Lue keskustelun säännöt.
Oletteko viimeisillään raskaana hoitaneet yksin kaupassakäynnit yms. vai miten olette toimineet?
Kommentit (26)
Mies teki kuitenkin pitkää päivää ja johonkin oli pakko päästä. Matkaa oli kuitenkin vaan ½ kilometriä ja kuljin sen niin että oli mahdollisimman paljon levähdyspaikkoja. Kerran tuli huimauskohtaus, mutta sillon oli sisko mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauppaan ei ollut kuin n. kilometrin matka ja silti vähäistenkin ostosten kuskailu oli ylivoimasta. Käytiin sitten miehen kanssa yhessä ja yleensä kerralla enemmän, hyvin toimi.:)
Laahasin kassit ostoskärryillä auton viereen ja mies nosti sitten kotona taasen sisälle.
Oli pakko päästä välillä yksin käymään edes jossain. Mies oli lasten kanssa kotona sen aikaa.
En minä mikään vammainen ole, vaikka raskaana olenkin!
tosin kävin kyllä vielä synnytystä edeltäneenä päivänäkin kävely" lenkillä" ...tuossa mäen päällä alkoi supistelemaan niin piti kääntyä sitten takas... =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaaliin tapaan olen toiminut kummankin raskauden aikana. Välillä on supistellut ja silloin on pitänyt hiemen hidastaa tahtia, mutta invalidiksi en ole heittäytynyt.
Ollaan niin kummallinen pariskunta/perhe, että käydään aina ruokaostoksilla yhdessä! Vain jos joku on sairas niin hän jää kotiin (ja jos lapsi sairas niin sitten vain toinen vanhemmista menee yksin kauppaan). Eli samoin toimittiin kun olin viimeisilläni raskaana. Toki lähikaupasta saatoin käydä hakemassa esim. maitolitran, jos kahdesti viikossa tehtävän markettireissun välillä loppui!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta olisi ollut suoranaista typeryyttä ruveta uhraamaan pikkusten hyvinvointia ihan vain siksi, että ' minä ite' . Jos kantaminen ei tunnu hyvältä, niin sitä ei pidä tehdä. Tärkeysjärjestys olisi hyvä olla kunnossa.
*se, joka ei kantanut rv 20 jälkeen oikein mitään painavaa*
Tahti alkaa olla jo hitaampi, mutta itseään voi säästää juuri tuolla, minkä joku jo mainitsikin, eli ostoskärryllä ostokset ja lapsi auton viereen, ettei tarvi kannella painavia kasseja ja lasta, joka ei aina suostu kävelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laiskat ihmiset on sitten asia erikseen.
En jaksa uskoa, että ilman kanteluita olisi nälkäkuolema tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikkoa ennen synnytystä (rv 40) minä olin kotona remontoimassa ja lyömässä kattopaneeleita kattoon kiinni miehen kanssa.
Vierailija:
En jaksa uskoa, että ilman kanteluita olisi nälkäkuolema tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään käydään miehen kanssa kahdestaan, kun lapset on koululaisia ja pärjää keskenään.
Ne voi kantaa vaikka se mies, joka sut on paksuksi pamauttanut. Tai jos ei ole miestä, niin varmaan kaupungista löytyy joku sukulainen/ystävä/läheinen, joka voi kerran viikossa lähteä käymään kaupassa sun kanssas.
Tietysti, jos tää ' kantaminen' on tuota ostoskärryillä autolle, autolla kotiovelle ja siitä tavarat sisään, niin ymmärrän vielä, mutta muuten kuulostaa typerältä.
pyörällä vaan itse suurinpiirtein synnärille, uhmaikäinen tarakalla.
Aikuisten oikeesti monen on " heittäydyttävä invalidiksi" (kuten joku edellä sanoi) kun vauva meinaa tulla liian aikaisin. Olen mieluummin sitten vaikka syömättä, kuin leikin vauvan hengellä. Onneksi apuakin saa.
Vai ei mamma voi käydä edes kaupassa yksin. Oikeasti, moni vaiva ja kremppa häviäisi ihan sillä että liikkuisi aktiivisesti sen sohvalla makailun sijaan.
ostokset itse, kahden lapsen kanssa. Nykyisin kun kärryillä saa tavarat auton viereen niin en pidä sitä suurena ongelmana. Ja joutuu sitä kotonakin nostelemaan kaikenmoista (esim siivotessa) ja pidän lapsia sylissä jne...enkä silti pidä itseäni minään yli-ihmisenä.
Vierailija:
Vai ei mamma voi käydä edes kaupassa yksin. Oikeasti, moni vaiva ja kremppa häviäisi ihan sillä että liikkuisi aktiivisesti sen sohvalla makailun sijaan.
Moni asia myös helpottuisi, jos pään sisällä tapahtuisi jotain...!
Mies päsääntöisesti hoiti ne, joskus lähdin mukaan vaihteen vuoksi.