Lapsuutesi elokuvatrauma?

Pohjoiskorealainen Kukkaistyttö, jossa paha porvarinainen heitti kiehuvaa vettä kiltin proletaaripikkutytön päälle.

Vampyyrielokuvat joskus 80-90 -lukujen taitteessa. Liian pieni olin niitä joka tapauksessa katsomaan, vaikka en vuosilukuja nyt ihan tarkalleen muistakaan. Olen syntynyt 1982. Olen kolme vuotta isosiskoani nuorempi, ehkä sitten sain katsoa niitä siinä "siivellä" mutta eipä ole paljon vanhempia kiinnostanut se seikka, että onko sisältö nyt lapsille sopivaa. Tuskin oli sopivaa siskollekaan. Hyvä että nykyään on ikärajat, jos vanhempien oma maalaisjärki ei riitä. Omilla vanhemmilla ei selkeästi riittänyt. Muistan siis vieläkin ne painajaiset, mitä näin näiden elokuvien jälkeen. Ja ne jatkuivat pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Apinoiden planeetta, erityisesti loppu, olin alle kouluikäinen

Mitäs tässä kävikään? Muistan myös nähneeni elokuvan mutten muista siitä juuri mitään.

Näin 8-vuotiaana Final Destinationin kun isäni katsoi sitä. :( Näen edelleen 21 vuotta myöhemmin niitä elokuvan kohtauksia mielessäni. 

Inhoani kyseistä elokuvaa kohtaan ei ole helpottanut edes se, että olen aikuisena kauhu- ja väkivaltaviihteen suurkuluttaja. En aio katsoa sarjan elokuvia enää koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Muumion kosto vuodelta -59. Nukuin valot päällä monta viikkoa.

Mä tykkäsin tästä, mutta silti pelkäsin sitä suosta nousevaa muumiota. Olin täysin vakuuttunut, että meidän kesämökin läheisessä suossa oli muumio ja se kömpii sieltä kun mä istun huussissa 🤣

Mulla traumoja aiheutti psyko 80-luvun alussa katoin. En uskaltanu suihkussa pitää verhoa edessä. Sitä seuras sitten Manaaja. Vm-71