Lue keskustelun säännöt.
Apaattinen mies: "Koti ei tunnu kodilta."
16.09.2017 |
Ollaan asuttu talossamme 4 vuotta. Mies on perässävedettävää sorttia, joka ei tee mitään oma-aloitteisesti. Sukulaiseni auttamana/ohjaamana se on tehnyt talossa joitain remonttihommia. Talotekniikasta se ei ymmärrä eikä halua ottaa selvää. Piha- ja sisähommat ovat olleet suurimmaksi osaksi minun vastuullani, sillä miestä ei kiinnosta. Ei esim. siivoa, ellen joskus "pakota". Sisustus nyt ei ainakaan sitä kiinnosta.
Ei ole pitkä aika siitä, kun mies jälleen valitti riitelyn yhteydessä, että "tää ei tunnu kodilta".
Alkaako koskaan tuntua ja millä konsteilla? Olisiko syytä vain laittaa talo myyntiin, kun mies ei ole neljässä vuodessa motivoitunut? Omat voimat alkavat olla vähissä ison talon ja pihan kanssa, etenkin kun on pieniä lapsiakin hoidettavana. Riitelemme usein. Itse alan riidellä, kun olen väsynyt ja voimaton, hetkinä jolloin vastuu tuntuu painavan liikaa.
Omasta mielestäni talosta tulee koti, kun tekee sen omannäköisekseen, laittaa ja "hoitaa" sitä. Jos näin ei tee, asukkaasta saattaa tuntua "motellivieraalta". Olen aika pettynyt tähän tilanteeseen. Onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia, ja kuinka tilanne on ratkennut? Ja onko käsitystä, mistä moinen tunne kumpuaa? Risaisesta lapsuudestako?
Kommentit (46)
Omakotitalo ei ole kaikille se oma juttu. Kai johonkin parisuhdeideaaliin kuuluu se koira, lapset, omakotitalo ja niin edelleen, mutta se ideaali ei todellakaan passaa jokaiselle. Ikävää, jos se on sulle se sydämen unelmien täyttymys, mutta miehellesi ei selkeästikään ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta talosta tulee koti, kun siellä asuu ihminen tai ihmisiä joiden kanssa on onnellinen. Tai vaikka asuu yksinkin, jos viihtyy omassa seurassaan. Remontit ja sisustustyynyt ovat sivuseikka.
Muuttakaa vaikka rivariin. Oletko kysynyt, että millaista asumista miehesi sen omakotitalon sijasta haluaisi?
Kuuntele hänen mielipiteitä. Parisuhde on terve, kun molempia osapuolia kuunnellaan.
Juu, olen itsekin ajatellut, että tämä on ollut ainoastaan minun unelmani, eikä yhteinen. Kunpa mies olisi tehnyt ajoissa selväksi, ettei hän halua asua okt:ssa. Hänen haluttomuutensa ja penseytensä näkyy hommien tekemisessä (eli tekemättömyydessä), mutta ei kuitenkaan estä häntä nauttimasta isojen tilojen & pihan tuomista mahdollisuuksista..
"Diagnoosi" siis on olemassa (ei haluu), mutta mikä olis hoito? Muutto?
ap
Mikä sai sinut uskomaan, että kerrostaloeläjän voisi muuttaa puuhastelevaksi omakotiasujaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä muutitte omakotitaloon, jos mies ei tajua talotekniikasta mitään? Kai sinullakin nyt joku vastuu on teidän yhteisistä valinnoista? Vai kävikö vanhanaikaisesti, eli sinä päätit? Ja mies vaan raahautuu mukana, kun ei muuta osaa?
Kaikista miehistä ei ole omakotitaloasujiksi, tai ylipäänsä perhe-elämään.
Kerrostalokämppä, lapseton pariskunta ilman lapsia, se on paras ratkaisu tuollaiselle miehelle.
Etkö huomannut yhtään, ennen kuin menitte yhteen?
🇺🇦🇮🇱
Minä en ole ikinä viihtynyt tässä kämpässä. Kun tulin tänne ekaa kertaa sain jotain negatiivisiä viboja joita en osaa selittää. Vaimo kuitenkin halusi tämän välttämättä. Tehtiin tarjous pariin muuhunkin kämppään mutta ei saatu niitä. Nyt sitten asutaan tässä enkä viihdy. Sen vuoksi ei jaksa oikein napata kunnossapitokaan ja takapihat sun muut on aika huonossa kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä viihtynyt tässä kämpässä. Kun tulin tänne ekaa kertaa sain jotain negatiivisiä viboja joita en osaa selittää. Vaimo kuitenkin halusi tämän välttämättä. Tehtiin tarjous pariin muuhunkin kämppään mutta ei saatu niitä. Nyt sitten asutaan tässä enkä viihdy. Sen vuoksi ei jaksa oikein napata kunnossapitokaan ja takapihat sun muut on aika huonossa kunnossa.
Ja vaimo saa raataa yksin, kun et sanonut suoraan ja selvästi "En halua tätä asuntoa." Reilu meininki.
#3 Selvästikään mies ei ole onnellinen minun kanssani. En tiedä, kuinka paljon siihen on vaikuttanut esimerkiksi muuttaminen kerrostalosta omakotitaloon. Heti alussa kävi selväksi, että oma talo oli "järkytys" miehelleni.
#4 Muutto johonkin helpompaan asumismuotoon tulisi varmaan kysymykseen, mutta kovin montaa siirtoa en haluaisi tehdä. En nimittäin usko muuttojen tekevän hyvää lapsille. Olen kyllä kysynyt, mitä mies haluaisi, mutta ei se taida itsekään tietää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai miestä nyt jokin kiinnostaa? Teit tuossa niin selvän jaon että miehen pitäisi olla se talotekniikasta kiinnostunut. Oletko edes miettinyt että sinä ottaisit sen vastuulleesi ja mies voisi ollakin kiinnostunut jostain muusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä viihtynyt tässä kämpässä. Kun tulin tänne ekaa kertaa sain jotain negatiivisiä viboja joita en osaa selittää. Vaimo kuitenkin halusi tämän välttämättä. Tehtiin tarjous pariin muuhunkin kämppään mutta ei saatu niitä. Nyt sitten asutaan tässä enkä viihdy. Sen vuoksi ei jaksa oikein napata kunnossapitokaan ja takapihat sun muut on aika huonossa kunnossa.
Ja vaimo saa raataa yksin, kun et sanonut suoraan ja selvästi "En halua tätä asuntoa." Reilu meininki.
Joo, just noin se meni ja menee edelleen. Mistä teitä ääliöitä oikein sikiää?!?
Vaimoa käy kyllä oikeasti sääliksi, kun mies on tuollainen ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten päädyitte omakotitaloon? Oliko päätös yhteinen? Mitä työnjaosta, remonteista ym. sovittiin ennen talon hankintaa? Kuulostaa siltä, että mies ei ole sen luonteinen, että omakotitaloasuminen sopisi hänelle.
Minulla on myös laiskahko mies, jolta ei tahdo remonttihommat sujua. Pienistä kunnostustöistä, kuten repsottavien lattialistojen korjauksesta, muistutan yleensä viitisen kertaa ja jos mitään ei parin kuukauden sisällä tapahdu, teen työn itse. Mies on kyllä kätevä käsistään, ja moottoripyöräänsä sekä ammattiinsa liittyvää välineistöä hän huoltaa mitä suurimmalla tarkkuudella. Ilmeisesti kodin remontit eivät vain motivoi häntä. Miehen luonteen tuntien en ole antanut periksi hänen toiveelleen omakotitalosta. Mies siis itse haaveilee omakoti-idyllistä. Hän on asunut koko ikänsä kerrostalossa, eikä mielestäni hahmota, kuinka työlästä omakotitalon kunnossapito on. Minulla taas on asiasta kokemusta. Asuin lapsuuteni omakotitalossa ja kuuntelin vanhempieni ainaista kinaa talon töistä. En halua päätyä samaan, joten kerrostalossa tulemme luultavasti pysymään.
Mies vaihtoon, niin kotikin paranee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai miestä nyt jokin kiinnostaa? Teit tuossa niin selvän jaon että miehen pitäisi olla se talotekniikasta kiinnostunut. Oletko edes miettinyt että sinä ottaisit sen vastuulleesi ja mies voisi ollakin kiinnostunut jostain muusta?
On hän toki omista jutuistaan kiinnostunut. Ei niinkään yhteisistä.
Talotekniikka on ilman muuta minun kontollani, sillä jonkun on tiedettävä edes jotain.
ap
Merinäköala kirjoitti:
Mikä sai sinut uskomaan, että kerrostaloeläjän voisi muuttaa puuhastelevaksi omakotiasujaksi?
Oli aiemmin asunut myös okt:ssa ja muissa kuin kt-asunnoissa.
Ja puuhastelu: ainakin itse osaan muuttaa käyttäytymistäni tilanteen mukaan. Esim. lasten tultua on ollut pakko muuttua vähän toimeliaammaksi kuin yksineläjänä ollessa. Kai se on sitä vastuunkantamista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä viihtynyt tässä kämpässä. Kun tulin tänne ekaa kertaa sain jotain negatiivisiä viboja joita en osaa selittää. Vaimo kuitenkin halusi tämän välttämättä. Tehtiin tarjous pariin muuhunkin kämppään mutta ei saatu niitä. Nyt sitten asutaan tässä enkä viihdy. Sen vuoksi ei jaksa oikein napata kunnossapitokaan ja takapihat sun muut on aika huonossa kunnossa.
Ja vaimo saa raataa yksin, kun et sanonut suoraan ja selvästi "En halua tätä asuntoa." Reilu meininki.
Joo, just noin se meni ja menee edelleen. Mistä teitä ääliöitä oikein sikiää?!?
Vaimoa käy kyllä oikeasti sääliksi, kun mies on tuollainen ääliö.
Voi sinua rassua kun yrität noin kovasti eikä silti onnistu. Se siitä tulee kun nykymaailmassa riittää pelkkä osallistuminen lusikan voittamiseen.
Ei ole totta. Mies ei uskalla sanoa vaimolleen ei, teettää työt vaimolla ja sitten vielä alkaa ulista kun saa täysin ansaittua kritiikkiä toiminnastaan.
En ihmettele yhtään, jos miestä ei kiinnosta. Ei kodin kuulu olla mikään hemmetin työleiri ja jatkuva remonttityömaa! Kotona kuuluu elää ja palautua työkiireistä, ei lisätä stressiä entisestään.
Juuri tuon takia en halua ikinä omakotitaloon. Haluan nauttia elämästäni. Aja nurmikko tee sitä tee tätä imuroi kymmenen huonetta luuttua pese nikkaroi korjaa tämä ja tuo ja tuo ja kattokin vähän vuotaa hoida kukat ja istutukset. Siihen vielä lapset päälle. Talvellakaan et pääse edes töihin ennen kuin olet raivannut tiesi lumihangen läpi tielle. Kuulostaa painajaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä viihtynyt tässä kämpässä. Kun tulin tänne ekaa kertaa sain jotain negatiivisiä viboja joita en osaa selittää. Vaimo kuitenkin halusi tämän välttämättä. Tehtiin tarjous pariin muuhunkin kämppään mutta ei saatu niitä. Nyt sitten asutaan tässä enkä viihdy. Sen vuoksi ei jaksa oikein napata kunnossapitokaan ja takapihat sun muut on aika huonossa kunnossa.
Ja vaimo saa raataa yksin, kun et sanonut suoraan ja selvästi "En halua tätä asuntoa." Reilu meininki.
Joo, just noin se meni ja menee edelleen. Mistä teitä ääliöitä oikein sikiää?!?
Vaimoa käy kyllä oikeasti sääliksi, kun mies on tuollainen ääliö.
Voi sinua rassua kun yrität noin kovasti eikä silti onnistu. Se siitä tulee kun nykymaailmassa riittää pelkkä osallistuminen lusikan voittamiseen.
Ei ole totta. Mies ei uskalla sanoa vaimolleen ei, teettää työt vaimolla ja sitten vielä alkaa ulista kun saa täysin ansaittua kritiikkiä toiminnastaan.
Olet edelleen niin oikeassa että oikein tässä itsetunto murenee. Anyway, en jaksa enää jankata kanssasi joten toivotan mukavaa lauantaita. Sinulla on varmasti paljon ystäviä ja ohjelmaa kun olet tuollainen pirtsakka ilopilleri.
Ei me voida tietää, miksei sinun miehesi mielestä koti tunnu kodilta.
Itselle tulisi tuo tunne, jos kaikki kotiin liittyvät asiat olisivat jotenkin vaikutusmahdollisuuksieni ulkopuolella, en saisi vaikuttaa missä asun ja miten. Tai jos koti olisi sisustettu niin, ettei omaa makuani / viihtyvyyttäni olisi otettu millään tavalla huomioon. Silloinhan sitä kirjaimellisesti elää jonkun toisen kotona.
Se on miehellesi työleiri, ei koti. Kaikista ei ole omatoimiseen elämiseen, jota omakotitalo vaatii. Vaatii tiettyä mielenkiintoa arjen askareisiin ja pikkuhuoltoihin ym.