4-vuotias tyttöni reagoi huonosti kutsuttaessa..
Heipsun!
Eli tosiaan meidän tyttöä saa kutsua välillä 10 kertaa nimeltä tai huhuilla ennenkuin vastaa mitään tai ilmaisee kuulleensa. Pitääkö tästä huolestua? Kuitenkin kun kiinnittää huomion niin kuulee hiljaisen puheen ja kuiskauksenkin. Hän myös ymmärtää pyynnöt ja ohjeet ja kysymykset hyvin.
Tämä on alkanut mielestäni tämän kesän aikana. Jotain uhmaa? Opittu tapa? Mitä?
Kommentit (28)
Kutsu yhden kerran ja jos ei reagoi niin tukista.
Omissa maailmoissaan. Lievä autismi ?
Ei ole viellä ollut neuvolaa ja otan kyllä puheeksi.
Jotenkin en ole itsekkään tätä kovin vakavaksi asiaksi laskenut, mutta sittrn aloin miettimään, että jos onkin vakavaa?
Esim. Juurikin tuo autismi? Kummankaan suvussa ei tietääkseni olevperiytyvänä.
Sen olen toki jo tajunnut, että jotain pitää arjessa muuttaa; hassua sitä on seistä papukaijana toistamassa lapsen nimeä kun mitään ei tapahdu :)
Ap
Voiko noin nuorella jo olla valikoiva kuulo? Vaimollani tuo on päässyt jo hyvin pahaan vaiheeseen.
Tukista sitä. Olet huono äiti ja et rakasta lastasi koska et kykene sitä rankaisemaan huonosta käytöksestä. Jopa raamatussa sanottiin että ken lasta tukistaa, se sitä rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Tukista sitä. Olet huono äiti ja et rakasta lastasi koska et kykene sitä rankaisemaan huonosta käytöksestä. Jopa raamatussa sanottiin että ken lasta tukistaa, se sitä rakastaa.
HÄPEÄISIT!
Jotkut nyt vaan ovat niin keskittyneitä siihen omaan tekemiseensä, etteivät osaa kiinnittää huomiota sen tekemisen ulkopuolisiin asioihin. Se on ihan normaalia. Jos sinulla on kovin tärkeää asiaa, mene hänen luokseen ja käytä äänen lisäksi muita väyliä eli joko kosketusta tai katsetta. Varsinkin jos perheessä on muutenkin paljon äänihälyä, minusta on jopa kohtuutonta odottaa, että pieni lapsi osaa poimia sieltä häntä koskevat ärsykkeet, jos on puuhailemassa omia kivoja juttujaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukista sitä. Olet huono äiti ja et rakasta lastasi koska et kykene sitä rankaisemaan huonosta käytöksestä. Jopa raamatussa sanottiin että ken lasta tukistaa, se sitä rakastaa.
HÄPEÄISIT!
NIIN SINÄ HÄPEÄ KUN ET VIITSI EDES OMAA LASTASI KASVATTAA.
Minä tukistan lastasi jos se kiusaa koulussa omaa lastani. Jonkun on oltava se kasvattaja jos et sinä.
No kuulostaa uhmalta. Meillä 4 vee ja 6 vee on nämä kakkiaiset joita saa kiljua esim syömään useita kertoja. Menee ohi.
Keskittyykö liikaa tekemisiinsä? Silloin ei välttämättä kuule kaikkea
Huonojen kasvattajien vikinää. Eivät osaa edes lastaan tukistaa.
Voi olla kuulossa vikaa, autismin kirjoon viittaavaa... tai sitten ihan vaan omissa maailmoissaan, valikoiva kuulo, kyllästynyt jatkuvaan nimensä huuteluun. Puhu neuvolassa.
Oma lapsi paljastui autismin kirjon rajatapaukseksi ja on nyt kuntoutuksessa. Ymmärryksessä ei ole vikaa, mutta kontaktin ottamista täytyy harjoitella. Ennen sai kutsua kymmenen kertaa, eikä välttämättä silloinkaan reagoinut. Kuukauden kuntoutuksen jälkeen tulee luokse ja heittää vitoset ensimmäisestä kutsusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukista sitä. Olet huono äiti ja et rakasta lastasi koska et kykene sitä rankaisemaan huonosta käytöksestä. Jopa raamatussa sanottiin että ken lasta tukistaa, se sitä rakastaa.
HÄPEÄISIT!
NIIN SINÄ HÄPEÄ KUN ET VIITSI EDES OMAA LASTASI KASVATTAA.
Minä tukistan lastasi jos se kiusaa koulussa omaa lastani. Jonkun on oltava se kasvattaja jos et sinä.
Sinä tukistat lasta ja lapsi oppii, että niinhän sitä pitää tehdä...satuttaa toista. Ja sitten lapsi tukistaa toista...ihan niin kuin äiti mallillaan opettaa.
Opettele jotain muuta. Ole avoin- älä satuta. Puhumalla ja paremmalla mallilla voisi ehkä lapsi tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukista sitä. Olet huono äiti ja et rakasta lastasi koska et kykene sitä rankaisemaan huonosta käytöksestä. Jopa raamatussa sanottiin että ken lasta tukistaa, se sitä rakastaa.
HÄPEÄISIT!
NIIN SINÄ HÄPEÄ KUN ET VIITSI EDES OMAA LASTASI KASVATTAA.
Minä tukistan lastasi jos se kiusaa koulussa omaa lastani. Jonkun on oltava se kasvattaja jos et sinä.
Kuulepas, minä olen jo lapseni kasvattanut aikuisiksi, ja koskaan ketään ei tukistettu. Ja kunnon ihmisiä heistä kasvoi, työssäkäyviä veronmaksajia.
Nyt heillä on jo omia lapsia, joita ei myöskään tukistella.
Ei pieni lapsi välttämättä keskittyessään leikkiin kuule mitä hänelle puhutaan. Tai jos tietää että se pitäisi lopettaa niin ei "halua" kuulla. Meidän 3v tekee samaa mutta kuulee kyllä jos kuiskaa jptain herkuista. En olisi huolissani. Sen sijaan korjasin omaa toimintaani. Meillä on tehokkaita seuraavat keinot. 1) Sano lapselle: "tiedän että sinulla on leikki kesken, mutta katsotko tänne ja kuuntelet?" Ei se nimen toistelu auta, mutta tuo on kiinnittänyt huomion. Pitäisikö sen lapsen siitä toistelusta ymmärtää mitä häneltä odotetaan? Lapsi ei kuitenkaan aina ymmärrä aikuisen tarkoitusperiä niin kuin aikuinen ne tarkoittaa.
Eikös joku hulluuden määritelmä ole toistaa samaa asiaa odottaen joka kerta eri lopputulosta? Eli jos se nimen toistelu ei tuota haluttua tulosta, niin miksi jatkaa? Siitä tulemmekin toiseen keinoon jota köytän mikäli tuo ensimmäinenkään ei toimi.
2) menen lapsen luo js laskeudun hänen tasolleen, otan katsekontaktin ja ilmaisen että minulla on asiaa/pyydän kuuntelemaan. Kun yhteys on luotu, kerron asiani. En odota että lapsi on kuin pieni aikuinen ja kykenee toimimaan aikuisen tavoin. Eikä aikuinenkaan välttämättä kuule mitä hänelle puhutaan kun hän keskittyy johonkin asiaan.
Höpö höpö mitään autismia ole.. Mikä ihme teitä vaivaa? On aivan normaali vaihe lapsen kasvussa ja kehityksessä.
Jos ei muuten malta lopettaa touhujensa kanssa tai uhmaa olemalla kuin ei kuulisi, kannattaa varmaan mennä siihen viereen sanomaan ja hoitaa asia loppuun.
Joo, puuhailee kyllä iloisen keskittyneesti omissa leikeissään ja silloin yritän tietysti olla keskeyttämättä, leikkiköön kun leikittää :) Mutta sitten kun kutsutaan niin olisi minusta tärkeää, että lapsi kuuntelee aikuista. Olenko vanhoillinen? Turha auktoriteetti kysymys? Tosiaan noin pienelle höppänälle on minusta ihan ok jos parikin kertaa huhuillaan, mutta liika on liikaa. Täytyy kokeilla tuota kosketusta tukena tähän. Olenkin kokeillut niin, että laskeudun hänen tasolleen ja kosketan käsivartta niin silloin on kyllä heti vastannut.. täytyisikö ottaa tästä vakituinen tapa vähäksi aikaa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tukista sitä. Olet huono äiti ja et rakasta lastasi koska et kykene sitä rankaisemaan huonosta käytöksestä. Jopa raamatussa sanottiin että ken lasta tukistaa, se sitä rakastaa.
HÄPEÄISIT!
NIIN SINÄ HÄPEÄ KUN ET VIITSI EDES OMAA LASTASI KASVATTAA.
Minä tukistan lastasi jos se kiusaa koulussa omaa lastani. Jonkun on oltava se kasvattaja jos et sinä.Sinä tukistat lasta ja lapsi oppii, että niinhän sitä pitää tehdä...satuttaa toista. Ja sitten lapsi tukistaa toista...ihan niin kuin äiti mallillaan opettaa.
Opettele jotain muuta. Ole avoin- älä satuta. Puhumalla ja paremmalla mallilla voisi ehkä lapsi tajuta.
Tukistan lasta ja lapsi oppii ja kunnioittaa auktoriteettiä. Lapsi satuttaa toista niin lasta tukistetaan ja se siitä oppii ettei saa satuttaa toista. Ihanko kirkkain silmin väität omat vanhempasi murhaajiksi kun heitäkin on tukistettu lapsena? Oletko ihan vailla mitään järkeä?
Vittu te nykyajan ihmiset olette niin hakoteillä, toivottavasti kerkeen kuolla ennen sotia, te varmaan nostatte perseen ilmaan ja annatte venäjän nylkyttää mielinkielin.
ilmaise huolesi neuvolassa, tuskin mitään vakavaa mutta saat itsellesi paremman olon kun juttelet asiasta jonkun kanssa..onko hänellä ollut jo 4-vuotisneuvola?
zemppiä! :)