Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä lastani "vaivaa"? Onko epänormaalia?
19.09.2017 |
Olen ajatellut, että lapsi on vain vielä sen verran pieni (5v.), että tämmöistä käytöstä on. Kuitenkaan pikkuveljellään (2,5v.) ei ole mitään vastaavaa, joten ei kai mene pelkän iän piikkiin enää. Voisiko nämä alla kuvailemani oireet viitata johonkin häiriöön/herkkyyteen/adhd tms.? Täytyy ottaa huoli neuvolassa puheeksi, mutta siihen on vielä 4kk ja turhauttaa.
- Lapsi syö sormiaan jatkuvasti, neljä sormeakin tuntuu hyvin uppoavan suuhun kun ajatuksissaan niitä kaluaa.
- Järsii kaulusta, vetoketjua, hihaa, hiuksia. Ylipäätään kova tarve maistaa,purra ja kokeilla kaikkea suulla.
- Valuu koko ruokailun ajan tuolillaan, tippuu usein lattiallekin, kiehnää ja on levoton. Syö kuitenkin, ei yleensä nirsoile.
- Keskittyminen usein vaikeaa, provosoituu pienestäkin ärsykkeestä haahuilemaan ihan muuta
- On äärimmäisen spontaani, sosiaalinen, puhelias, vilkas
- Lumoutuu täysin telkkarista, mikään määrä ruutuaikaa ei riittäisi. Ei kuule, ei näe mitään muuta. (rajoitetaan paljon tätä, max. pikku kakkosen verran lupa katsoa). Ei pelaa tabletilla/koneella lainkaan samasta syystä, mikään maailman aika ei riitä jos pääsee laitteisiin käsiksi.
- Ei noteeraa kolhuja, lapsi on aivan mustelmilla jatkuvasti. Ikään kuin ei huomaa loukanneensa.
- Ei kestä kireitä/ihonmyötäisiä vaatteita (paitsi alusvaatteet ja sukkikset ok)
- Vaikea harrastuksissa kuunnella ohjaajaa, ohjeet menevät ohi.
- Toruttaessa/puhuteltaessa huonosta käytöksestä katsoo lasittuneesti päin, mutta saattaa yhtäkkiä kysyä ihan jotain muuta (mennänkö tänään uimaan? Voinko huomenna laittaa mekon?). Ikään kuin ei olisi kuullut mitään.
- Itkee herkästi pettymyksestä ja mielipahasta, itsehillintä olematonta ja "kitinävaihe" jää kokonaan välistä. Huutaa saman tien ääneen suoraa huutoa jos pahoittaa mielensä tai pettyy.
- Taitava monessa asiassa, yli ikätason. Eli ei ole motorisesti, "akateemisesti" tai sosiaalisesti millään tapaa jäljessä muita, päinvastoin.
Miltä kuulostaa? Onko normaalia vai pitääkö tai voiko edes asialle tehdä mitään muuta kuin antaa ajan kulua?
Kommentit (67)
Autismikirjo. Sujuuko kuitenkin arki? Onko kavereita? Ei nyt ihan hätänumeroon tarvi soittaa, voit odottaa neuvolaa, jos vastasit kysymyksiin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autismikirjo. Sujuuko kuitenkin arki? Onko kavereita? Ei nyt ihan hätänumeroon tarvi soittaa, voit odottaa neuvolaa, jos vastasit kysymyksiin kyllä.
Sosiaaliset vaikeudet ovat autismin ydin. Ap:n lapsi on sosiaalisesti taitava, ei voi olla autisti tai asperger.
Aika normaalilta 5 v. kuulostaa näin päiväkodissa työskentelevän kannalta. Aistiherkkänä pitäisin tämän kertomuksen pohjalta, toisaalta hakee tuntemuksia ja toisaalta taas äänet/kosketus tuntuu pahalta. Ihan en lähtisi asperger/autismin kirjoa tarjoamaan näin hätäisesti.
Lapsesi on vilkas, sosiaalinen ja aika näyttää onko takana isommin levottomuutta.
Rajoja ja rakkautta, siinä parasta mitä voit lapsellesi tarjota. Hienoa, että lapsesi käy kerhossa ja saa myös nauttia kotonaolosta kanssasi. Kerho riittää tuon ikäiselle mainiosti,isossa ja levottomassa päiväkotiryhmässä lapsesi saattaisi oirehtia paljon pahemmin.
Hyvää syksyä teille!
Vierailija kirjoitti:
Onko talossa hometta?
Ei pitäisi olla. Miten tämä liittyy lapsen käytökseen? Ei tietääkseni ainakaan ole kun ei meillä kukaan oireile tai ole juuri koskaan edes kipeä.
Mun aistiyliherkkä poika on tuommoinen. Sai keskittymiseen liittyvistä ongelmista pienluokkapaikan, jossa juuri aloitti koulunsa. Keskittymisessä siis ei sinänsä vikaa, mutta häiriintyy ympäröivistä virikkeistä niin paljon, että menee lukkoon (ns. oman päänsä sisään) tai paha olo purkautuu häiritsevänä käytöksenä. Juuri erityisopekin sanoi, että poika ei hänen(kään) arvionsa mukaan ole adhd tai asperger.
Kannattaa selvittää asia ennen koulun alkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Googlaa myös sensorisen integraation häiriö
Kiitos, perehdyn tähän :)
Lukaisepa ap sellainen kirja kuin "Tahatonta tohellusta, Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä" kirjoittanut Carol Stock Kranowitz, 4. uudistettu painos 2015, PS-kustannus.
Ja hae sitä apua neuvolasta heti. Älä odota sitä neljää kuukautta. Sensorisen integraation häiriöön auttaa toimintaterapia (si-terapia), joka auttaa sitä paremmin mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Kouluiässä on jo myöhäistä aistitoiminnan kehittymisen suhteen, toki toimintaterapialla silloinkin voidaan auttaa lasta, mutta hermoratojen ja aistien toimintaan sillä ei enää silloin ole vaikutusta. Yleensä kestää aikansa, ennen kuin kunnalta saa maksusitoumuksen si-terapiaan, joten siksi sanoin että älä viivyttele yhtään.
Ja sitten teille as-diagnooseja heitteleville, että käykää terveyskirjaston sivuilta lukemassa määritelmät. Vaikka autismin kirjo on laaja, ja jokainen on omanlaisensa persoona, niin yksi yhteinen nimittäjä on olemassa. Se on se, että lapsi ei osaa lukea /tunnistaa toisten ihmisten kasvoista ja ilmeistä heidän tunteitaan. Eli jos tällaista piirrettä ei ole, niin kyseessä ei ole autismikirjoon liittyvä häiriö. Ainakaan lääkäriseura Duodecimin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Adhd?
kävi tämä mielessä myös tai joku keskittymishäiriö, tarvii olla kokoajan tekemistä, itselläkin on kokoajan tarve johonkin hermoleluun vaikka rubikinkuutiota pyöritellä, mutta ei silloin tarvii kun joku selkeä tehtävä kädessä vaikka ajaminen
kokeileppa siis antaa sille vaikka joku räplättävä lelu niin meneekö sormet suuhu?
Vierailija kirjoitti:
Lukaisepa ap sellainen kirja kuin "Tahatonta tohellusta, Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä" kirjoittanut Carol Stock Kranowitz, 4. uudistettu painos 2015, PS-kustannus.
Ja hae sitä apua neuvolasta heti. Älä odota sitä neljää kuukautta. Sensorisen integraation häiriöön auttaa toimintaterapia (si-terapia), joka auttaa sitä paremmin mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Kouluiässä on jo myöhäistä aistitoiminnan kehittymisen suhteen, toki toimintaterapialla silloinkin voidaan auttaa lasta, mutta hermoratojen ja aistien toimintaan sillä ei enää silloin ole vaikutusta. Yleensä kestää aikansa, ennen kuin kunnalta saa maksusitoumuksen si-terapiaan, joten siksi sanoin että älä viivyttele yhtään.
Ja sitten teille as-diagnooseja heitteleville, että käykää terveyskirjaston sivuilta lukemassa määritelmät. Vaikka autismin kirjo on laaja, ja jokainen on omanlaisensa persoona, niin yksi yhteinen nimittäjä on olemassa. Se on se, että lapsi ei osaa lukea /tunnistaa toisten ihmisten kasvoista ja ilmeistä heidän tunteitaan. Eli jos tällaista piirrettä ei ole, niin kyseessä ei ole autismikirjoon liittyvä häiriö. Ainakaan lääkäriseura Duodecimin mukaan.
Tämä. Ap:n kuvailema lapsi on niin täysin oppikirjamainen esimerkki sensorisen integraation häiriöstä, että melkein tuntuu kuin ap olisi jo lukenut tuon kirjan ja keksinyt aloituksen kirjan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Googlaa myös sensorisen integraation häiriö
Tämä tuli myös minulla mieleen. Eli joko tämä tai oma persoonallinen itsensä. Viittaisin kintaalla autismin kirjolle tai asperger-epäilyille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukaisepa ap sellainen kirja kuin "Tahatonta tohellusta, Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä" kirjoittanut Carol Stock Kranowitz, 4. uudistettu painos 2015, PS-kustannus.
Ja hae sitä apua neuvolasta heti. Älä odota sitä neljää kuukautta. Sensorisen integraation häiriöön auttaa toimintaterapia (si-terapia), joka auttaa sitä paremmin mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Kouluiässä on jo myöhäistä aistitoiminnan kehittymisen suhteen, toki toimintaterapialla silloinkin voidaan auttaa lasta, mutta hermoratojen ja aistien toimintaan sillä ei enää silloin ole vaikutusta. Yleensä kestää aikansa, ennen kuin kunnalta saa maksusitoumuksen si-terapiaan, joten siksi sanoin että älä viivyttele yhtään.
Ja sitten teille as-diagnooseja heitteleville, että käykää terveyskirjaston sivuilta lukemassa määritelmät. Vaikka autismin kirjo on laaja, ja jokainen on omanlaisensa persoona, niin yksi yhteinen nimittäjä on olemassa. Se on se, että lapsi ei osaa lukea /tunnistaa toisten ihmisten kasvoista ja ilmeistä heidän tunteitaan. Eli jos tällaista piirrettä ei ole, niin kyseessä ei ole autismikirjoon liittyvä häiriö. Ainakaan lääkäriseura Duodecimin mukaan.
Tämä. Ap:n kuvailema lapsi on niin täysin oppikirjamainen esimerkki sensorisen integraation häiriöstä, että melkein tuntuu kuin ap olisi jo lukenut tuon kirjan ja keksinyt aloituksen kirjan mukaan.
Heh, no en ole lukenut :) Kunhan oli pakko levottoman päivän tiimellyksessä kysyä asiaa täältä kun alkaa itsellä jo mennä usko siihen, että tämä tästä koskaan mihinkään muuttuu :-/ Ja hyvä tietää, että ei kuulosta ihan tavalliselta. Sitä mieltä itsekin olen, etenkin kun ihan samalla kasvatuksella pikkusisarus aivan toista maata. Aspergeriin tai autismiin en jaksa uskoa, niitä en nyt epäillytkään kun lapsi on oikeasti varsin taitava sosiaalisesti ja siinä asiassa ei mitään huolta olekaan. Mutta nuo aistiasiat käy järkeen. Tuntuu kuin lapsen pitäisi koko ajan tehdä jotain oheisjuttua, hakea jotain tuntemusta tai kokemusta jostain. Tunkee näppinsä joka paikkaan ja koko ajan räplää jotain, joko sormillaan tai hamapillaan. Saattaa myös kulkea varpaillaan tai hyppiä huomaamattaan. Innostuessaan tai jännittäessä tämä vielä pahenee entisestään.
Pitänee hakea tuo kirja jostain. Haluaisin ymmärtää lasta etten aina menettäisi hermojani tuohon sättäämiseen ja säätämiseen :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko olla refluksia? Jatkuva huono olo voi aiheuttaa myös käytöksen ongelmia.
Ei kuulosta ihan "normaalilta". Kyllä tuo jokin vaiva on. Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa minulta! :D Muuten olen ns. normaali, mutta persoonallisuudeltani perfektionisti ja muuten aika erityisherkkä.
N22
Samanlaisia piirteitä aistiasioissa mitä veljelläni jolla asperger. Veli kärsi monenlaisista aistiyliherkkyyksistä. Mutta ei voi olla assi jos ei ongelmia vuorovaikutuksessa. Joka tapauksessa lähtisin selvittämään asia VÄLITTÖMÄSTI. Tsemppiä!
Tutulta kuulostaa tuo lista ... tutkimukset etenevät - joskin voi tulla myös ns. tekemätön paikka vielä eteen:
Tripedia-rokotteen hyväksynnän jälkeisen käytön aikana ilmoitettuihin haittatapahtumiin kuuluvat idiopaattinen trombosytopeeninen purura, SIDS, anafylaktinen reaktio, selluliitti, autismi, kouristus / voimakas kouristus, enkefalopatia, hypotonia, neuropatia, uneliaisuus ja apnea (... erityisesti kaksi viimeistä muistuttaa oudosti kotoisesta sikapiikistä ...). Tapahtumat sisällytettiin tähän luetteloon ilmoittamisen vakavuuden tai tiheyden vuoksi. Koska nämä tapahtumat on tuntemattoman kokoisesta väestömäärästä ilmoitettu vapaaehtoisesti, niiden yleisyyttä ei aina voida luotettavasti arvioida tai selvittää syy-yhteyttä Tripedia-rokotteen komponentteihin ...
Vierailija kirjoitti:
Aika normaalilta 5 v. kuulostaa näin päiväkodissa työskentelevän kannalta. Aistiherkkänä pitäisin tämän kertomuksen pohjalta, toisaalta hakee tuntemuksia ja toisaalta taas äänet/kosketus tuntuu pahalta. Ihan en lähtisi asperger/autismin kirjoa tarjoamaan näin hätäisesti.
Lapsesi on vilkas, sosiaalinen ja aika näyttää onko takana isommin levottomuutta.Rajoja ja rakkautta, siinä parasta mitä voit lapsellesi tarjota. Hienoa, että lapsesi käy kerhossa ja saa myös nauttia kotonaolosta kanssasi. Kerho riittää tuon ikäiselle mainiosti,isossa ja levottomassa päiväkotiryhmässä lapsesi saattaisi oirehtia paljon pahemmin.
Hyvää syksyä teille!
Ymmärrän pointtisi eli tuskin on mitään asperger/autismia eikä muutakaan vakavaa häiriötä, mutta opettajana ärsyttää tuo "ihan normaali 5-vuotias" ja " aika näyttää" -lässytykset. Siinä vaiheessa kun tullaan yläkouluun, on aivan liian myöhäistä kuntouttaa, silloin vain todetaan, että tässä on vikaa ja sen kanssa on tultava toimeen. 5-vuotiaasta näkee jo tietyt seikat, joita pitäisi osata seurata eikä tässä vaiheessa ole syytä olla huoleton.
Eskarivuosi on ap:n lapselle helppo, kun osaa jo lukea ja laskea, joten todennäköisesti hän saa puuhata omiaan ihan huoletta eikä kukaan kiinnitä lapsen vaikeuksiin huomiota. Sitten ongelmat siirtyvät kouluun, missä yhden opettajan arvio on se, joka ratkaisee, tuleeko tukitoimia vai ei. Ap:n lapsi on tieto- ja taitotasoltaan ikäisiään edellä ja jos hän on sitä edelleen koulussa, ei keskittymisongelmia välttämättä huomata tai ymmärretä. Se oma ope oppii käsittelemään lasta ja tarjoamaan sopivia virikkeitä lapsen rauhoittamiseen, kirjaa tyytyväisenä lapsen yläkouluun taitavana ja älykkäänä ja ongelmapommi pamahtaa meille sopivasti murrosiän myrskyihin. Yläkoulussa kun ei riitä se, että yksi opettaja osaa käsitellä lasta oikealla tavalla. Siellä lapsella/nuorella on parisenkymmentä opettajaa, joilla jokaisella on omanlaisensa tyyli opettaa eikä aikaa perehtyä yksittäisen oppilaan vaikeuksiin. Jaksan aina hämmästellä sitä, minkälainen joukko ysiluokkalaisia vielä saa diagnoosin, kun kukaan ei aiemmalta koulupolulta ole havahtunut lapsen ongelmiin - varsinkin jos tiedot ja taidot täsmäävät ja kotoota tulee runsaasti tukea. Yläkoulussa yksittäinen opettaja näkee lasta tunnin tai pari viikossa, joten se ongelmien löytäminen voi kestää pahimmillaan pari vuotta.
Tämä siis pohjana sille, että lapsen ongelmia ei pidä vähätellä. Selvästi hänellä on aistiyliherkkyyttä ja hän tarvitsee (ja te vanhemmat tarvitsette) siihen työkaluja. Oman lapseni aistiyliherkkyys havaittiin päiväkodissa, kun tekivät erilaisia kosketukseen liittyviä harjoitteita. Oli ihanaa, kun joku havaitsi saman kuin minä eikä pitänyt lasta vain tavallisena ja normaalina. Meillä siis ei ollut noin voimakasta herkkyyttä ja lapsella oli lisäksi motorisia vaikeuksia eli selkeämmin sensorisen integraation ongelmia, vaikka ei tätä diagnoosia saanutkaan. Ap:n lapsella taas ei ole muita vaikeuksia kuin keskittyminen ja veikkaan, että toimintaterapiaan pääsy voisi auttaa jo ihan eskarivuonnakin. Auttoi ainakin meidän lastamme.
Vinkkiä ruokailuun ja tilanteisiin, joissa pitää keskittyä: piikkityyny pyllyn alle (oman lapseni ruokailut rauhoittuivat tällä), sinitarraa tai muovailuvahaa käsiin aina kun on oltava paikoillaan ja kuunneltava. Todennäköisesti lapsesi on kinesteettinen oppija eli oppii, vaikka näennäisesti puuhaa muuta. Antakaa lapsen aivoille myös haastetta ja pyytäkää sitä myös eskarissakin. Tylsistyminen saa varmasti levottomaksi. Voi tehdä tehtäviä myös esim. jumppapallon päällä istumalla. Se on auttanut monelle omalle oppilaalleni. Pyydä siis neuvolasta lähetettä toimintaterapiaan ja eskarissa pyydätte huomioimaan lapsen tarpeet ja kirjaamaan ne jo valmiiksi koulua varten.
Vierailija kirjoitti:
Tutulta kuulostaa tuo lista ... tutkimukset etenevät - joskin voi tulla myös ns. tekemätön paikka vielä eteen:
Tripedia-rokotteen hyväksynnän jälkeisen käytön aikana ilmoitettuihin haittatapahtumiin kuuluvat idiopaattinen trombosytopeeninen purura, SIDS, anafylaktinen reaktio, selluliitti, autismi, kouristus / voimakas kouristus, enkefalopatia, hypotonia, neuropatia, uneliaisuus ja apnea (... erityisesti kaksi viimeistä muistuttaa oudosti kotoisesta sikapiikistä ...). Tapahtumat sisällytettiin tähän luetteloon ilmoittamisen vakavuuden tai tiheyden vuoksi. Koska nämä tapahtumat on tuntemattoman kokoisesta väestömäärästä ilmoitettu vapaaehtoisesti, niiden yleisyyttä ei aina voida luotettavasti arvioida tai selvittää syy-yhteyttä Tripedia-rokotteen komponentteihin ...
Alaspeukuttajalle: mikä mielestäsi ansaitsi dissauksen? Kyseessähän on Tripedia- rokotteen oman tuoteselosteen osan (sivu 11 puoliväli) suora suomennus? Ruotsissa kolme kuoli rokotteen saamisen jälkeen - joskaan ei tietysti liity mitenkään yhtään mihinkään (sekin kerrottu tuoteselosteessa (!))
hehee: ennen "lähetä"- nappia "kirjoita seuraavat numerot peräkkäin" pyysi: kuusi kuusi kuusi
ihan sattumaa(ko) ...
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin piirteitä paljon ja myös aistiyliherkkyyttä vaikuttaisi olevan. Ota heti yhteyttä neuvolaan, ohjaavat sieltä tarvittaessa jatkotutkimuksiin eteenpäin. T. Luokanopettaja, jolla luokassa samoin oireilevia , diagnosoituja, oppilaita
Kun sitten on saatu diagnoosi, niin mitä sitten?
Pääset lokeroimaan hänet kätevästi omaan lokeroonsa?
Parannat lapsoset taianomaisesti kuntoutuksella?
Alue: Aihe vapaa
Nykyisin suurinpiirtein jos lapsi kaivaa nenäänsä, niin keskustelupalstoilla ollaan avuliaasti antamassa autismikirjon diagnoosia tai adhd diagnoosia. Kenties aloittajalla on vain ajtuksiinsa uppoutuva ja vilkas lapsi.