. Ihan vaan katsomalla kadulla keskistassa noita kännissä roikkujia, ei varmaan hakemuksia kovin montaa viikossa rustaa.Keskustelupalstojen kommentit ja vinkumiset kertoo omaa tarinaansa. Ei oo koulutusta, ei oo kokemusta, paska työ, paska palkka.
25% nuorista 18-25- vuotiaista miehistä Suomessa ei tee mitään. Ei opiskele, ei tee töitä, ei mitään. Koska voi, koska yhteiskunta maksaa makaamisesta. Kuvitteleeko kukaan, että näistä yksikään ikinä työllistyy? Sipilänkö syytä? Porvarin syytä?
Vai ihan vaan omaa syytä. Me työssä kävijät maksetaan, olkaa hyvä.
Tottakai se on Sipilän ja Nallen ja kumppaneiden syytä, kun ei mikään nappaa ja mahan saa täyteen makaamallakin. Tässä olisi tosiaan vanhemmilla ja kouluilla paikka katsoa peiliin. Kyllä lapsilta ja nuorilta saa jotain vaatia, ei kaiken tarvitse olla curlingia ja nautintoa. Vähän sitkeyttä, kykyä sinnitellä elämässä. Saa paljon paremman elämän.
Ja voin sanoa, että nuo 25% miehistä jää käytännössä ilman naista. Vanhemmat voivat olla tyytyväisiä! Heidän kasvatuksensa tulos on surkimus, joka syrjäytyy ja ei saa ikinä puolisoa saati perhettä, lapsia tai mitään sellaista, mikä yleensä tukee miesten onnellisuutta elämässä. Sitten joku vielä puolustaa tuota menoa. Elämä ei ole koskaan ollut helppoa. Aikanaan piti raataa lapsesta, aloittaa pienipalkkaisissa aputöissä ammattilaisten mopotettavana jne. Sillä se elämä rakennettiin ja edettiin siihen, että joskus on varaa omaan kotiin ja perheeseen, ja palkkakin nousi. Nykynuorilla ongelma ei ole köyhyys vaan se, että yhtälailla pitää sietää monenlaista ikävää ennen kuin pääsee paremmalle oksalle. Ennen elämässä oli toisenlaiset haasteet, nykyään toisenlaiset. Yhtälailla ne pitää selvittää kuin piti niiden lastenkin selvittää umpihangessa 8km:n kansakoulumatkat, ikuinen raataminen jne. En väitä, että on helpompaa nykyinen epävarmuus, mutta eihän elämä ole milläkään sukupolvella ollut helppoa.
Nämä ennen oli paremmin ja ennenkin vaan mentiin apupojaksi umpihangessa kymmeniä kilometrejä -tyypit eivät kuplastaan ole vissiin muistaneet seurata aikaa. Juu, vielä ennen onnistui ahkeralla ja sillä vähemmänkin ahkeralla mennä vaikka koulunpenkiltä teollisuuden alalle ja siellä työ koulutti tekijäänsä. Mutta missä nämä teollisuuden työpaikat, joista moni pikkukaupunki tai paikkakunta työllisti about kaikki, nykyään ovat? Työllistämässä Aasiassa, villi veikkaus?
Ja ps. töihin ei vain marssita. Olen kokeillut viime aikoina sitäkin;)
Olen lisääntymisikäinen nainen. Ei kai siinä sen kummempaa.