Apuja YH-äidin tapailuun?

Aika hiljaista on vinkkien suhteen! :D :D

Koska olet ap harvinainen yksisarvinen. Ja tarkoitan tämän pelkällä hyvällä! Harvalla on kokemusta. Minkä ikäinen lapsi on, voisiko harkita vaikka että palkkaisitte lastenhoitajan illaksi ja vietätte kahdestaan romanttisen illan?

No ajattele vähän sitä lasta ettet lääpi sen läsnäollessa! Kai teillä on silloin aikaa tehdä vaikka mitä kun se menee nukkumaan..

Käyttäkää hyväksi päiväuni ajat.

Olette ihan normaalisti lähekkäin. Halailette ja pussailette. Miksi ihmeessä lapsi ei saisi sitä nähdä?! Normaalia aikuisten toimintaa jota kaikki lapset näkevät jossei kuplassa kasvateta.

Vierailija kirjoitti:

Olette ihan normaalisti lähekkäin. Halailette ja pussailette. Miksi ihmeessä lapsi ei saisi sitä nähdä?! Normaalia aikuisten toimintaa jota kaikki lapset näkevät jossei kuplassa kasvateta.

Koska vasta ilmeisesti tapailevat. Mielestäni tuollainen kuuluu vasta sitten kun seurustellaan. Ei ole lapselle hyväksi nähdä jos äiti tai isä suukottelee ja halailee kaikkia ehdokkaita.

Oon myös tapaillut 2-lapsen äitiä ja kokenut ongelmaksi meidän oman ajan. Ei pääse oikeen romanttiseen tunnelmaan ja se vaivaa. Tuntuu kohta että kaveripohjalle jäädään. Oon kyllä tullut siihen tulokseen että katsotaan rauhassa tämä juttu nyt kuitenkin. Oman ajan puuttuminen hidastaa suhteen kehittymistä ja se pitäisi molempien tiedostaa. Kummallakaan ei saisi olla kiire, jos molemmin puolista kiinnostusta on ilmassa. Kyllä sitä kahden keskistä aikaa vielä tulee. Hätäilemälläkään ei hyvä tule. Ehkä aika tekee tehtävänsä ja asiat järjestyy....

En tietenkään lääpi. Kohdatessa halataan ja erotessa halataan. Välillä ehkä kosketaan toista keskustelun lomassa kevyesti.

Käyttäydymme täysin korrektisti. Lapsi on 6v. 

Asumme eri asunnoissa ja näemme välillä iltasin minun luona tai jossakin kaupungilla. Illaksi vien heidät aina kotiinsa.

En ole edes suudellut häntä, kun en tiedä, miten hän reagoisi. Vaikuttaa hieman varautuneelta, mutta kuitenkin haluaa järjestää tapaamisia, jos vaan saa aikaa järjestymään ja viestittelee. Mietin vaan, että voiko tästä tulla mitään...

Vierailija kirjoitti:

Olen tapaillut erästä YH-äitiä jo useita kertoja. Viihdymme yhdessä ja kaikki vaikuttaa hyvältä.

Miten osoittaa "kipinää/kiinnostusta", kun hänen alle kouluikäinen lapsi on käytännössä aina tapaamissa mukana?

Olen vain halannut ja antanut pienen poskipusun naiselle. Huolestuttaa, että koko juttu jää kaveruudeksi, vaikka kummallakin on kiinnostusta.

Lapselle ei ole oikein mitään hoitopaikkaa, joten hän on aina mukana. Äiti tietenkin huomioi lastaan tapaamisissa, joten tilanne ei ole kovin romanttinen.

Miten te haluaisitte miehen toimivat tällaisessa tilanteessa?

Sehän on sellaista samanlaista kuin lapsena varastettiin karkkeja vanhemmilta salaa. Luulisin että vastapuoli huomaa kipinän ja kiinnostuksen niistä pinestä eleistä ja teoista.

Lapsen huomioonottaminenkin sataa samaan laariin. Hyvähän se on  lapselle näyttää, että toisesta välittää. Tiedä vaikka oppisi itsekin näyttämään aikuisena tunteensa tällä tavoin tässä suhteellisen tunneköyhässä maailmassa.

- Itse vastaavassa tilanteessa vuosia sitten olleena.

Vierailija kirjoitti:

saksittu pois alkua... En ole edes suudellut häntä, kun en tiedä, miten hän reagoisi. Vaikuttaa hieman varautuneelta, mutta kuitenkin haluaa järjestää tapaamisia, jos vaan saa aikaa järjestymään ja viestittelee. Mietin vaan, että voiko tästä tulla mitään...

Jos on yksinhuoltaja, niin jossain täytyy olla lapsen isä.  Siis oku suhde on joskus kariutunut, eli normaali reaktio on olla hieman varautunut, etenkin kun kaikenmoisia onnenonkijoita löytyy.

Jos kuitenkin haluaa tavata kun aikaa löytyy ja muutenkin pitää yhteyttä, niin siinä suhteessa näyttäisi hyvältä.

Don't worry, be happy.

Äiti kyllä sais lapselle vahdin treffien ajaksi jos haluais.

Riippuu tietenkin lapsen henkisestä kypsyydestä ja luonteesta, mutta 6-v harjoittelee jo hetkiä olemaan yksinkin..esim kun äiti käy lähikaupassa tai lapsi pihalla jne..

Illalla kun lapsi nukkuu? Kyllähän voi lapsen edessä halata ja pussata kevyesti

Ajattelin tosiaan itsekin, että kannattaa olla kärsivällinen.

Hän kuitenkin aktiivisesti kysyy, että milloin ehtisin tavata ja laittaa viestejä.

Tapaamisiimme hän saapuu aina erittäin huoliteltuna ja ajallaan, joten uskoisin hänen arvostavan myös minua. Hän on muuttanut työn perässä paikkakunnalle, joten "turvaverkot" ovat kaukana.

Toisaalta saatan vain kuvitella liikoja ja hän pitää minua vain mukavana ajankuluna vapaa-ajalle.

En tiedä.

-ap

Yh-äiti vastaa

Ajattelepa normaalia ydinperhettä. Kuinka siinä vanhemmat hoitavat suhdettaan kun lapset ovat koko ajan läsnä. Tuohan on käytännössä sama tilanne. Minä en näkisi tuossa ongelmia.

6-vuotias on aika iso. Osaa varmasti leikkiä hetken yksinkin tai hänelle voi pyytää kaverin. Tai todellakin ottaa jonkun hoitajan pariksi tunniksi.

6-vuotias ei nuku päiväunia, mutta pitkät yöunet. Eikö ole mahdollista, että sinä olisit heillä ja lapsen mentyä nukkumaan saatte olla hetken yhdessä. Näin ydinperheissäkin tehdään.

Lapsen nähden voi todellakin pussata kunhan ei mene lääppimiseksi. Se on normaalia elämää. Kunhan ei joka kuukausi ole eri pussailukaveri.

Onnea teille jatkossa ❤

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta saatan vain kuvitella liikoja ja hän pitää minua vain mukavana ajankuluna vapaa-ajalle.

En tiedä.

-ap

Mutta eikös tämä ole sinunkin puoleltasi vähintäänkin mukavaa ajankulua vapaa-ajalle?

Älä nyt ainakaan ala päässäsi pyörittelemään mitään negatiivisia asioita.  Niillä valitettavasti on tapa kasvattaa itse itseään.

Kyllä olen hyvin ilahtunut hänen seurastaan.

Hän on ystävällinen, hyvin kaunis ja lapsikin on hyvätapainen.

Tutut kysyvät minulta myöhemmin nähtyään hänet, että kukas hän oli?

Voin vastata vain, että ystävä. 

Ei siis todellakaan voi puhua mistään seurustelusta. Tapailusta korkeintaan.

Pelottaa vaan, että jos ihastuminen onkin vain yksipuolista. 

Mutta ehkä hän vain suojelee itseään ja lastaan toimimalla niin varovaisesti.

Joku kysyi, että eikö voisi odottaa lapsen nukahtamista illalla ja keskittyä silloin vain toisiimme.

En ole ollut koskaan hänen kotonaan, koska hän taitaa vähän häpeillä kotiaan. Tietenkin se on lapsen jäljiltä aina vähän sekaisempi ja hänen pienen palkkansa mukainen. Minulla on aika uusi asunto ja pysyy siistinä, kun yksin täällä ihmettelen. Siksi vierailut on aina minun luonani.

Kiitos kaikille vastanneille. Arvasin ettei tämä helppoa tule olemaan, mutta antaa ajan kulua. Nämä vastaukset kevensivät mieltäni. :-)

-ap

Mä tapailin totaali yh:na miestäni aluksi lyhyissä pätkissä kuten lounastunnilla. Sitten käytiin hoplopissa, kun molemmilla oli lapset. Sitten mies tuli luokseni makkariin lekottelemaan ja viettämään aikaa, kun lapsi oli nukahtanut ja lopulta alkoi jäädä yöksikin.

Ihmissuhteet on usein aluksi sellaisia että pientä epävarmuutta toisen tunteista on. Harvalla kun tunteet roihuaa samassa rytmissä. On vain uskallettava, ei siinä muu auta.

Naista kyllä ihmettelen, että ei kutsu sinua kotiinsa. Tuossa tilanteessa se juuri olisi se helpoin tapa luontevasti tutustua. Sinäkin näkisit mihin "olet ryhtymässä". Jos koti on sotkuinen tms. niin sitten se on. Ja jos sinä et viihtyisi heillä, niin suhteenne tuskin kummoiseksi kehittyy.

Itselläni on pieni lapsi ja seurustelen lapsettoman miehen kanssa. Aluksi tapasimme puistossa, sitten hän tuli meille kahville kuten kuka tahansa kaveri, sitten alkoi käydä meidän kanssa enemmän ulkona (tuli pihalle tai lähdettiin porukalla retkelle). Tuntui hyvin luontevalta kuukauden jälkeen pyytää hänet yöksi. Välillä toki on kotonaan, mutta nyt meillä on monta iltaa viikossa yhteistä aikaa.

Älä vaan lähde tuohon kuvioon mukaan ainakaan, jos sinulla itselläsi ei ole lapsia.

Saat sinkun ilman moista rasitetta. Itse tein tuon virheen ja nyt kadun karvaasti.