Miten pääsisin tästä seksuaalisesta turhautumisestani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat seksiä, harrasta sitä. Etsi itsellesi vakipano näin kauniisti sanottuna. Ei pitäisi olla naiselle vaikeaa löytää hauskanpitoseuraa, mutta aloitekykyä tarvitaan, koska kukaan tuskin tulee kotoa hakemaan. Aloita siitä, että puhut asioista niiden oikeilla nimillä ja liity vaikka tinderiin.

Mutta eikös Tinder ole lihatiski eli "Lady Moon" sähköisessä muodossa? Pelottaa moinen ajatuskin.

Tinteristä löytyy monenlaista porukkaa. Osa tosimielellä, osa seksin perässä. Sinä kun seksiä haluatkin, niin missä se ongelma on?

Ja tavallaan en haluaisi tulla rankatuksi etupäässä pärstäkertoimen mukaan. Enkä haluaisi valita lähtökohtaisesti puolisoakaam em. kriteereillä. Se tuntuu vähän karulta.

Oikein.

Kumppania hyvään seksiin haettaessa on toisen pään ulkonäkö ja koko paljon tärkeämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat seksiä, harrasta sitä. Etsi itsellesi vakipano näin kauniisti sanottuna. Ei pitäisi olla naiselle vaikeaa löytää hauskanpitoseuraa, mutta aloitekykyä tarvitaan, koska kukaan tuskin tulee kotoa hakemaan. Aloita siitä, että puhut asioista niiden oikeilla nimillä ja liity vaikka tinderiin.

Mutta eikös Tinder ole lihatiski eli "Lady Moon" sähköisessä muodossa? Pelottaa moinen ajatuskin.

Tinteristä löytyy monenlaista porukkaa. Osa tosimielellä, osa seksin perässä. Sinä kun seksiä haluatkin, niin missä se ongelma on?

En halua pelkkää s*ksiä, vaan intohimoista rakkautta, jonka yksi fyysinen ilmenemismuoto on s*ksi. :) Oon tosi romanttinen ja ei mua kiinnosta kuka tahansa, vaikka sinänsä olisin kyllä kiinnostunut tutustumaan ihmisiin, jospa rakkauden liekkikin siinä samalla leimahtaisi. :) Yhtä ihanaa ihmistä kohtaan rakkauteni palaa voimakkaalla roihulla, mutta hmmm...hän ei ehkä oikein voi tapailla mua tjsp. t. Ap

Aloituksesi antaa ymmärtää, että etsit pelkkää seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus: et mitenkään, jos et ole valmis tekemään asialle itse jotain.

Hmm. Mun siis olisi helpointa vain tarttua ainoaan tarjoukseen, joka mulla on nyt eli mua vonkaava exäni. :) Mutta tunnen pettäväni ihastustani (joka ei siis ole omani), jos tapailisin jotain muuta. Pitäiskö mun kysyä lupa siltä mun ihastukseltani suunnilleen? Tämä kuulostaa hassulta, mutta en haluaisi tuhlata itseäni kenellekään muulle, vaan säästää siltä varalta, jos vaikka sittenkin saisin ihastukseni omaksi kullakseni joskus vaikka vuosien päästä. T. Ap

Voi luoja anna tän olla provo :D :D

Ei ole provo. Miksi olisi? Ajattelen juuri noin kuin kirjoitin. Siis ihan oikeasti tavallaan himmailen siksikin, kun odottelen, jospa ihastukseni sittenkin ottaisi mut vielä joskus. Ja vanha suolakin toisaalta hieman janottaa. T. Ap

Miten pääsisin tästä seksuaalisesta suuntautumisestani?

T: Reino

Ap, saat tulla vaihtamaan pissavaippani. T: Arto-vauva 61 v.

Olen 51-vuotias mies ja muistan elämästäni ehkä yhden kerran kun sain nautintoa seksistä.

Tämä on kuin teinitytön haaveilua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus: et mitenkään, jos et ole valmis tekemään asialle itse jotain.

Hmm. Mun siis olisi helpointa vain tarttua ainoaan tarjoukseen, joka mulla on nyt eli mua vonkaava exäni. :) Mutta tunnen pettäväni ihastustani (joka ei siis ole omani), jos tapailisin jotain muuta. Pitäiskö mun kysyä lupa siltä mun ihastukseltani suunnilleen? Tämä kuulostaa hassulta, mutta en haluaisi tuhlata itseäni kenellekään muulle, vaan säästää siltä varalta, jos vaikka sittenkin saisin ihastukseni omaksi kullakseni joskus vaikka vuosien päästä. T. Ap

Voi luoja anna tän olla provo :D :D

Ei ole provo. Miksi olisi? Ajattelen juuri noin kuin kirjoitin. Siis ihan oikeasti tavallaan himmailen siksikin, kun odottelen, jospa ihastukseni sittenkin ottaisi mut vielä joskus. Ja vanha suolakin toisaalta hieman janottaa. T. Ap

Toivon sun takiasi, että tämä on provo tai vaihtoehtoisesti olet tosi nuori. Et siis uskalla tehdä aloitetta suuntaan, etkä toiseen ja haaveilet saavuttamattoman ihastuksen ja  toisaalta exäsi perään ja odotat, että jompi kumpi näistä tulee intohimoisesti julistamaan rakkautta koti ovelle. Tuota noin....

Vierailija kirjoitti:

Enkä edelleenkään tiedä, miten voisin kohdata jonkun. Mun kriteerini laskevat päivä päivältä suunnilleen. Mutta en halua mennä mihinkään tyrkylle, vaan jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani vaikka kaupassa, hississä, kirjastossa jne. Toki jos ketään ei kiinnosta, niin jatkan tähän tyyliin, mutta kehitän vain tätä turhautumisensietokykyäni *jotenkin*.

Harvinaisen typerä ajattelutapa, että "jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani". Mikä sinua estää itse tekemästä aloitetta, jos näet kiinnostavan oloisen ihmisen? Jos "et edelleenkään tiedä, miten voisit kohdata jonkun", niin ihan vaan vinkkinä, sinun ei tarvitse tyrkyttää itseäsi, voit vaan mennä juttelemaan kiinnostavalle tyypille, niin kuin normaalit ihmiset tekevät.

Itse tutustuin mieheeni niin, että kun huomasin hänet, ensin hymyilin hänelle, myöhemmin menin juttelemaan. Aloitin keskustelun hänen hienosta sormuksestaan, johon olin kiinnittänyt huomioni. Siitä sitten alettiin pikkuhiljaa tutustua enemmän. Oliko tuo sinusta itseni tyrkyttämistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enkä edelleenkään tiedä, miten voisin kohdata jonkun. Mun kriteerini laskevat päivä päivältä suunnilleen. Mutta en halua mennä mihinkään tyrkylle, vaan jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani vaikka kaupassa, hississä, kirjastossa jne. Toki jos ketään ei kiinnosta, niin jatkan tähän tyyliin, mutta kehitän vain tätä turhautumisensietokykyäni *jotenkin*.

Harvinaisen typerä ajattelutapa, että "jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani". Mikä sinua estää itse tekemästä aloitetta, jos näet kiinnostavan oloisen ihmisen? Jos "et edelleenkään tiedä, miten voisit kohdata jonkun", niin ihan vaan vinkkinä, sinun ei tarvitse tyrkyttää itseäsi, voit vaan mennä juttelemaan kiinnostavalle tyypille, niin kuin normaalit ihmiset tekevät.

Itse tutustuin mieheeni niin, että kun huomasin hänet, ensin hymyilin hänelle, myöhemmin menin juttelemaan. Aloitin keskustelun hänen hienosta sormuksestaan, johon olin kiinnittänyt huomioni. Siitä sitten alettiin pikkuhiljaa tutustua enemmän. Oliko tuo sinusta itseni tyrkyttämistä?

Ei toki, mutta tarkoitan itsensä tyrkyttämisellä sitä, että menee seuranhakumielessä menopaikkoihin, deittipalstoille tai Tinderiin. Livenä olen muuten todella ujo ja vanhanaikainen (oletan miehen tekevän aina aloitteen). T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus: et mitenkään, jos et ole valmis tekemään asialle itse jotain.

Hmm. Mun siis olisi helpointa vain tarttua ainoaan tarjoukseen, joka mulla on nyt eli mua vonkaava exäni. :) Mutta tunnen pettäväni ihastustani (joka ei siis ole omani), jos tapailisin jotain muuta. Pitäiskö mun kysyä lupa siltä mun ihastukseltani suunnilleen? Tämä kuulostaa hassulta, mutta en haluaisi tuhlata itseäni kenellekään muulle, vaan säästää siltä varalta, jos vaikka sittenkin saisin ihastukseni omaksi kullakseni joskus vaikka vuosien päästä. T. Ap

Voi luoja anna tän olla provo :D :D

Ei ole provo. Miksi olisi? Ajattelen juuri noin kuin kirjoitin. Siis ihan oikeasti tavallaan himmailen siksikin, kun odottelen, jospa ihastukseni sittenkin ottaisi mut vielä joskus. Ja vanha suolakin toisaalta hieman janottaa. T. Ap

Toivon sun takiasi, että tämä on provo tai vaihtoehtoisesti olet tosi nuori. Et siis uskalla tehdä aloitetta suuntaan, etkä toiseen ja haaveilet saavuttamattoman ihastuksen ja  toisaalta exäsi perään ja odotat, että jompi kumpi näistä tulee intohimoisesti julistamaan rakkautta koti ovelle. Tuota noin....

Mutta eikö kuitenkin yleensä aina miehet tee sitä aloitetta? Itse olen nainen. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen 51-vuotias mies ja muistan elämästäni ehkä yhden kerran kun sain nautintoa seksistä.

Itse olen saanut nautintoa useinkin, mutta elämässäni on ollut vain noin pari vuotta sellaista aikaa, että s*ksielämä oli edes jotenkin mielekästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enkä edelleenkään tiedä, miten voisin kohdata jonkun. Mun kriteerini laskevat päivä päivältä suunnilleen. Mutta en halua mennä mihinkään tyrkylle, vaan jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani vaikka kaupassa, hississä, kirjastossa jne. Toki jos ketään ei kiinnosta, niin jatkan tähän tyyliin, mutta kehitän vain tätä turhautumisensietokykyäni *jotenkin*.

Harvinaisen typerä ajattelutapa, että "jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani". Mikä sinua estää itse tekemästä aloitetta, jos näet kiinnostavan oloisen ihmisen? Jos "et edelleenkään tiedä, miten voisit kohdata jonkun", niin ihan vaan vinkkinä, sinun ei tarvitse tyrkyttää itseäsi, voit vaan mennä juttelemaan kiinnostavalle tyypille, niin kuin normaalit ihmiset tekevät.

Itse tutustuin mieheeni niin, että kun huomasin hänet, ensin hymyilin hänelle, myöhemmin menin juttelemaan. Aloitin keskustelun hänen hienosta sormuksestaan, johon olin kiinnittänyt huomioni. Siitä sitten alettiin pikkuhiljaa tutustua enemmän. Oliko tuo sinusta itseni tyrkyttämistä?

Ei toki, mutta tarkoitan itsensä tyrkyttämisellä sitä, että menee seuranhakumielessä menopaikkoihin, deittipalstoille tai Tinderiin. Livenä olen muuten todella ujo ja vanhanaikainen (oletan miehen tekevän aina aloitteen). T. Ap

Itsekkään en ole ikinä välittänyt nettideittailusta tai tinderistä, mutta tuosta menopaikkoihin menosta olen eri mieltä. Ei niihin ole tietenkään pakko mennä, eikä varsinkaan tyrkyttämään itseään seuranhakumielessä. Mutta se nyt vaan on tosiasia että äärimmäisen harvassa tilanteessa ketään tullaan kotoa hakemaan, ja ihmisten vaan on helpompi lähestyä toisia esim. baarissa tai keikoilla tms. kuin kirjastossa tai kaupassa.

Jos olet noin vanhanaikainen, että oletat aloitteen tekemisen olevan miehen tehtävä, etkä ole valmis asiaa muuttamaan niin se on täysin oma ongelmasi sitten. On kuitenkin typerää vaatia muilta sellaista mitä ei itse ole valmis tekemään. Luuletko että miehet eivät voi olla ujoja? Oma miehenikin oli hieman ujo, ja jos olisin jättänyt aloitteen teon täysin hänen tehtäväkseen emme luultavasti olisi päätyneet yhteen. Onneksi en siis ajatellut sinun tavoin, koska mieheni on paras ja fiksuin mies kenet olen ikinä tavannut, enkä ollut edes osannut haaveilla niin hyvästä puolisosta kuin mieheni on. Mutta jatka toki turhautumisensietokykysi kehittämistä, ja kiukuttele kun on herne patjan alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus: et mitenkään, jos et ole valmis tekemään asialle itse jotain.

Hmm. Mun siis olisi helpointa vain tarttua ainoaan tarjoukseen, joka mulla on nyt eli mua vonkaava exäni. :) Mutta tunnen pettäväni ihastustani (joka ei siis ole omani), jos tapailisin jotain muuta. Pitäiskö mun kysyä lupa siltä mun ihastukseltani suunnilleen? Tämä kuulostaa hassulta, mutta en haluaisi tuhlata itseäni kenellekään muulle, vaan säästää siltä varalta, jos vaikka sittenkin saisin ihastukseni omaksi kullakseni joskus vaikka vuosien päästä. T. Ap

Voi luoja anna tän olla provo :D :D

Ei ole provo. Miksi olisi? Ajattelen juuri noin kuin kirjoitin. Siis ihan oikeasti tavallaan himmailen siksikin, kun odottelen, jospa ihastukseni sittenkin ottaisi mut vielä joskus. Ja vanha suolakin toisaalta hieman janottaa. T. Ap

Toivon sun takiasi, että tämä on provo tai vaihtoehtoisesti olet tosi nuori. Et siis uskalla tehdä aloitetta suuntaan, etkä toiseen ja haaveilet saavuttamattoman ihastuksen ja  toisaalta exäsi perään ja odotat, että jompi kumpi näistä tulee intohimoisesti julistamaan rakkautta koti ovelle. Tuota noin....

Mutta eikö kuitenkin yleensä aina miehet tee sitä aloitetta? Itse olen nainen. T. Ap

Ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus: et mitenkään, jos et ole valmis tekemään asialle itse jotain.

Hmm. Mun siis olisi helpointa vain tarttua ainoaan tarjoukseen, joka mulla on nyt eli mua vonkaava exäni. :) Mutta tunnen pettäväni ihastustani (joka ei siis ole omani), jos tapailisin jotain muuta. Pitäiskö mun kysyä lupa siltä mun ihastukseltani suunnilleen? Tämä kuulostaa hassulta, mutta en haluaisi tuhlata itseäni kenellekään muulle, vaan säästää siltä varalta, jos vaikka sittenkin saisin ihastukseni omaksi kullakseni joskus vaikka vuosien päästä. T. Ap

Voi luoja anna tän olla provo :D :D

Ei ole provo. Miksi olisi? Ajattelen juuri noin kuin kirjoitin. Siis ihan oikeasti tavallaan himmailen siksikin, kun odottelen, jospa ihastukseni sittenkin ottaisi mut vielä joskus. Ja vanha suolakin toisaalta hieman janottaa. T. Ap

Toivon sun takiasi, että tämä on provo tai vaihtoehtoisesti olet tosi nuori. Et siis uskalla tehdä aloitetta suuntaan, etkä toiseen ja haaveilet saavuttamattoman ihastuksen ja  toisaalta exäsi perään ja odotat, että jompi kumpi näistä tulee intohimoisesti julistamaan rakkautta koti ovelle. Tuota noin....

Mutta eikö kuitenkin yleensä aina miehet tee sitä aloitetta? Itse olen nainen. T. Ap

Mistä ne miehet tietää, mitä sä haluat? Ovatko ajatuksenlukijoita? Mitä jos näin vuonna 2017 ihan itse avaisit suusi ja tekisit jotakin asioiden eteen? Ihan ehdotus vaan.

Mä en voi uskoa että ap on 35+, vaikuttaa todella typerältä teiniltä, joka kuvittelee itsestään liikoja. Vihaan palstalla pyöriviä "kilttimiehiä", jotka jauhavat "prinsessaharhailijoista", mutta näköjään tällaisia on todella olemassa. Tai sit tää on provo. Joo sovitaan niin... tää on provo. Mä en halua että tollasia on oikeasti olemassa.

P.S. Vihaan myös provo-huutelijoita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enkä edelleenkään tiedä, miten voisin kohdata jonkun. Mun kriteerini laskevat päivä päivältä suunnilleen. Mutta en halua mennä mihinkään tyrkylle, vaan jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani vaikka kaupassa, hississä, kirjastossa jne. Toki jos ketään ei kiinnosta, niin jatkan tähän tyyliin, mutta kehitän vain tätä turhautumisensietokykyäni *jotenkin*.

Harvinaisen typerä ajattelutapa, että "jonkun pitäisi tajuta tehdä itse se aloite mun suuntaani". Mikä sinua estää itse tekemästä aloitetta, jos näet kiinnostavan oloisen ihmisen? Jos "et edelleenkään tiedä, miten voisit kohdata jonkun", niin ihan vaan vinkkinä, sinun ei tarvitse tyrkyttää itseäsi, voit vaan mennä juttelemaan kiinnostavalle tyypille, niin kuin normaalit ihmiset tekevät.

Itse tutustuin mieheeni niin, että kun huomasin hänet, ensin hymyilin hänelle, myöhemmin menin juttelemaan. Aloitin keskustelun hänen hienosta sormuksestaan, johon olin kiinnittänyt huomioni. Siitä sitten alettiin pikkuhiljaa tutustua enemmän. Oliko tuo sinusta itseni tyrkyttämistä?

Ei toki, mutta tarkoitan itsensä tyrkyttämisellä sitä, että menee seuranhakumielessä menopaikkoihin, deittipalstoille tai Tinderiin. Livenä olen muuten todella ujo ja vanhanaikainen (oletan miehen tekevän aina aloitteen). T. Ap

Itsekkään en ole ikinä välittänyt nettideittailusta tai tinderistä, mutta tuosta menopaikkoihin menosta olen eri mieltä. Ei niihin ole tietenkään pakko mennä, eikä varsinkaan tyrkyttämään itseään seuranhakumielessä. Mutta se nyt vaan on tosiasia että äärimmäisen harvassa tilanteessa ketään tullaan kotoa hakemaan, ja ihmisten vaan on helpompi lähestyä toisia esim. baarissa tai keikoilla tms. kuin kirjastossa tai kaupassa.

Jos olet noin vanhanaikainen, että oletat aloitteen tekemisen olevan miehen tehtävä, etkä ole valmis asiaa muuttamaan niin se on täysin oma ongelmasi sitten. On kuitenkin typerää vaatia muilta sellaista mitä ei itse ole valmis tekemään. Luuletko että miehet eivät voi olla ujoja? Oma miehenikin oli hieman ujo, ja jos olisin jättänyt aloitteen teon täysin hänen tehtäväkseen emme luultavasti olisi päätyneet yhteen. Onneksi en siis ajatellut sinun tavoin, koska mieheni on paras ja fiksuin mies kenet olen ikinä tavannut, enkä ollut edes osannut haaveilla niin hyvästä puolisosta kuin mieheni on. Mutta jatka toki turhautumisensietokykysi kehittämistä, ja kiukuttele kun on herne patjan alla.

Siinä kieltämättä onkin sellainen paradoksi, että monet niistä parhaista miehistä voivat olla ujoja ja puolestaan ne pelimiehet ym. ovat niitä aktiivisia yrittäjiä, supliikkityyppejä ja jokapaikan höyliä. Mutta ei voi mitään. Jos olisin itse aktiivinen, voisin ehkä löytää kunnon miehen -- tiedän sen itsekin. Mutta en jotenkin vain voi/pysty/edes halua. Haluan uskoa John Grayn oppeihin mieluummin. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä en voi uskoa että ap on 35+, vaikuttaa todella typerältä teiniltä, joka kuvittelee itsestään liikoja. Vihaan palstalla pyöriviä "kilttimiehiä", jotka jauhavat "prinsessaharhailijoista", mutta näköjään tällaisia on todella olemassa. Tai sit tää on provo. Joo sovitaan niin... tää on provo. Mä en halua että tollasia on oikeasti olemassa.

P.S. Vihaan myös provo-huutelijoita

Millä tavalla kuvittelen itsestäni liikoja? En myöskään ole teini, vaan 35+. Oletan, että naisten on vain odoteltava, että mies tai miehet tekevät aloitteita ja valittava sitten niistä mieluisin. Ja jos kukaan ei tee aloitetta, niin on oltava yksin. Ja nythän olen tässä ollutkin yksin suuren osan aikuiselämästäni ja parisuhde- ja seksikokemukseni on hyvin vähäistä, vaikka ulkoisesti ja luonteeltanikin olen ihan jees/ok. Nainen voi satsata itseensä fyysisessä ja henkisessä mielessä, mutta aloitteen teko on aika nounou vain. Eivät miehet kuitenkaan halua aktiivista naista -- miehet haluavat itse "metsästää" saaliinsa. Liian helppo saalis on epäilyttävä. T. Ap

Ja siis ainoa "onnistunut" kerta, kun olen itse ollut aktiivinen, johti avioliittoon, joka puolestaan johti eroon. Joten naisen aktiivisuus on ollut vähän kokemukseni valossa erittäin huono juttu. Kolmea henkilöä olen yrittänyt "iskeä" elämäni aikana ja yhden kanssa päädyin naimisiin ja kahdelta muulta sain pakit (he olivat myös varattuja). Mulle näin naisena tuli tosi nöyryytetty olo silti niistä pakeista. En enää aio rikkoa itseäni enempää. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen 35+ nainen, ihan hoikka ja ok-näköinen, eronnut noin vuosi sitten. Mutta olen ollut ilman sksiä nyt neljä vuotta ja ilman kunnollista sksiä nyt noin seitsemän (!) vuotta. Sitä ennen oli kunnollista sellaista maksimissaan noin kahden vuoden ajan; sitä ennenkään en kokenut sellaista ja ensimmäinen kumppanini oli yli parikymppisenä ja hänenkin kanssa sitä oli harvoin ja se oli huonohkoa kannaltani (en saanut koskaan o:ta).

Miten jaksaisin ilman läheisyyttä ja intimiteettiä, kun turhautumiseni kasvaa päivä päivältä? Se häiritsee elämääni jo melko pahasti, kun ajatukset pyörivät sellaisen ympärillä kymmeniä kertoja päivässä.

Minulta saat kunnon o:ta kun tulet vaihtamaan litisevän täyden pissavaippani, josta jo vähän pilkottaa...

T: Arto-vauva 61 v.