Kertokaa käytännöllisiä tapoja yksinkertaistaa elämää ja vähentää siitä vastuita, velvollisuuksia ja ylimääräistä säätöä

Harrasta kävelyä, se rentouttaa, on terveellistä eikä maksa mitään. Vie tarpeettomat vaatteet hyväntekeväisyyskirpputorille.Syö terveellisesti. Maksa laskut ajoissa. Pidä yksi lepopäivä viikossa. Tee itse ruokaa. Laita jääkaapin oveen seuraavan viikon ruokalista.

Tilaa kaikki laskut e-laskuina ja laita automaattiseen maksatukseen.

Älä harrasta mitään järjestötoimintaa.

Älä hanki lemmikkiä.

Älä tilaa lehtiä.

Asu pienessä asunnossa. Omista mahdollisimman vähän mitään sälää.

Osta vain laadukkaita vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy sinkkuna.

Minusta hyvä parisuhde helpottaa elämää aivan älyttömästi! On ylimääräinen pari käsiä saatavilla,

Mihin tarvitset ylimääräisiä käsiä? Tuossa oli just ketju, jossa ylivoimaisesti suurin osa oli sitä mieltä, että kaikki pystyvät saamaan lamput kattoon ja taulut seinille ihan yksin. Jos ei saanut, oli prinsessa, blondi ja aloitekyytön surkimus.

Kaikki muut asiat ovat helposti järjestettävissä, mutta älä vaan missään tapauksessa hanki lapsia! Toiseksi tärkein asia on jättää lemmikit, erityisesti koirat, hankkimatta. Ja muuta todella kauas ikääntyvistä sukulaisistasi äläkä ala edes kummiksi kenellekään. Ja kun et pahemmin hymyile kenellekään, niin turhat ystävät tajuavat olla pyytämättä apuasi mihinkään.

Älä ole aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Älä mene faceen, instaan, whatsuppiin, twitteriin, snapchattiin ym.

Vierailija kirjoitti:

Noh..meillä on yksi lapsi. Tosi paljon toivottu, joten lapsi toi elämään hurjasti iloa mukanaan, mutta tosi paljon myös haastetta, erilaista eri ikäkausina. En silti vaihtaisi pois, mielettömän hieno osa elämääni. Jos täysin helppoa haluaa, jättää tän pois, mut jos onnellista, niin elämään sisällyttää myös tiettyjä haasteita. Valintakysymys.

Voisiko joku näistä itsensä haastajista selittää, mitä lisäarvoa hankaluus tuo elämään? Minun elämäni on aina ollut parhaimmillaan, kun saan vain olla rauhassa, eikä kukaan tai mikään vaivaa minua. Elämä on muutenkin niin vaikeaa, etten todellakaan halua sisällyttää siihen mitään ekstrahaasteita. :)

Monessa kommentissa sanotaan että älä tee lapsia, mutta minä tunnen että elämäni on hyvin leppoisaa ja mukavaa vaikka yksi lapsi onkin. On myös omakotitalo, mies ja työpaikka, elämä ei ole mitenkään stressaavaa.

Ei tunne elävänsä, jos elämäänsä ei sisällytä sopivassa suhteessa sellaisia haasteita, jotka todella haluaa ottaa vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh..meillä on yksi lapsi. Tosi paljon toivottu, joten lapsi toi elämään hurjasti iloa mukanaan, mutta tosi paljon myös haastetta, erilaista eri ikäkausina. En silti vaihtaisi pois, mielettömän hieno osa elämääni. Jos täysin helppoa haluaa, jättää tän pois, mut jos onnellista, niin elämään sisällyttää myös tiettyjä haasteita. Valintakysymys.

Voisiko joku näistä itsensä haastajista selittää, mitä lisäarvoa hankaluus tuo elämään? Minun elämäni on aina ollut parhaimmillaan, kun saan vain olla rauhassa, eikä kukaan tai mikään vaivaa minua. Elämä on muutenkin niin vaikeaa, etten todellakaan halua sisällyttää siihen mitään ekstrahaasteita. :)

Pointti varmaan oli että lapsi tuo myös haasteita, mutta ilman niitä ei saa sitä onnea mitä lapsi tuo.

Vierailija kirjoitti:

Ei tunne elävänsä, jos elämäänsä ei sisällytä sopivassa suhteessa sellaisia haasteita, jotka todella haluaa ottaa vastaan.

Tyhjää lässytystä.

up

Lapsiasiahan on niin että jos kovasti haluaa lapsen tai useamman niin kaiketi ilman lapsia on ainakin aluksi onneton vaikka ei olisi niitä lapsen tuomia haasteitakaan. Itse haluaisin esim koiran vaikka se tuokin mukanaan säätöä, lapsia en. Toisaalta on aina mahdollista saada erityisen haastava erityislapsi, ja jäädä vaikka sen yksinhuoltajaksi, eikä välttämättä niin että on yksi helppo lapsi jota kasvattaa jonkun toisen kanssa.

Asu kerrostalossa. Mielellään uudehkossa tai ainakin hyvin remontoidussa. Älä kerää sinne liikaa tavaraa. Valitse sijainti niin, että julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät (ei tarvetta omalle autolle) ja palvelut lähellä. Lyhyt työmatka olisi myös suuri plussa.

Yritä löytää työpaikka, joka ei aiheuta liikaa stressiä, mutta palkka olisi kuitenkin riittävän hyvä. Jatkuva venyminen töissä vie voimat, mutta niin myös rahaongelmat. Hienoa olisi, jos työpaikan kulttuuri on sellainen, että palkattomat vapaat, sairaslomat, etätyöt jne. järjestyvät ongelmitta.

Ei lemmikkejä, lapsia, viherkasveja.

Yksi tärkeimmistä on rento asenne elämään. Opettele olemaan stressaamatta, äläkä pidä yllä liian korkeata vaatimustasoa varsinkaan itseäsi kohtaan.

Itse olen toteuttanut noista muut, mutta kaksi lasta olen hankkinut. Koen että niistä koituva ilo voittaa kyllä vaivan. Jos hankit lapsia, valitse näille helpot harrastukset, jotka eivät vaadi kuljetuksia ja mokkapalojen leivontaa. Tämäkään ei kyllä minulla onnistunut.

Lapset on ihania!

Ja mokkapaloja leipoo halvalla ja hetkessä.

Mitä enemmän tavaraa, sitä enemmän asioita, jotka täytyy ptää puhtaana, korjata, korvata ja kantaa muutossa. Myös tavaroiden säilyttäminen on tosi kallista. Laske vain, paljonko maksat niistä neliöistä, jotka eivät ole muussa käytössä kuin tavaran säilönä.

Foodora ja muut ruokakuriirifirmat ovat tosi jees.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon arvioisitte (yhden) lapsen hankkimisella tai hankkimatta jättämisellä olevan vaikutusta tässä asiassa? ap

tätä ei kannata kysyä av:lta, jonka mukaan olisi parasta jos lapsia ei olisi olemassakaan.

Ei liikaa ihmisiä, hyväksi havaittu.

Tosin ongelmana ettei aina tiedä mistä sopii keskustella kun on paljon yksikseen.

Koettu näin, monien mielestä juuri ihmiset ovat rasittavia.

Keksi varhain oma intohimosi ja keskity yksinomaan siihen. Ole siinä vielä niin hyvä että se elättää sinut. Ei huolia toimeentulosta, puuduttavasta arjesta tai arvostuksen puutteesta. Elämäsi on mielekästä ja yhtä aikaa rikasta ja yksinkertaista.

Tähän yltänee vain harvat.