Selittäkää, miten Elina Lepomäen mielestä verot palautuvat “takaisin” keskiluokalle vaikka rikkain 3,5% maksaa puolet veroista?
Siis miten ne keskituloiset saa veroja "takaisin", jos verot on alun perin rikkaimman 3,5%:n maksamia?
Kommentit (58)
Kyllä se on niin, että duunari maksaa. Meitä keskituloisia on eniten.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin ei edes koulutus auta. Ylimielinen on.
KOULUTUS
Jatko-opintoja tekniikan tohtorin tutkintoa varten 2008 – 2012
Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu
Systeemianalyysi ja sovellettu matematiikka, Matematiikan ja systeemianalyysin laitosDiplomi-insinööri 6/2004
Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Pääaine: Tietoturvallisuustekniikka
Diplomityö: Universal Data Access Control in Distributed Financial Information Systems
Sivuaine: Strategia ja kansainvälinen liiketoimintaKauppatieteiden maisteri 12/2005
Helsingin kauppakorkeakoulu
Pääaine: Rahoituksen kansantaloustiede
Pro Gradu -päättötyö: Forecasting the term structure of interest rates with an Error-Correction Neural Network
Sivuaine: TietojärjestelmätiedeYlioppilas (Reifeprüfung) kevät 2000
Helsingin saksalainen koulu
Keskiarvo: 1.0 (Erinomainen)
Pääaineet: Matematiikka, Fysiikka, Saksa ja Suomi
Lisäksi pitkä ruotsi erillisenä suomalaisena ylioppilastutkintona
No kaikkea muuta kun ylimielinen. Fiksu ja ainoita jotka jotain luvuista ja taloudesta ymmärtää. Kannattaa kuunnella tarkkaan tätä daamia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka saa veronsa "takaisin" julkisina palveluina ja osin myös suorina tulonsiirtoina (lapsilisät, äitiys- ja vanhempainraha ym).
Suomen verotulot kertyvät kahdesta päälähteestä: palkansaajilta (38,9%, josta kotitalouksien tulovero 29,6% ja työntekijän pakollinen sos.turvavakuutus 9,3%) ja kulutusveroista (32,9%). Kotitalouksien tuloverorasite puolestaan on suurin suurituloisimmissa tuloluokissa, tosin jo keskituloisenkin verorasite on melkoinen.
Rikkain 0,6% veronmaksajista maksaa 10% suorista veroista (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoito ja päivärahamaksu, yle-vero)
toiseksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 8,5% maksaa 31,4 % veroista
kolmanneksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 18% maksaa 29,2% veroista
Lähde: veronmaksajat.fi
Tässä ei ollut kyse keskiluokan maksamista veroista, vaan suurituloisimman 3,5%:n. Toki voidaan ajatella, että tuloerot on suomessa niin pieniä, että suurituloisin pari prosenttiakin on vielä enimmäkseen keskiluokkaa, mutta silloin on silti harhaanjohtavaa sanoa, että verokertymä päätyy "takaisin" keskiluokalle, koska se päätyy enimmäkseen pienituloisemmalle keskiluokan osalle kuin siille 3,5%:lle jonka maksamasta osuudesta on nyt kyse.
Lisäksi nuo tietosi ovat ristiriidassa Lepomäen lukujen kanssa. Hänen mukaansa suurituloisin 3,5% maksaa 45% ansiotuloverokertymästä. Noissa sinun luvuissasi ei edes suurituloisin 9,1% maksa niin paljoa.
Ehkä Lepomäki puhui pelkästään valtion ansiotuloverotuksesta.
Miksiköhän jotkut kännykänkuorikauppiaat ym. perähikiän tavikset fanittaa jotain Lepomäkeä? He eivät taatusti tule itse koskaan kuulumaan suurituloisimpaan 3,5%:iin, joten mitä hyötyä heille tuosta on? Kuvittelevatko he, että pelkästään ilmoittautumalla faniksi he nousevat jotenkin arvoasteikossa ylöspäin? Samaa outoutta kuin siinä kun jotkut naiset vastustaa puheenjohtaja-sanan käyttöä puhemiehen sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka saa veronsa "takaisin" julkisina palveluina ja osin myös suorina tulonsiirtoina (lapsilisät, äitiys- ja vanhempainraha ym).
Suomen verotulot kertyvät kahdesta päälähteestä: palkansaajilta (38,9%, josta kotitalouksien tulovero 29,6% ja työntekijän pakollinen sos.turvavakuutus 9,3%) ja kulutusveroista (32,9%). Kotitalouksien tuloverorasite puolestaan on suurin suurituloisimmissa tuloluokissa, tosin jo keskituloisenkin verorasite on melkoinen.
Rikkain 0,6% veronmaksajista maksaa 10% suorista veroista (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoito ja päivärahamaksu, yle-vero)
toiseksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 8,5% maksaa 31,4 % veroista
kolmanneksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 18% maksaa 29,2% veroista
Lähde: veronmaksajat.fi
Tässä ei ollut kyse keskiluokan maksamista veroista, vaan suurituloisimman 3,5%:n. Toki voidaan ajatella, että tuloerot on suomessa niin pieniä, että suurituloisin pari prosenttiakin on vielä enimmäkseen keskiluokkaa, mutta silloin on silti harhaanjohtavaa sanoa, että verokertymä päätyy "takaisin" keskiluokalle, koska se päätyy enimmäkseen pienituloisemmalle keskiluokan osalle kuin siille 3,5%:lle jonka maksamasta osuudesta on nyt kyse.
Lisäksi nuo tietosi ovat ristiriidassa Lepomäen lukujen kanssa. Hänen mukaansa suurituloisin 3,5% maksaa 45% ansiotuloverokertymästä. Noissa sinun luvuissasi ei edes suurituloisin 9,1% maksa niin paljoa.
Ehkä Lepomäki puhui pelkästään valtion ansiotuloverotuksesta.
Meinaat siis, että pääomatuloveroja maksaa enemmän ne, jotka kuuluvat alempiin ansiotuloryhmiin? Vai miten tuo olisi mahdollista että suurituloisimman 3,5%:n maksama osuus on noin paljon enemmän kuin 9,1%:n maksama osuus toisessa tilastossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka saa veronsa "takaisin" julkisina palveluina ja osin myös suorina tulonsiirtoina (lapsilisät, äitiys- ja vanhempainraha ym).
Suomen verotulot kertyvät kahdesta päälähteestä: palkansaajilta (38,9%, josta kotitalouksien tulovero 29,6% ja työntekijän pakollinen sos.turvavakuutus 9,3%) ja kulutusveroista (32,9%). Kotitalouksien tuloverorasite puolestaan on suurin suurituloisimmissa tuloluokissa, tosin jo keskituloisenkin verorasite on melkoinen.
Rikkain 0,6% veronmaksajista maksaa 10% suorista veroista (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoito ja päivärahamaksu, yle-vero)
toiseksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 8,5% maksaa 31,4 % veroista
kolmanneksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 18% maksaa 29,2% veroista
Lähde: veronmaksajat.fi
Tässä ei ollut kyse keskiluokan maksamista veroista, vaan suurituloisimman 3,5%:n. Toki voidaan ajatella, että tuloerot on suomessa niin pieniä, että suurituloisin pari prosenttiakin on vielä enimmäkseen keskiluokkaa, mutta silloin on silti harhaanjohtavaa sanoa, että verokertymä päätyy "takaisin" keskiluokalle, koska se päätyy enimmäkseen pienituloisemmalle keskiluokan osalle kuin siille 3,5%:lle jonka maksamasta osuudesta on nyt kyse.
Lisäksi nuo tietosi ovat ristiriidassa Lepomäen lukujen kanssa. Hänen mukaansa suurituloisin 3,5% maksaa 45% ansiotuloverokertymästä. Noissa sinun luvuissasi ei edes suurituloisin 9,1% maksa niin paljoa.
Ehkä Lepomäki puhui pelkästään valtion ansiotuloverotuksesta.
Meinaat siis, että pääomatuloveroja maksaa enemmän ne, jotka kuuluvat alempiin ansiotuloryhmiin? Vai miten tuo olisi mahdollista että suurituloisimman 3,5%:n maksama osuus on noin paljon enemmän kuin 9,1%:n maksama osuus toisessa tilastossa?
Toisissa luvuissa on mukana myös kunnallisvero eli ei voi verrata noita lukuja ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin ei edes koulutus auta. Ylimielinen on.
KOULUTUS
Jatko-opintoja tekniikan tohtorin tutkintoa varten 2008 – 2012
Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu
Systeemianalyysi ja sovellettu matematiikka, Matematiikan ja systeemianalyysin laitosDiplomi-insinööri 6/2004
Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Pääaine: Tietoturvallisuustekniikka
Diplomityö: Universal Data Access Control in Distributed Financial Information Systems
Sivuaine: Strategia ja kansainvälinen liiketoimintaKauppatieteiden maisteri 12/2005
Helsingin kauppakorkeakoulu
Pääaine: Rahoituksen kansantaloustiede
Pro Gradu -päättötyö: Forecasting the term structure of interest rates with an Error-Correction Neural Network
Sivuaine: TietojärjestelmätiedeYlioppilas (Reifeprüfung) kevät 2000
Helsingin saksalainen koulu
Keskiarvo: 1.0 (Erinomainen)
Pääaineet: Matematiikka, Fysiikka, Saksa ja Suomi
Lisäksi pitkä ruotsi erillisenä suomalaisena ylioppilastutkintonaNo kaikkea muuta kun ylimielinen. Fiksu ja ainoita jotka jotain luvuista ja taloudesta ymmärtää. Kannattaa kuunnella tarkkaan tätä daamia!
Todellakin! Kaikesta näkee että on käsittämättömän älykäs. Tuo keskiarvo 1.0 vastaa suomalaisen lukion keskiarvoa 10.0 - paitsi että suomalainen lukio on paljon löysempi kuin Deutsche Schule.
Usein kun kuuntelee poliitikkojen juttuja, joutuu itsekin miettimään ovatko poliitikot itse pihalla vai valehtelevatko he tietoisesti, koska vaalikarja on pihalla ja heihin uppoaa mikä vaan. Tämä kävi viimeksi mielessä kun kuuntelin Li Anderssonin ja Elina Lepomäen keskustelua verotuksesta ja tuloeroista. Andersson sortui törkeään valehteluun (joko tietämättään tai tietoisesti, molemmat vaihtoehdot toinen toistaan pelottavampia) kun taas Lepomäki pitäytyi faktoissa ja argumentoi erittäin vakuuttavasti.
Tietämätön kansaosa on erittäin helppoa saada kiihdyksiin silkoilla valheilla, koska heidän ymmärryksentä ja tietämyksensä ei riitä valheiden tunnistamiseksi. Ehkä poliitikot siksi sortuvat tähän niin usein, koska se on niin helppoa. Sitten on taas tämä fiksu vähemmistö, joka laukoo epäsuosittuja mielipiteitä, mutta joita kannattaisi kuunnella koska he ovat fiksuja ja faktat ovat heidän puolellaan. Tällaiset poliitikot (ja muut vaikuttajat) harvoin saavat suurta kansansuosiota, koska heidän viestiään ei välttämättä pysty typistämään muutaman sanan iskulauseisiin, vaan sen sulattelu vaatisi hieman ymmärrystä ja pohdintaa.
On todella harvinaista, että Lepomäen kaliiberia oleva kansalainen edes suostuu sekaantumaan politiikkaan. Ymmärrän hänen motiivinsa, kyllä, hän on erittäin huolissaan Suomen tilasta ja haluaa tehdä voitavansa sen parantamiseen. Mutta sen sijaan että olisimme kiitollisena osanneet ottaa vastaan meille tarjotun asiantuntija-avun, me haukumme häntä ja syljemme päin näköä. Suomi todellakin tarvitsisi enemmän Lepomäen kaltaisia älykkäitä päättäjiä, mutta vaalikarja äänestää eduskuntaan missejä ja urheilijoita ja poliittisia broilereita, joilla ei ole minkään valtakunnan käsitystä yritysmaailman lainalaisuuksista, saati ymmärrystä kansantaloudesta. Ja sitten valitetaan, kun Suomi-laiva uppoaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä selittyy sillä, että osa tulonsiirroista on ns. tulosidonnaisia. TS. suurituloinen saa suurempaa äityispäivärahaa ja sairauspäivärahaa ja eläkettä.
Tuo, että eläke lasketaan tulonsiirroksi, on kyllä naurettavuuden huippu. Miksei samalla logiikalla palkaakin laskettaisi tulonsiirroksi? Työeläke on palkkatyöllä ansaittu siinä missä palkkakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selittyy sillä, että osa tulonsiirroista on ns. tulosidonnaisia. TS. suurituloinen saa suurempaa äityispäivärahaa ja sairauspäivärahaa ja eläkettä.
Tuo, että eläke lasketaan tulonsiirroksi, on kyllä naurettavuuden huippu. Miksei samalla logiikalla palkaakin laskettaisi tulonsiirroksi? Työeläke on palkkatyöllä ansaittu siinä missä palkkakin.
Palkka on palkka, kaikki muu on tulonsiirtoja.
Mieti vaikka pimeessä vessassa mikä niissä on erona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selittyy sillä, että osa tulonsiirroista on ns. tulosidonnaisia. TS. suurituloinen saa suurempaa äityispäivärahaa ja sairauspäivärahaa ja eläkettä.
Tuo, että eläke lasketaan tulonsiirroksi, on kyllä naurettavuuden huippu. Miksei samalla logiikalla palkaakin laskettaisi tulonsiirroksi? Työeläke on palkkatyöllä ansaittu siinä missä palkkakin.
Työeläke on ehkä palkkatyöllä ansaittu, mutta ei sitä ole palkkatyöllä maksettu. Kukaan ei siis maksa omia eläkkeitään niin, että rahaa maksettaisiin jonnekin eläketilille rahastoon, josta sitä itse maksamaansa voisi sitten eläkkeellä nostaa. Kyllä kyseessä on ihan puhdas tulonsiirto työssäkäyviltä ihmisiltä eläkkeellä oleville ihmisille. Ihan niin kuin työttömyyskorvaus on tulonsiirto työssäkäyviltä ihmisiltä työttömille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka saa veronsa "takaisin" julkisina palveluina ja osin myös suorina tulonsiirtoina (lapsilisät, äitiys- ja vanhempainraha ym).
Suomen verotulot kertyvät kahdesta päälähteestä: palkansaajilta (38,9%, josta kotitalouksien tulovero 29,6% ja työntekijän pakollinen sos.turvavakuutus 9,3%) ja kulutusveroista (32,9%). Kotitalouksien tuloverorasite puolestaan on suurin suurituloisimmissa tuloluokissa, tosin jo keskituloisenkin verorasite on melkoinen.
Rikkain 0,6% veronmaksajista maksaa 10% suorista veroista (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoito ja päivärahamaksu, yle-vero)
toiseksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 8,5% maksaa 31,4 % veroista
kolmanneksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 18% maksaa 29,2% veroista
Lähde: veronmaksajat.fi
Tässä ei ollut kyse keskiluokan maksamista veroista, vaan suurituloisimman 3,5%:n. Toki voidaan ajatella, että tuloerot on suomessa niin pieniä, että suurituloisin pari prosenttiakin on vielä enimmäkseen keskiluokkaa, mutta silloin on silti harhaanjohtavaa sanoa, että verokertymä päätyy "takaisin" keskiluokalle, koska se päätyy enimmäkseen pienituloisemmalle keskiluokan osalle kuin siille 3,5%:lle jonka maksamasta osuudesta on nyt kyse.
Lisäksi nuo tietosi ovat ristiriidassa Lepomäen lukujen kanssa. Hänen mukaansa suurituloisin 3,5% maksaa 45% ansiotuloverokertymästä. Noissa sinun luvuissasi ei edes suurituloisin 9,1% maksa niin paljoa.
Ehkä Lepomäki puhui pelkästään valtion ansiotuloverotuksesta.
Meinaat siis, että pääomatuloveroja maksaa enemmän ne, jotka kuuluvat alempiin ansiotuloryhmiin? Vai miten tuo olisi mahdollista että suurituloisimman 3,5%:n maksama osuus on noin paljon enemmän kuin 9,1%:n maksama osuus toisessa tilastossa?
Toisissa luvuissa on mukana myös kunnallisvero eli ei voi verrata noita lukuja ollenkaan.
Kunnallisvero on tasavero, eli kaiken järjen mukaan suurituloisin 9% maksaa suuremman potin kuin suurituloisin 3%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin ei edes koulutus auta. Ylimielinen on.
KOULUTUS
Jatko-opintoja tekniikan tohtorin tutkintoa varten 2008 – 2012
Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu
Systeemianalyysi ja sovellettu matematiikka, Matematiikan ja systeemianalyysin laitosDiplomi-insinööri 6/2004
Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Pääaine: Tietoturvallisuustekniikka
Diplomityö: Universal Data Access Control in Distributed Financial Information Systems
Sivuaine: Strategia ja kansainvälinen liiketoimintaKauppatieteiden maisteri 12/2005
Helsingin kauppakorkeakoulu
Pääaine: Rahoituksen kansantaloustiede
Pro Gradu -päättötyö: Forecasting the term structure of interest rates with an Error-Correction Neural Network
Sivuaine: TietojärjestelmätiedeYlioppilas (Reifeprüfung) kevät 2000
Helsingin saksalainen koulu
Keskiarvo: 1.0 (Erinomainen)
Pääaineet: Matematiikka, Fysiikka, Saksa ja Suomi
Lisäksi pitkä ruotsi erillisenä suomalaisena ylioppilastutkintonaNo kaikkea muuta kun ylimielinen. Fiksu ja ainoita jotka jotain luvuista ja taloudesta ymmärtää. Kannattaa kuunnella tarkkaan tätä daamia!
Todellakin! Kaikesta näkee että on käsittämättömän älykäs. Tuo keskiarvo 1.0 vastaa suomalaisen lukion keskiarvoa 10.0 - paitsi että suomalainen lukio on paljon löysempi kuin Deutsche Schule.
Usein kun kuuntelee poliitikkojen juttuja, joutuu itsekin miettimään ovatko poliitikot itse pihalla vai valehtelevatko he tietoisesti, koska vaalikarja on pihalla ja heihin uppoaa mikä vaan. Tämä kävi viimeksi mielessä kun kuuntelin Li Anderssonin ja Elina Lepomäen keskustelua verotuksesta ja tuloeroista. Andersson sortui törkeään valehteluun (joko tietämättään tai tietoisesti, molemmat vaihtoehdot toinen toistaan pelottavampia) kun taas Lepomäki pitäytyi faktoissa ja argumentoi erittäin vakuuttavasti.
Tietämätön kansaosa on erittäin helppoa saada kiihdyksiin silkoilla valheilla, koska heidän ymmärryksentä ja tietämyksensä ei riitä valheiden tunnistamiseksi. Ehkä poliitikot siksi sortuvat tähän niin usein, koska se on niin helppoa. Sitten on taas tämä fiksu vähemmistö, joka laukoo epäsuosittuja mielipiteitä, mutta joita kannattaisi kuunnella koska he ovat fiksuja ja faktat ovat heidän puolellaan. Tällaiset poliitikot (ja muut vaikuttajat) harvoin saavat suurta kansansuosiota, koska heidän viestiään ei välttämättä pysty typistämään muutaman sanan iskulauseisiin, vaan sen sulattelu vaatisi hieman ymmärrystä ja pohdintaa.
On todella harvinaista, että Lepomäen kaliiberia oleva kansalainen edes suostuu sekaantumaan politiikkaan. Ymmärrän hänen motiivinsa, kyllä, hän on erittäin huolissaan Suomen tilasta ja haluaa tehdä voitavansa sen parantamiseen. Mutta sen sijaan että olisimme kiitollisena osanneet ottaa vastaan meille tarjotun asiantuntija-avun, me haukumme häntä ja syljemme päin näköä. Suomi todellakin tarvitsisi enemmän Lepomäen kaltaisia älykkäitä päättäjiä, mutta vaalikarja äänestää eduskuntaan missejä ja urheilijoita ja poliittisia broilereita, joilla ei ole minkään valtakunnan käsitystä yritysmaailman lainalaisuuksista, saati ymmärrystä kansantaloudesta. Ja sitten valitetaan, kun Suomi-laiva uppoaa.
Älykkys ja arvomaailma ovat kaksi eri asiaa. Lepomäki on varmasti älykäs mutta en allekirjoita hänen arvomaailmaansa.
Politiikkaa taas tehdään pääosin arvojen kautta. Toki substanssiosaaminen pitää olla myös kunnossa mutta polittiikka ei ole pelkästään mitään asiantuntijatyötä. Asiantuntijoita aina löytyy tarvittaessa myöskin joita voidaan hyödyntää.
Lepomäkihän haluaisi purkaa koko nykyisen tulonsiirtojärjestelmän ja myös poistaa TES-sopimusten yleissisitovuuden. Tämä olisi ihan valtava muutos koko yhteiskuntaan toteutuessaan ja varmaan aiheuttaisi valtavan suuret luokkaerot yhteiskunnassa. Kuinka moni haluaisi muuttaa Suomessa perusrakenteita näin voimakkaasti? En usko että edes kokoomuksessa enemmistö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin ei edes koulutus auta. Ylimielinen on.
KOULUTUS
Jatko-opintoja tekniikan tohtorin tutkintoa varten 2008 – 2012
Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu
Systeemianalyysi ja sovellettu matematiikka, Matematiikan ja systeemianalyysin laitosDiplomi-insinööri 6/2004
Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Pääaine: Tietoturvallisuustekniikka
Diplomityö: Universal Data Access Control in Distributed Financial Information Systems
Sivuaine: Strategia ja kansainvälinen liiketoimintaKauppatieteiden maisteri 12/2005
Helsingin kauppakorkeakoulu
Pääaine: Rahoituksen kansantaloustiede
Pro Gradu -päättötyö: Forecasting the term structure of interest rates with an Error-Correction Neural Network
Sivuaine: TietojärjestelmätiedeYlioppilas (Reifeprüfung) kevät 2000
Helsingin saksalainen koulu
Keskiarvo: 1.0 (Erinomainen)
Pääaineet: Matematiikka, Fysiikka, Saksa ja Suomi
Lisäksi pitkä ruotsi erillisenä suomalaisena ylioppilastutkintonaNo kaikkea muuta kun ylimielinen. Fiksu ja ainoita jotka jotain luvuista ja taloudesta ymmärtää. Kannattaa kuunnella tarkkaan tätä daamia!
Todellakin! Kaikesta näkee että on käsittämättömän älykäs. Tuo keskiarvo 1.0 vastaa suomalaisen lukion keskiarvoa 10.0 - paitsi että suomalainen lukio on paljon löysempi kuin Deutsche Schule.
Usein kun kuuntelee poliitikkojen juttuja, joutuu itsekin miettimään ovatko poliitikot itse pihalla vai valehtelevatko he tietoisesti, koska vaalikarja on pihalla ja heihin uppoaa mikä vaan. Tämä kävi viimeksi mielessä kun kuuntelin Li Anderssonin ja Elina Lepomäen keskustelua verotuksesta ja tuloeroista. Andersson sortui törkeään valehteluun (joko tietämättään tai tietoisesti, molemmat vaihtoehdot toinen toistaan pelottavampia) kun taas Lepomäki pitäytyi faktoissa ja argumentoi erittäin vakuuttavasti.
Tietämätön kansaosa on erittäin helppoa saada kiihdyksiin silkoilla valheilla, koska heidän ymmärryksentä ja tietämyksensä ei riitä valheiden tunnistamiseksi. Ehkä poliitikot siksi sortuvat tähän niin usein, koska se on niin helppoa. Sitten on taas tämä fiksu vähemmistö, joka laukoo epäsuosittuja mielipiteitä, mutta joita kannattaisi kuunnella koska he ovat fiksuja ja faktat ovat heidän puolellaan. Tällaiset poliitikot (ja muut vaikuttajat) harvoin saavat suurta kansansuosiota, koska heidän viestiään ei välttämättä pysty typistämään muutaman sanan iskulauseisiin, vaan sen sulattelu vaatisi hieman ymmärrystä ja pohdintaa.
On todella harvinaista, että Lepomäen kaliiberia oleva kansalainen edes suostuu sekaantumaan politiikkaan. Ymmärrän hänen motiivinsa, kyllä, hän on erittäin huolissaan Suomen tilasta ja haluaa tehdä voitavansa sen parantamiseen. Mutta sen sijaan että olisimme kiitollisena osanneet ottaa vastaan meille tarjotun asiantuntija-avun, me haukumme häntä ja syljemme päin näköä. Suomi todellakin tarvitsisi enemmän Lepomäen kaltaisia älykkäitä päättäjiä, mutta vaalikarja äänestää eduskuntaan missejä ja urheilijoita ja poliittisia broilereita, joilla ei ole minkään valtakunnan käsitystä yritysmaailman lainalaisuuksista, saati ymmärrystä kansantaloudesta. Ja sitten valitetaan, kun Suomi-laiva uppoaa.
Älykkys ja arvomaailma ovat kaksi eri asiaa. Lepomäki on varmasti älykäs mutta en allekirjoita hänen arvomaailmaansa.
Politiikkaa taas tehdään pääosin arvojen kautta. Toki substanssiosaaminen pitää olla myös kunnossa mutta polittiikka ei ole pelkästään mitään asiantuntijatyötä. Asiantuntijoita aina löytyy tarvittaessa myöskin joita voidaan hyödyntää.
Lepomäkihän haluaisi purkaa koko nykyisen tulonsiirtojärjestelmän ja myös poistaa TES-sopimusten yleissisitovuuden. Tämä olisi ihan valtava muutos koko yhteiskuntaan toteutuessaan ja varmaan aiheuttaisi valtavan suuret luokkaerot yhteiskunnassa. Kuinka moni haluaisi muuttaa Suomessa perusrakenteita näin voimakkaasti? En usko että edes kokoomuksessa enemmistö.
Lepomäki on myös suurin perustulon puolestapuhuja. On esittänyt Perustili - nimistä järjestelmää jo kauan.
Lepomäki haluaa antaa ihmisille mahdollisuuden työllistyä ja nousta sieltä kaivosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka saa veronsa "takaisin" julkisina palveluina ja osin myös suorina tulonsiirtoina (lapsilisät, äitiys- ja vanhempainraha ym).
Suomen verotulot kertyvät kahdesta päälähteestä: palkansaajilta (38,9%, josta kotitalouksien tulovero 29,6% ja työntekijän pakollinen sos.turvavakuutus 9,3%) ja kulutusveroista (32,9%). Kotitalouksien tuloverorasite puolestaan on suurin suurituloisimmissa tuloluokissa, tosin jo keskituloisenkin verorasite on melkoinen.
Rikkain 0,6% veronmaksajista maksaa 10% suorista veroista (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoito ja päivärahamaksu, yle-vero)
toiseksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 8,5% maksaa 31,4 % veroista
kolmanneksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 18% maksaa 29,2% veroista
Lähde: veronmaksajat.fi
Tässä ei ollut kyse keskiluokan maksamista veroista, vaan suurituloisimman 3,5%:n. Toki voidaan ajatella, että tuloerot on suomessa niin pieniä, että suurituloisin pari prosenttiakin on vielä enimmäkseen keskiluokkaa, mutta silloin on silti harhaanjohtavaa sanoa, että verokertymä päätyy "takaisin" keskiluokalle, koska se päätyy enimmäkseen pienituloisemmalle keskiluokan osalle kuin siille 3,5%:lle jonka maksamasta osuudesta on nyt kyse.
Lisäksi nuo tietosi ovat ristiriidassa Lepomäen lukujen kanssa. Hänen mukaansa suurituloisin 3,5% maksaa 45% ansiotuloverokertymästä. Noissa sinun luvuissasi ei edes suurituloisin 9,1% maksa niin paljoa.
Ehkä Lepomäki puhui pelkästään valtion ansiotuloverotuksesta.
Meinaat siis, että pääomatuloveroja maksaa enemmän ne, jotka kuuluvat alempiin ansiotuloryhmiin? Vai miten tuo olisi mahdollista että suurituloisimman 3,5%:n maksama osuus on noin paljon enemmän kuin 9,1%:n maksama osuus toisessa tilastossa?
Kyllä tuo Lepomäen mainitsema 3,5% saattaa pitää paikkaansa nimenomaan valtion progressiivisen ansiotuloverotuksen suhteen, muista veroista en sitten tiedä:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79776-5800-eukk-ehdotus-ex-paaminister…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka saa veronsa "takaisin" julkisina palveluina ja osin myös suorina tulonsiirtoina (lapsilisät, äitiys- ja vanhempainraha ym).
Suomen verotulot kertyvät kahdesta päälähteestä: palkansaajilta (38,9%, josta kotitalouksien tulovero 29,6% ja työntekijän pakollinen sos.turvavakuutus 9,3%) ja kulutusveroista (32,9%). Kotitalouksien tuloverorasite puolestaan on suurin suurituloisimmissa tuloluokissa, tosin jo keskituloisenkin verorasite on melkoinen.
Rikkain 0,6% veronmaksajista maksaa 10% suorista veroista (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoito ja päivärahamaksu, yle-vero)
toiseksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 8,5% maksaa 31,4 % veroista
kolmanneksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 18% maksaa 29,2% veroista
Lähde: veronmaksajat.fi
Tässä ei ollut kyse keskiluokan maksamista veroista, vaan suurituloisimman 3,5%:n. Toki voidaan ajatella, että tuloerot on suomessa niin pieniä, että suurituloisin pari prosenttiakin on vielä enimmäkseen keskiluokkaa, mutta silloin on silti harhaanjohtavaa sanoa, että verokertymä päätyy "takaisin" keskiluokalle, koska se päätyy enimmäkseen pienituloisemmalle keskiluokan osalle kuin siille 3,5%:lle jonka maksamasta osuudesta on nyt kyse.
Lisäksi nuo tietosi ovat ristiriidassa Lepomäen lukujen kanssa. Hänen mukaansa suurituloisin 3,5% maksaa 45% ansiotuloverokertymästä. Noissa sinun luvuissasi ei edes suurituloisin 9,1% maksa niin paljoa.
Ehkä Lepomäki puhui pelkästään valtion ansiotuloverotuksesta.
Meinaat siis, että pääomatuloveroja maksaa enemmän ne, jotka kuuluvat alempiin ansiotuloryhmiin? Vai miten tuo olisi mahdollista että suurituloisimman 3,5%:n maksama osuus on noin paljon enemmän kuin 9,1%:n maksama osuus toisessa tilastossa?
Toisissa luvuissa on mukana myös kunnallisvero eli ei voi verrata noita lukuja ollenkaan.
Kunnallisvero on tasavero, eli kaiken järjen mukaan suurituloisin 9% maksaa suuremman potin kuin suurituloisin 3%.
Ehkä lukujen erilaisuutta selittää se, että pääomatulojen saajissa on paljon sellaisia, jotka eivät saa suuria ansiotuloja. Silti he kuuluvat suurimpiin tulonsaajiin ja näin tilastoissa kuuluvat rikkaimpiin.
Toisissa luvuissa puhutaan eniten palkkatuloja tienaavasta 3,5 prosentista ja toissa luvuissa eniten mitä tahansa tuloja saavista 9,1 prosentista. Palkkatulot voivat olla vaikka 0 euroa, mutta voi olla paljon pääomatuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka saa veronsa "takaisin" julkisina palveluina ja osin myös suorina tulonsiirtoina (lapsilisät, äitiys- ja vanhempainraha ym).
Suomen verotulot kertyvät kahdesta päälähteestä: palkansaajilta (38,9%, josta kotitalouksien tulovero 29,6% ja työntekijän pakollinen sos.turvavakuutus 9,3%) ja kulutusveroista (32,9%). Kotitalouksien tuloverorasite puolestaan on suurin suurituloisimmissa tuloluokissa, tosin jo keskituloisenkin verorasite on melkoinen.
Rikkain 0,6% veronmaksajista maksaa 10% suorista veroista (valtion ansio- ja pääomatulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoito ja päivärahamaksu, yle-vero)
toiseksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 8,5% maksaa 31,4 % veroista
kolmanneksi rikkain tuloluokka, johon kuuluu 18% maksaa 29,2% veroista
Lähde: veronmaksajat.fi
Tässä ei ollut kyse keskiluokan maksamista veroista, vaan suurituloisimman 3,5%:n. Toki voidaan ajatella, että tuloerot on suomessa niin pieniä, että suurituloisin pari prosenttiakin on vielä enimmäkseen keskiluokkaa, mutta silloin on silti harhaanjohtavaa sanoa, että verokertymä päätyy "takaisin" keskiluokalle, koska se päätyy enimmäkseen pienituloisemmalle keskiluokan osalle kuin siille 3,5%:lle jonka maksamasta osuudesta on nyt kyse.
Lisäksi nuo tietosi ovat ristiriidassa Lepomäen lukujen kanssa. Hänen mukaansa suurituloisin 3,5% maksaa 45% ansiotuloverokertymästä. Noissa sinun luvuissasi ei edes suurituloisin 9,1% maksa niin paljoa.
Ehkä Lepomäki puhui pelkästään valtion ansiotuloverotuksesta.
Meinaat siis, että pääomatuloveroja maksaa enemmän ne, jotka kuuluvat alempiin ansiotuloryhmiin? Vai miten tuo olisi mahdollista että suurituloisimman 3,5%:n maksama osuus on noin paljon enemmän kuin 9,1%:n maksama osuus toisessa tilastossa?
Toisissa luvuissa on mukana myös kunnallisvero eli ei voi verrata noita lukuja ollenkaan.
Kunnallisvero on tasavero, eli kaiken järjen mukaan suurituloisin 9% maksaa suuremman potin kuin suurituloisin 3%.
Ehkä lukujen erilaisuutta selittää se, että pääomatulojen saajissa on paljon sellaisia, jotka eivät saa suuria ansiotuloja. Silti he kuuluvat suurimpiin tulonsaajiin ja näin tilastoissa kuuluvat rikkaimpiin.
Sellaisia tulonsaajia täytyy siis olla paljon, mutta heillä ei saa olla kovinkaan suuret pääomatulot, jos heidän mukaan ottamisensa tilastoon aiheuttaa sen, että samansuuruisen prosenttiosuuden kattamiseen verokertymästä tarvitaan huomattavasti suurempi joukko maksajia.
Nimenomaan se, että Lepomäki on älykäs, alleviivaa sitä, että hän valehtelee räikeästi. Poliittinen agenda edellä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä selittyy sillä, että osa tulonsiirroista on ns. tulosidonnaisia. TS. suurituloinen saa suurempaa äityispäivärahaa ja sairauspäivärahaa ja eläkettä.
Tuo, että eläke lasketaan tulonsiirroksi, on kyllä naurettavuuden huippu. Miksei samalla logiikalla palkaakin laskettaisi tulonsiirroksi? Työeläke on palkkatyöllä ansaittu siinä missä palkkakin.
Eläkeläinen (varsinkin suurten ikäluokkien edustaja) on ansainnut vain pienen osan eläkkeestään. Loput tulevat työssäkäyvien maksamista veroista, eli ovat mitä suuremmissa määrin tulonsiirtoa.
Joillekin ei edes koulutus auta. Ylimielinen on.
KOULUTUS
Jatko-opintoja tekniikan tohtorin tutkintoa varten 2008 – 2012
Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu
Systeemianalyysi ja sovellettu matematiikka, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Diplomi-insinööri 6/2004
Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Pääaine: Tietoturvallisuustekniikka
Diplomityö: Universal Data Access Control in Distributed Financial Information Systems
Sivuaine: Strategia ja kansainvälinen liiketoiminta
Kauppatieteiden maisteri 12/2005
Helsingin kauppakorkeakoulu
Pääaine: Rahoituksen kansantaloustiede
Pro Gradu -päättötyö: Forecasting the term structure of interest rates with an Error-Correction Neural Network
Sivuaine: Tietojärjestelmätiede
Ylioppilas (Reifeprüfung) kevät 2000
Helsingin saksalainen koulu
Keskiarvo: 1.0 (Erinomainen)
Pääaineet: Matematiikka, Fysiikka, Saksa ja Suomi
Lisäksi pitkä ruotsi erillisenä suomalaisena ylioppilastutkintona