Työttömän päivä
Heräsin n. klo 8.
Join kahvia ja kävin läpi uutistarjonnan, iltalehti, ilta-sanomat, YLE:n verkkotarjonnan. Telkkari ei ole koskaan aamuisin päällä. Kävin ulkona korjaamassa loput kesäkurpitsat pois. Yhden raastin ja teen chilillä vahvistettua keittoa. Ei sillä energialla ojaa kaiveta.
Yhden cheyenne-chilin otin avoterassilta ja tuin oksia ja ehkä tuon sisälle kypsyttämään ja kasvattamaan loput podit. Myös kävin kasvarissa ja tomaatit edelleen pikku hiljaa kypsyy. Kun tomsku alkaa punertaa niin tuon sisälle kypsymään kun en kasvaria ala lämmittämään.
Tässä tämä päivä menee netin äärellä kuten muutkin päivät. Ehkä teen viimeiset suolakurkut tänään.
En voi sanoa että olisi kivaa:(
Kommentit (81)
Yllättävän moni on kirjoittanut heräävänsä ennen yhdeksää, piti tulla kirjoittamaan samaa (6:50 puhelin herättää). Ja vaikken joka päivä varsinaiseen työnhakuun satsaa, niin aika tutun oloisia rutiineja näyttää työttö- siis työnhakija-asiakkailla olevan.
Mutta onhan se ihan sama mitä työttömät kertoo elämästään, lusmuja luusereita ne on kuitenkin kaikki, eikä ne töitä halua, mutta fyrkkaa lisää tarttis, kun ei riitä tarvittaviin päihteisiin.
Vierailija kirjoitti:
- Herätys klo kukonlaulu
- Aamupalaksi vati puuroa ja kahvinkorviketta
- pari tuntia risusavottaa kunnanjohtajan metsässä
- pyöräreissu kylälle, jossa koputtelua suljetun Kelan ovella ja leipäpussin haku kirkon köyhäinavusta
- iltapäiväksi marja- ja sienimetsään
- työpaikkahakemusten kirjoitus ja lähetys
- päivälliseksi mustikoita ja kunnanjohtajan metsästä varastettuja käpyjä
- illaksi menen ravunsyötiksi joelle
Hauskaa, kunnanjohtajan kävytkin pääsi hyötykättöön ja opin uutta ravustamisesta :D Tää oli aika osuva kuvaus siitä miten työttömien pitäisi viettää päivänsä, joka päivä, jos haluaa miellyttää tiettyä ihmistyyppiä. Toki tuosta puuttuu vielä se kun koputellaan kaikkien firmojen ovelle hattu kourassa ja jätetään käsinkirjoitetut hakemuskirjeet ovelle jos kukaan ei avaa.
Pitäisi perustaa työttömien kerhoja. Työttömien facebooksivut. Kiinteä yhteys työttömien kesken. Aina työttömänä on sellaisiakin jota saa pystyyn päivittäistä aktiviteettia.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi perustaa työttömien kerhoja. Työttömien facebooksivut. Kiinteä yhteys työttömien kesken. Aina työttömänä on sellaisiakin jota saa pystyyn päivittäistä aktiviteettia.
Kyllähän työttömille on urheiluvuoroja ja muuta vastaavaa.
Ahaa nyt onkin perjantai. Työttömän henkisesti raskas viikko pulkassa ja voi alkaa viikonloppuvapaan viettoon. On tavallaan samalla viivalla työllisten kanssa.
Keskiviikkona tein pizzaa ja eilen leivoin hampurilaissämpylöitä ja syötiin omatekemiä hampurilaisia. Tein myös majoneesin itse ja kurkkusalaatti ja ketsuppi oli omatekemää, myös salaatti ja tomaatit ja kurkut sekä tuore että suolakurkku. Nyt on katsonut ruoantekoa youtubesta ja suunittelen sieneen ja puolukkaan lähtöä.
Että silleen.
ap.
Herätys klo 10, tyttö 17 on jo lähtenyt kouluun ja poika 18 työharjoitteluun.
Kahvia aamupalaksi
Koiran lenkitys puoli tuntia
Ruuaksi perunaa, valkokastiketta munalla ja silliä. Kastikkeessa menee aikaa että tulee oikean makuista, olen tarkka.
Kämpän järjestelyä
Pyykkiä pyörimään, ulkoa osittain kuivuneet saunalle kuivumaan. Kuivat vaatteet kaappeihin.
Syön sohvalla ja sitten ruokin koiran.
Kohta koira uudelleen ulos
Nuoriso kotevuu jossain vaiheessa, tarjoan ruokaa
Koiran lenkin jälkeen yleensä kahvit, puhelimella oleilua tai pikku päiväunet.
Emmerdale klo 18 jonka jälkeen käyn monesti kaupassa ostaan halvalla ale tuotteita.
Iltalenkki
Iltapala
Miesystävä soittaa
Valvon vielä myöhään
hajottaa kirjoitti:
Aamu alkoi seitsemältä. Kuppi kahvia ja läppäri auki. Ensimmäiseksi tsekkaan te-toimiston sivut, seuraavaksi avaan duunitorin ja selaan löytyykö sieltä töitä johon työkokemuksen puutteeni riittäisi. Löydän muutaman kiinnostavan paikan, joihin kirjoitan lyhyet mutta ytimekkäät hakemukset. Tämän jälkeen herättelen lapset, avustan vaatteet päälle ja annan aamiaista; pienempi haluaa sämpylän juustolla ja isompi pyytää saada kaurapuuroa mehukeiton kanssa.
Kun ipanoilla on vatsat täynnä juon toista kupillista kahvia samalla kun avustan heille ulkovaatteita päälle. Tsekkaan äkkiä sähköpostin, vaikka harvoin näin aikaisin kuuluu työpaikoista vastauksia, yleensä se menee puolen päivän paikkeille. Kello on yhdeksän kun ilmestynee päiväkodin pihaan, lapsille yläfemmat ja jatkan matkaani kelaan, jonne käyn palauttamassa lomakkeen työttömyyspäivistäni. Käyn kaupassa, ostan parille päivälle ruoat ja yritän samalla miettiä tarvitseeko lähteä kirpputorille etsimään uutta vaatetta tulevaa työhaastattelua varten. Nopea vilkaisu pankkitilille ja vaikka kirpparilla harvemmin hirveästi rahaa palaa niin päätän etsiväni kaapin perukoilta siistit vaatteet joista en satu löytämään nyppylää.Kotona avaan uudelleen avoimet työpaikat ja yritän katsoa jos löytyisi jotain mikä onnistuisi perheelliseltä jolla työkokemusta ei löydy juurikaan. Sain äsken puhelun eräästä paikasta johon olin hakenut, mutta taas kerran työnantaja kyselee miten minulta hoituu lastenhoito ja toteaa siinä kuinka päiväkodista saattaa kantautua tauteja. Menee maku. Alan nyt laittamaan ruokaa, sen jälkeen haen lapset kotiin.
Työkokemusta minulla ei ole, sillä sain lapset keskellä opintojani ja suoritin koulutukseni loppuun viime vuoden aikana samalla huolehtien pienistä lapsista. Saan lähes jokaisesta hakemastani työpaikasta kyselyitä lapsiini liittyen(laitonta kysyä eikä ole oleellista työhön liittyen) ja missään ei olla kiinnostuneita siitä miten suoritin viime vuonna työharjoittelua VUOROTYÖSSÄ, vaikka minulla on lapsia, täysin ilman poissaoloja. Koska tukiverkko on toimiva.
Toisaalta saan kutsuja haastatteluihin, tällekin viikolle luvassa jo yksi tuleman, enkä myöskään ole ollut kuin kolme kuukautta vasta työttömänä. En kuitenkaan kykene tai pysty olemaan kotona, psyykeeni ei kestä sitä, olen siis erittäin aktiivinen työnhakija, mutta olen silti jo ehtinyt huomata miten työmaailmassa syrjitään toisia hakijoita.
Aika nopeasti pystyt hakemukset kirjoittamaan... Just saying.
hajottaa kirjoitti:
Aamu alkoi seitsemältä. Kuppi kahvia ja läppäri auki. Ensimmäiseksi tsekkaan te-toimiston sivut, seuraavaksi avaan duunitorin ja selaan löytyykö sieltä töitä johon työkokemuksen puutteeni riittäisi. Löydän muutaman kiinnostavan paikan, joihin kirjoitan lyhyet mutta ytimekkäät hakemukset. Tämän jälkeen herättelen lapset, avustan vaatteet päälle ja annan aamiaista; pienempi haluaa sämpylän juustolla ja isompi pyytää saada kaurapuuroa mehukeiton kanssa.
Kun ipanoilla on vatsat täynnä juon toista kupillista kahvia samalla kun avustan heille ulkovaatteita päälle. Tsekkaan äkkiä sähköpostin, vaikka harvoin näin aikaisin kuuluu työpaikoista vastauksia, yleensä se menee puolen päivän paikkeille. Kello on yhdeksän kun ilmestynee päiväkodin pihaan, lapsille yläfemmat ja jatkan matkaani kelaan, jonne käyn palauttamassa lomakkeen työttömyyspäivistäni. Käyn kaupassa, ostan parille päivälle ruoat ja yritän samalla miettiä tarvitseeko lähteä kirpputorille etsimään uutta vaatetta tulevaa työhaastattelua varten. Nopea vilkaisu pankkitilille ja vaikka kirpparilla harvemmin hirveästi rahaa palaa niin päätän etsiväni kaapin perukoilta siistit vaatteet joista en satu löytämään nyppylää.Kotona avaan uudelleen avoimet työpaikat ja yritän katsoa jos löytyisi jotain mikä onnistuisi perheelliseltä jolla työkokemusta ei löydy juurikaan. Sain äsken puhelun eräästä paikasta johon olin hakenut, mutta taas kerran työnantaja kyselee miten minulta hoituu lastenhoito ja toteaa siinä kuinka päiväkodista saattaa kantautua tauteja. Menee maku. Alan nyt laittamaan ruokaa, sen jälkeen haen lapset kotiin.
Työkokemusta minulla ei ole, sillä sain lapset keskellä opintojani ja suoritin koulutukseni loppuun viime vuoden aikana samalla huolehtien pienistä lapsista. Saan lähes jokaisesta hakemastani työpaikasta kyselyitä lapsiini liittyen(laitonta kysyä eikä ole oleellista työhön liittyen) ja missään ei olla kiinnostuneita siitä miten suoritin viime vuonna työharjoittelua VUOROTYÖSSÄ, vaikka minulla on lapsia, täysin ilman poissaoloja. Koska tukiverkko on toimiva.
Toisaalta saan kutsuja haastatteluihin, tällekin viikolle luvassa jo yksi tuleman, enkä myöskään ole ollut kuin kolme kuukautta vasta työttömänä. En kuitenkaan kykene tai pysty olemaan kotona, psyykeeni ei kestä sitä, olen siis erittäin aktiivinen työnhakija, mutta olen silti jo ehtinyt huomata miten työmaailmassa syrjitään toisia hakijoita.
Tai sitten teet hakemukset hutaisemalla, toi aikataulu kuulostaa siltä.
Vierailija kirjoitti:
Heräilin joskus kymmenen aikoihin.
Keittelin aamukahvit ja pelailin nettikasinolla, voitin 500e (menee säästöön).
Odotellut paria puhelua, kävin viime viikolla kahdessa työhaastattelussa ja tänään piti tulla tieto. Koska kello on jo näin paljon eikä ole puhelin soinut, voin varmaankin jo pettyä että ei taaskaan.
Päivitystä tilanteeseen, tiistaina soi puhelin ja sain kuin sainkin töitä!
Tämän viikon olen tehnyt innoissani suursiivousta kotona, käynyt ostoksilla, lähinnä töihin sopivia vaatteita ja kengät hankin.
Tänään otan rennosti av:lla surffaten ja illemmalla muutama lasi viiniä.
Maanantaina alkaa työt!
Kävin sienestämässä, ja kunhan saan päiväkahvin juotua, alkaa rouskujenperkuu-urakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräilin joskus kymmenen aikoihin.
Keittelin aamukahvit ja pelailin nettikasinolla, voitin 500e (menee säästöön).
Odotellut paria puhelua, kävin viime viikolla kahdessa työhaastattelussa ja tänään piti tulla tieto. Koska kello on jo näin paljon eikä ole puhelin soinut, voin varmaankin jo pettyä että ei taaskaan.
Päivitystä tilanteeseen, tiistaina soi puhelin ja sain kuin sainkin töitä!
Tämän viikon olen tehnyt innoissani suursiivousta kotona, käynyt ostoksilla, lähinnä töihin sopivia vaatteita ja kengät hankin.
Tänään otan rennosti av:lla surffaten ja illemmalla muutama lasi viiniä.
Maanantaina alkaa työt!
Onneksi olkoon!
Tän ketjun vastaus on paras saavutukseni pariin vuoteen. Aktiivimalli on mulle oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Heräsin tunti sitten. Raotin makuuhuoneen ikkunaa saadakseni huoneeseen yön aikana mystisesti ilmestyneen tunkkaisuuden verhon edes hieman hälvenemään. Selän naksuessa normaalia herätysmarssiaan kohotin käteni kohti hyllyllä minua kutsuvaa massatuotetablettia, tuotekehityksen lopputuotetta, joka mahdollistaa kaltaisieni laiskuuteen taipuvaisten surffailla sängyssä kuin pahimmatkin ameebat.
Katsoin sähköpostit. Roskaa. Mukavaa kuitenkin huomata, että niin moni on huolissaan orastavista erektio-ongelmistani. Mistähän he siitä tietävät? Ja minä kun käytännössä asun verhot suljettuna.
Kuppi teetä ja lautasellinen puuroa. Halpaa, tylsää ja ravitsevaa.
Nyt kiroan aikaista heräämistäni. Olisi parempi nukkua enemmän, niin ei päivä vie monotonisella tylsyydellään kaikkia voimia. Kyllä työttömän hereilläoloaika on ehdottomasti yö. Ei tarvitse piilotella, eikä katsella miten normaalien ihmisten maailma pyörii. Nytkin tuolla äänestä päätellen työtään tekevät sekä kiinteistönhoitaja että roskakuski. Molemmat minua parempia ihmisiä. Vedän verhot tiukemmin kiinni ja pohdin jälleen miksi olen tässä tilanteessa.
Ehkä toinen kuppi teetä helpottaa. Tai ehkä poltan vain kieleni.
Tänään heräsin jo yhdeksältä. Iltainen pannu teetä ja tölkki energiajuomaa takasivat väsymättömän illan jalkapallon parissa, mutta valitettavasti myös yön täynnä kääntyilyä ja katkonaista unta. Ei tässä edelleenkään ole järkeä herätä näin aikaisin. Naapurit ovat jo töissä tai sitten lomalla. Voisin minäkin teeskennellä olevani lomalla, mutta tiedätkö ketään, joka on lomalla 12 kk vuodesta? Jossain vaiheessa hitainkin naapuri näkisi lampun syttyvän päänsä päällä.
Kämpässä on kuuma. Iltalehden ohjeessa sanottiin kuumaan oloon auttavan kuuman juoman. En usko. Klikkiotsikoita. Menen kylmään suihkuun ja yritän oikeasti herätä. Onneksi vesimaksu kuuluu vuokraan ja voin vaikka istua suihkun lattialle pohtimaan missä elämäni polku haarautui kohti väärää määränpäätä.
Illalla taas futista. Ei ole varaa herkkuihin kisakatsomossa. Ehkä pyöräilen kymmenen vaille kahdeksan kauppaan ja nappaan kaikki -60% tuotteet mukaani. Vettä ja tarjousjauhelihaa - todellinen kulinaristin valinta.
Viikonloppuna sataa. Se on hyvä. Voin olla huoletta sisällä. Työttömänä.
Heräsin klo 11.12.
Ensimiset minuutit menivät venytellessä ja jälleen kerran sai maiskutella tätä kiireettömän aamun ihanuutta. Joka aamu saa olla onnesta soikeana siitä, että onko tämä ihana lomaelämä todella totta. Ei tänäänkään tarvitse tehdä mitään epäkiinnostavaa vaan saa tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Hatrastuksia on niin paljon, että pitääkin pohtia mitä niistä on tämän päivän ohjelmassa. No, sen tiedän jo etukäteen, että tänäänkin saan elää jälleen yhden onnellisen unelmapäivän, jolloin vain minä päätän mitä minä teen.
Vierailija kirjoitti:
Heräsin klo 11.12.
Ensimiset minuutit menivät venytellessä ja jälleen kerran sai maiskutella tätä kiireettömän aamun ihanuutta. Joka aamu saa olla onnesta soikeana siitä, että onko tämä ihana lomaelämä todella totta. Ei tänäänkään tarvitse tehdä mitään epäkiinnostavaa vaan saa tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Hatrastuksia on niin paljon, että pitääkin pohtia mitä niistä on tämän päivän ohjelmassa. No, sen tiedän jo etukäteen, että tänäänkin saan elää jälleen yhden onnellisen unelmapäivän, jolloin vain minä päätän mitä minä teen.
Mulla tismalleen sama! Vähän säälittää nämä jotka eivät keksi elämälleen sisältöä ilman ohjattua tekemistä.
Väliin yksi työnarkomaanin peruspäivä vielä kevyimmästä päästä.
Kello soi 06:30, pikaisesti ylös ja töihin.
Työt alkoivat klo 07:30 ja tulevat päättymään klo 16:30. Siitä juosten ratikkaan jos ehtii tai sitten juoksen koko matkan seuraavalle työpaikalle.
Toinen työ alkaa klo 17:00 ja päättyy klo 24:00.
Kotiinpaluu n. 00:40, suihku & hammaspesu ja nukkumaan n. 01:20, unta 5 tuntia ja sama seuraavana päivänä uudestaan.
Töitä tällä viikolla 108 tuntia ja vapaa-aikaa 60 tuntia.
Jonkunhan se täytyy teidätkin työttömät elättää, onko se teidän kotona olo sitten sen arvoista että toiset kuolee työuupumuksen takia sydänkohtaukseen... Yrittäkää siis elättää itsenne, töitä kyllä on molin sivut täynnä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräsin klo 11.12.
Ensimiset minuutit menivät venytellessä ja jälleen kerran sai maiskutella tätä kiireettömän aamun ihanuutta. Joka aamu saa olla onnesta soikeana siitä, että onko tämä ihana lomaelämä todella totta. Ei tänäänkään tarvitse tehdä mitään epäkiinnostavaa vaan saa tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Hatrastuksia on niin paljon, että pitääkin pohtia mitä niistä on tämän päivän ohjelmassa. No, sen tiedän jo etukäteen, että tänäänkin saan elää jälleen yhden onnellisen unelmapäivän, jolloin vain minä päätän mitä minä teen.Mulla tismalleen sama! Vähän säälittää nämä jotka eivät keksi elämälleen sisältöä ilman ohjattua tekemistä.
Niinpä. Luulisi ihmisillä olevan omia mielihaluja ja esim. mieliharrastuksia, mutta ei. Niin moni tuntuu selittelevän kuinka kamalan tylsää työttömyys on kun ei ole mitään tekemistä. Sitten ne on ihan onneissaan, kun ovat päässeet työttömän "kurimuksesta" tekemään ison osan hereilläoloajastaan vaikkapa jotain hanttihommia. Huh huh. Ovat ennemmin kaupan kassalla, siivoavat, tekevät raskasta ruumiillista työtä, ettei vaan tarvitsisi enää kokea työttömyyden tuomaa tyhjyyttä. Eivät ilmeisesti ymmärrä, että harrastuksia on ihmiselle loputtomasti tarjolla ja voi ihan itse valita mikä on hauskinta ja tehdä sitä. Ei kun se onkin ihan pyllystä ja kyllä aina toisen määrämä työtehtävä omat mieliharrastukset voittavat. Eiku. Nuo ihmiset masentuvat kun joutuvat eläkkeelle, kun yhtäkkiä on omakin elämä elettävänä, eikä vain se muiden palveleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräsin klo 11.12.
Ensimiset minuutit menivät venytellessä ja jälleen kerran sai maiskutella tätä kiireettömän aamun ihanuutta. Joka aamu saa olla onnesta soikeana siitä, että onko tämä ihana lomaelämä todella totta. Ei tänäänkään tarvitse tehdä mitään epäkiinnostavaa vaan saa tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Hatrastuksia on niin paljon, että pitääkin pohtia mitä niistä on tämän päivän ohjelmassa. No, sen tiedän jo etukäteen, että tänäänkin saan elää jälleen yhden onnellisen unelmapäivän, jolloin vain minä päätän mitä minä teen.Mulla tismalleen sama! Vähän säälittää nämä jotka eivät keksi elämälleen sisältöä ilman ohjattua tekemistä.
Niinpä. Luulisi ihmisillä olevan omia mielihaluja ja esim. mieliharrastuksia, mutta ei. Niin moni tuntuu selittelevän kuinka kamalan tylsää työttömyys on kun ei ole mitään tekemistä. Sitten ne on ihan onneissaan, kun ovat päässeet työttömän "kurimuksesta" tekemään ison osan hereilläoloajastaan vaikkapa jotain hanttihommia. Huh huh. Ovat ennemmin kaupan kassalla, siivoavat, tekevät raskasta ruumiillista työtä, ettei vaan tarvitsisi enää kokea työttömyyden tuomaa tyhjyyttä. Eivät ilmeisesti ymmärrä, että harrastuksia on ihmiselle loputtomasti tarjolla ja voi ihan itse valita mikä on hauskinta ja tehdä sitä. Ei kun se onkin ihan pyllystä ja kyllä aina toisen määrämä työtehtävä omat mieliharrastukset voittavat. Eiku. Nuo ihmiset masentuvat kun joutuvat eläkkeelle, kun yhtäkkiä on omakin elämä elettävänä, eikä vain se muiden palveleminen.
Samat ihmiset myös kilahtavat siitä, kun joku työtön osaa nauttia työttömyydestä. Kai niitä vaan harmittaa kun heistä itsestään ei ole keksimään sisältöä elämäänsä ja toiset senkun porskuttavat työttöminä onnellisina harrastuksesta toiseen.
Nimimerkki Jorma Kassinen antoi tällaiset ohjeet työttömille Hesarin jutun (Työttömyyden synnyttämä ahdistus aktivoi tehokkaammin kuin aktiivimallit) alla kommentissaan:
Minä annan nyt omat ohjeeni työttömäksi jäävällä.
Täytä byrokratian vaateet huumorilla äläkä ota kielteisistä turhista hakemuksista itseesi.
Suurimpaan osaat et saa luultavasti edes vastausta, haastatteluun pääset vielä harvemmin...
Mitä sitten?
Elä elämääsi siitä huolimatta.
Älä odota kotona ”soittoa” töihin vaan tee juuri sitä joka päivä mistä itse pidät.
Vietä aikaa niiden ystävien ja perheenjäseniesi kanssa jotka eivät työttömyydestäsi välitä.
Jos olet yksinäinen niin opettele olemaan sinut itsesi kanssa.
Naura systeemille ja sen turhuudelle.
Sinulla on paljon maailman arvokkainta asiaa.
Aikaa.
Lue kirjaston kirjoja, katsele areenan elokuvia, käy kävelyllä...
Ja hymyile iloisesti jokaiselle joka lähtee aamuisin juoksemaan oravanpyörään.
Hae töitä joita haluaisit tehdä ja opiskele niitä varten jos sellaiseen joskus Suomessa annetaan mahdollisuus.
Sinun elämäsi työttömänä on aivan yhtä arvokas kuin jokaisen oravanpyörässä juoksevan aivottoman stressaantuneen kanssasuomalaisesi.
Jokainen luontokappale tienaa elantonsa joka päivä.
Pieni muurahainenkin.
Mieti sitä ja hymyile kun joku itseään täynnä oleva moukka tulee sinua kiusaamaan ja kehuskelee ”tienaavansa itse elantonsa”.
Me kaikki kuolemme ja vanhenemme, myös ne kiusaajat ja sosiopaatit.
Loppukädessä vain sillä kuinka tulet toimeen itsesi kanssa on väliä.
Ole siis itsellesi armollinen. Ja muista nauraa joka päivä kaiken ihmisen toiminnan turhuudelle.
Ainut järkevä asia tänään oli lyhyt kävelylenkki ulkona. Muuten olen maannut katsellen Game of Thronesia.
Olen yksinäinen, köyhä ja masentunut. Nyt yli vuosi työttömyyttä takana.