Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajatteliset tilanteessani? Kuulin kuinka äiti sanoi, että isä painosti hänet lasten tekoon (ennen minun syntymää)
20.09.2017 |
Olivat nuoria vasta 20 vuotiaita, mutta olin kuulemma ihan tarkoituksella tehty.
Olin jtn 13v, kun kuulin heidän riitelevän ja isä jtn äidille, että kyllä äidin pitäisi perheellisenä ymmärtää.. jtn en muista enää mitä, mutta siihen äiti vastasi siihen perheen perustamiseenkin sinä minut painostit ja heitit e- pillerini roskikseen.
Vanhempani eivät varmaan tiedä, että kuulin ja olen tietoinen asiasta.
Nyt olen itse 20v ja ajatus tuosta tuntuu pahalta.
Eniten mulla tulee katkeruutta äitiä kohtaan vaikka isä tekikin väärin, mutta hän sentää toivoikin minua.
Jotenkin todella raivostuttavaa ja surullista, kuinka tuossa on kyse koko minun elämästäni ja äiti puhuu vain siitä niin kuin se olisi jokin pikkujuttu mihin hänet on vain pakotettu.
Kommentit (8)
Ehkä tuossa heidän riidassaan oli kyse vain valtasuhteista eikä sinänsä lapsen teosta?
Anteeksi kun sanon mutta aika pienestä sä olet mieltäsi pahoittanut ja katkeroitunut näin kauan. Oliko äitisi käytös muuten sellaista että tunsit itsesi ei-toivotuksi?
(Terveisin eräs jolle äiti tykkäsi huutaa jo pikkulapsena että oisit säkin vahinko saanut jäädä tapahtumatta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään eipä onneksi ole tuollaisia wt ongelmia. Itse olen varkkaasta ja hyvästä perheestä jossa lapset hankittiin normaalin ikäisenä 30-40 vuotiaana :D.
T. N21
Vierailija kirjoitti:
Millainen äitisuhde sulla on ollut? Onko äiti välittänyt susta syntymäsi jälkeen? Sillä on eniten merkitystä. Ehkä äitisi olisi vaan halunnut lapset vähän vanhempana.
Ja lisäyksenä että isältäsi oli aika rumaa painostaa lapsentekoon ja heittää e-pillerit roskiin. Ei niin tehdä kumppanille josta välitetään, vaikka kuinka haluaisi lapsia.
Millaisia vanhempasi olivat? Huolehtivatko sinusta kuitenkin hyvin? Näyttikö siltä, että he enimmäkseen viihtyivät vanhempina? Vai ei? Sanoisin vanhemmilleni, että eiköhän olisi heidänkin aika alkaa elää omaa elämäänsä ja jos siltä tuntuu, niin EROTA. Kertoisin sanasta sanaan sen keskustelun, jonka silloin kuulin. Oman identiteettisi voisit muodostaaa muuten kuin vanhempiesi esimerkkiä seuraten. Sinä et ole hän tai he.
t. äiti kolmelle
Vierailija kirjoitti:
En mitään eipä onneksi ole tuollaisia wt ongelmia. Itse olen varkkaasta ja hyvästä perheestä jossa lapset hankittiin normaalin ikäisenä 30-40 vuotiaana :D.
T. N21
Siltikään ei osattu kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälin äitiäsi kun hän on tuollaiseen painostuksen suostunut ja ylipäätään jatkanut suhdetta. Sinun kannaltani ehkä kuitenkin hyvä että suostui lapsia hänen kanssaan hankkimaan.
Unohda koko juttu, älä tuollaista sure.
Suurin osa meistä lienee jonkinasteisia vahinkoja, ja silti hyvinkin rakastettuja ihmisiä:)
Millainen äitisuhde sulla on ollut? Onko äiti välittänyt susta syntymäsi jälkeen? Sillä on eniten merkitystä. Ehkä äitisi olisi vaan halunnut lapset vähän vanhempana.