Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tarina anopista
10.09.2017 |
Pakko purkaa johonkin. Kun kysymys henkilöstä jonka kanssa pitäisi elää sovussa niin ei pysty ihan kaikesta valittamaan miehelle eikä ystävillekään...
Rouvasta saa ehkä parhaimman kuvan kun ajattelee Hyacinth Buckéeta. Heti kotikynnykseltä ilmoitti että hän on nyt lomalla, eli ei aio tehdä mitään työksi laskettavaa. Hienoa, mutta tämähän siis tarkoitti että poikansa sai juosta ja kantaa hänelle kaiken matkalaukuista kakkupalaan leidin huokaillessa kärsimättömänä. Tottakai me myös huolehdimme kaikista järjestelyistä koska rouva ei halunnut lukea vieraskielisiä tekstejä tai karttaa eikä ottaa riskiä että häntä "huijataan". Näitä huijareitahan on nimittäin joka paikka pullollaan, erityisesti viiden tähden hotellien henkilökunta koostuu pelkistä huijareista jos anoppia uskotaan. Kuitenkin huonoista järjestelyistämme johtuen melkein kaikissa hotelleissa oli mm. vääränlaiset suihkut, joita rouva ei uskaltanut käyttää. Patjatkin olivat joko liian kovia tai pehmeitä, minkä vuoksi vaati poikansa hieromaan hartioitaan aamuisin.
Oli sovittu että lähdetään aamuisin liikkeelle ajoissa. Anoppi ilmaantui hotelliaamiselle aina vähän ennen kymmentä haukotellen ja kertoi, että haluaa vielä ottaa kylvyn. Istuimme odottamassa, ja kun anoppi ilmaantui uudestaan, olikin jo aika saada kupillinen cappucinoa ja kakkupala, koska ollaan lomalla. Liikkeelle päästiin puolenpäivän jälkeen. Arvatkaa, lauloiko kunnian kukko kun sitten vielä illalla 19 aikaan oltiin vielä autossa matkalla takaisin vaikka anopin alkoi tehdä mieli ravintolaillallista? Eipä laulanut, päinvastoin rouvaa hämmästytti miten yömyöhään ollaan liikkeellä. 50 km on pitkä matka kun takapenkillä voihkitaan kuuluvasti kuin prinsessa jonka patjan alla on herne.
Reissun päällä anoppi näki etnisiin ja seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Hän koki tarpeelliseksi osoittaa heitä sormella ja veikkailla ääneen, mistä maasta nämä henkilöt ovat kotoisin vaiko peräti "sekoituksia". Hän kommentoi myös vähän väliä heidän ruumiinsa muotoa ja elintapoja kovaäänisesti (myös lentokentällä), toivon todella että eivät olleet suomalaisia.
Lopulta anoppi ilmoitti että olemme käyneet liian vähän kylässä. Tulee kuulemma sen vuoksi meille viikoksi olemaan vielä tässä kuussa. Kaikeksi onneksi olen vielä raskaana ja anoppi on ilmoittanut että muuttaa sitten meille täysipäiväisesti "auttamaan" kun on vauvan aika. Näen elävästi silmissäni että tämä leidi ei halua jäädä kahdestaan vauvan kanssa, vaan tilanne tulee olemaan se että hoidan vauvan, pidän seuraa anopin lapsenhoito-ohjeita kuunnellen ja pyöräytän tarjoiltavaksi niitä cappucinoja toisella kädellä. Hyvästi rauhalliset vaunulenkit ja levolliset kotipäivät.
Siskot, apua. Miten hankitaan hajurakoa anoppiin ilman että syttyy kolmatta maailmasotaa? Tai kertokaa ainakin omistanne... Onhan tässä hyväkin puoli, ainakin pojastaan on kasvanut kohtelias, lehmänhermoinen mies.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran: MIKSI se on aina miehen äiti? Miksi ei koskaan vaimon?
Se joka on hankala ja kamala?
Missä miesten kertomukset hirviö-anopeita?
Siksi, koska tyttäret osaa pitää vanhemmat kurissa ja uskaltavat tarpeen tullen vaikka katkaista välit kokonaan, jos röyhkeys ylittyy liikaa. Nössökkä-pojat ei näin tee, vaan äidin sana on laki.
Jep. Minä pystyn kyllä myöntämään, että äitini on todella vaikea ihminen ja tapaamisten lasten kanssa täytyy olla rajattuja ja valvottuja. Ja sanon myös vastaan jos sanoo jotain käsittämättömän typerää. Sen sijaan mieheni äiti eli anoppini on mukava ja järkevä ihminen, jolle luotan lapset vaikka yöksikin jos niin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma anoppini on ärsyttävä, mutta ei aivan noin painajainen...
Olin synnärillä, vuorokausi aiemmin synnyttänyt esikoisemme kun anoppi soitti ja selitti puoli tuntia omia juttujaan ja totesi sitten että "Pitäähän sunkin kuulla muiden juttuja eikä vain höpistä niitä omia vauvajuttuja." Sitten vasta kyseli kuulumisia (no, kyseli kuitenkin!). :D Siinä makasin sängyssä puolikuolleena litran verta menettäneenä, hormoonihuuruissa ja kolme vuorokautta melkein valvoneena ja tuijottelin elämääni mullistanutta pientä ihmistä. Ihan hyvät välit on anopin kanssa mutta hän on omanlaisensa.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa! Kovtalotoveri! Jollakin muulla on myös samanlainen anoppi kuin mulla! Tiedän tasan tarkkaan mitä se on!
Myös meillä anoppi tahtoisi mukaan lomamatkoille. Kas kun hänen joku ystävätär matkustaa aina poikansa perheen mukana lomamatkoille. Kuinka kätevää ja ihanaa kun pojan perhe tietenkin maksaa perheen anopin matkakulut. Meidän anoppi vain ei ole sisäistänyt sitä että siinä perheessä mummi myös auttaa lastenhoidossa korvauksena matkasta. Viettää lasten kanssa aikaa kun vanhemmat välillä käyvät jossain kahdestaan jne.
Meillä tilanne olisi todellakin toinen. Meidän olisi järjestettävä anopille kivaa ohjelmaa ja pidettävä visusti huoli etteivät 1- ja 5-vuotiaat lapset häiritse mummia. Miniä vie lapset eri aikaan tai eri pöytään syömään jotta mummi ja poika voivat syödä rauhasss. Yksin ei ole kiva syödä joten poika ei saa syödä perheensä kanssa. Retkille on kiva lähteä mutta lapsenlapsista lähtee liikaa ääntä ja eivät jaksa shoppailla ja käydä gallerioissa. Entä joku kiva ooppera illalla?
Joo ei kiitos matkaseurasta! Ja säännöllisin väliajoin anoppi ruikuttaa että matkalle olisi niiin kiva lähteä yhdessä. Heh heh.
Samanlaista luxus palvelua odottaa arkisinkin. Ystävättärilleen kertoo legendaa kuinka auttaa meitä niin paljon ja on mukana meidän arjessa, kun hänen omat ystävät kertovat omista lapsenlapsistaan. Järkytteneenä kertoi kuinka joku oli pessyt lastenlastensa pyykkejä apuna miniälle! Herranjumala, miniänhän sen pitäisi anopin vaatteet pestä jos joku nyt jotain pesee jotain.
Meillä oli koliikkivauva ja mies työmatkalla viikkokaupalla. Anoppi tuli suttamaan. Istui sohvalla ja tilasi kahvia ja nyrpisteli kekseille. Eikö ole edes omenapiirakkaa? Jutusteli omien tuttavien kuulumisia ja pyysi että eikö vauvss voisi hiljentää? Koliikkivauvaa? Hänen korviinsa sattuu tuo jatkuva huuto. Lähti sitten ostoksille 40 min kuluttua mutta muisti kertoilla pitkään kuinka hän kävi auttelemassa meitä vauva-aikana paaaaljon.
Näin kuulin hänen ystäviltään...
Tragikoominen hahmo, mutta ei paljon naurata.
Voi ei! Aivan mahtavaa ja siksi kamalaa, kuulostaa identtiseltä! Epäilisin muuten että meillä on sama anoppi mutta kun mieheni on ainoa lapsi. Tuo on tuttua täälläkin, että jokaiselle joka jaksaa kuunnella kiherretään miten kotona hän auttaa ja siivoaa niiiin paljon että nyt täällä lomalla saavat lapset häntä palvella! Sen kun näkisi, nimittäin rouva on aina lomalla kun häntä näemme. Auttaminen koostuu omassa huushollissaan touhuamisesta itseään varten, ilmeisesti meidän pitäisi sekin tehdä hänelle valmiiksi niin ei oltaisi velkaa. Myös hänellä keskeinen syy kaikkeen toimintaan on se että voi kertoa sitten tuttaville miten ihanasti oltiin matkoilla pojan perheen kanssa.
Joku kysyi miten mies suhtautuu. Hänen mielestä pitäisi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos koska ei vanhalta voi odottaa mitään käytöstapoja tai vaivannäköä. Nytkin ehdotti että anoppi tulee meille joulunakin ainakin viikoksi, ja minun perhettä ei tarvitse silloin nähdä kuin päiväkäynnin verran koska asuvat lähempänä. Varovasti otin puheeksi että ehkä meidän perhe tarvitsisi nyt omaakin tilaa väliin, ehkä jätetään sitten syksyn kyläily pois. Mies suuttui. Kysyi onko liikaa vaadittu että hänen äitiä nähdään viisi kertaa vuodessa. Sanoo että jo nyt nähdään anoppia vähemmän kuin mitä tämä haluaisi, ja miehellä ei ole helppoa olla meidän välissä. Sen uskon... Mutta kun vain toinen meistä vaatii koko ajan jotain itselleen. Miksi ei hän vaan voisi olla helppo, normaali vieras? -Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa! Kovtalotoveri! Jollakin muulla on myös samanlainen anoppi kuin mulla! Tiedän tasan tarkkaan mitä se on!
Myös meillä anoppi tahtoisi mukaan lomamatkoille. Kas kun hänen joku ystävätär matkustaa aina poikansa perheen mukana lomamatkoille. Kuinka kätevää ja ihanaa kun pojan perhe tietenkin maksaa perheen anopin matkakulut. Meidän anoppi vain ei ole sisäistänyt sitä että siinä perheessä mummi myös auttaa lastenhoidossa korvauksena matkasta. Viettää lasten kanssa aikaa kun vanhemmat välillä käyvät jossain kahdestaan jne.
Meillä tilanne olisi todellakin toinen. Meidän olisi järjestettävä anopille kivaa ohjelmaa ja pidettävä visusti huoli etteivät 1- ja 5-vuotiaat lapset häiritse mummia. Miniä vie lapset eri aikaan tai eri pöytään syömään jotta mummi ja poika voivat syödä rauhasss. Yksin ei ole kiva syödä joten poika ei saa syödä perheensä kanssa. Retkille on kiva lähteä mutta lapsenlapsista lähtee liikaa ääntä ja eivät jaksa shoppailla ja käydä gallerioissa. Entä joku kiva ooppera illalla?
Joo ei kiitos matkaseurasta! Ja säännöllisin väliajoin anoppi ruikuttaa että matkalle olisi niiin kiva lähteä yhdessä. Heh heh.
Samanlaista luxus palvelua odottaa arkisinkin. Ystävättärilleen kertoo legendaa kuinka auttaa meitä niin paljon ja on mukana meidän arjessa, kun hänen omat ystävät kertovat omista lapsenlapsistaan. Järkytteneenä kertoi kuinka joku oli pessyt lastenlastensa pyykkejä apuna miniälle! Herranjumala, miniänhän sen pitäisi anopin vaatteet pestä jos joku nyt jotain pesee jotain.
Meillä oli koliikkivauva ja mies työmatkalla viikkokaupalla. Anoppi tuli suttamaan. Istui sohvalla ja tilasi kahvia ja nyrpisteli kekseille. Eikö ole edes omenapiirakkaa? Jutusteli omien tuttavien kuulumisia ja pyysi että eikö vauvss voisi hiljentää? Koliikkivauvaa? Hänen korviinsa sattuu tuo jatkuva huuto. Lähti sitten ostoksille 40 min kuluttua mutta muisti kertoilla pitkään kuinka hän kävi auttelemassa meitä vauva-aikana paaaaljon.
Näin kuulin hänen ystäviltään...
Tragikoominen hahmo, mutta ei paljon naurata.Voi ei! Aivan mahtavaa ja siksi kamalaa, kuulostaa identtiseltä! Epäilisin muuten että meillä on sama anoppi mutta kun mieheni on ainoa lapsi. Tuo on tuttua täälläkin, että jokaiselle joka jaksaa kuunnella kiherretään miten kotona hän auttaa ja siivoaa niiiin paljon että nyt täällä lomalla saavat lapset häntä palvella! Sen kun näkisi, nimittäin rouva on aina lomalla kun häntä näemme. Auttaminen koostuu omassa huushollissaan touhuamisesta itseään varten, ilmeisesti meidän pitäisi sekin tehdä hänelle valmiiksi niin ei oltaisi velkaa. Myös hänellä keskeinen syy kaikkeen toimintaan on se että voi kertoa sitten tuttaville miten ihanasti oltiin matkoilla pojan perheen kanssa.
Joku kysyi miten mies suhtautuu. Hänen mielestä pitäisi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos koska ei vanhalta voi odottaa mitään käytöstapoja tai vaivannäköä. Nytkin ehdotti että anoppi tulee meille joulunakin ainakin viikoksi, ja minun perhettä ei tarvitse silloin nähdä kuin päiväkäynnin verran koska asuvat lähempänä. Varovasti otin puheeksi että ehkä meidän perhe tarvitsisi nyt omaakin tilaa väliin, ehkä jätetään sitten syksyn kyläily pois. Mies suuttui. Kysyi onko liikaa vaadittu että hänen äitiä nähdään viisi kertaa vuodessa. Sanoo että jo nyt nähdään anoppia vähemmän kuin mitä tämä haluaisi, ja miehellä ei ole helppoa olla meidän välissä. Sen uskon... Mutta kun vain toinen meistä vaatii koko ajan jotain itselleen. Miksi ei hän vaan voisi olla helppo, normaali vieras? -Ap
Sanot miehelle, että noin vanhalla ihmisellä täytysi jo olla käytöstavat hallussa. Ja jos anoppi ärsyttää, lähde omien vanhempiesi luokse evakkoon, nauttikoon mies laatuaikaa maminsa kanssa.
Meillä auttoi miniän vaihtaminen. Edellinen oli kolmen lapsen kotiäiti, joka koko ajan näki anopissa vikoja. Seuraava versio on ollut paljon leppoisampi tapaus, vaikka onkin parjattu uraohjus. On jotain puhumistakin kanssaa, kun ensimmäinen miniä halusi keskustella vain imettämisestä ja kestovaipoista, vaikka lapsensa olivat jo aikaa sitten ohittaneet pulloruokinta-ajan..
Alue: Aihe vapaa
Viisaita sanoja. Harmi, kun pystyy painamaan yläpeukkua vain kerran!