Mitä yliopistossa kannattaa opiskella jos haluaa töihin valmistuttuaan?

Mites farmasia? Ihmiset vanhenee ja sairauksia piisaa.

Kuka ne puheterapeutut työllistää?

Marko Ahtisaari työllistyi hyvin opiskeltuaan filosofiaa musiikkia ja taloustieteitä.

Haluaisin sosiologiaa opiskelemaan, mutta ei kannata vai? Psykologia kiinnostaisi myös, mutta vaikea päästä sisään.

Vierailija kirjoitti:

Kuka ne puheterapeutut työllistää?

Kela.

Itse ja opiskelukaverini ovat työllistyneet juristeina hyvin. Tosin olen kuullut, että pk-seudulla olisi jokin vuosi sitten ollut myös vastavalmistuneiden juristien vaikea työllistyä. En ole ikinä kuullut, että työkokemusta omaava juristi olisi jäänyt työttömäksi.

Ei ainakaan mitään sellaista, joka on helposti automatisoitavissa tulevaisuudessa.

-Kannattaa opiskella esim. kauppatieteiden rinnalla vieraita kieliä, erityisesti kiinaa, venäjää, englantia, saksaa. Työllistyminen helpottuu huomattavasti

-Vieraat kielet (esim. Lähi-idässä puhutut kielet) on varsinkin nykytilanteessa hyviä, tulkkeja tarvitaan enemmän

-Perinteinen lääkis

-Psykologia, Logopedia

-Tekniset alat

Vierailija kirjoitti:

Tule suosiolla vain tänne teknilliseen. 

Akavan mukaan juuri insinöörejä on eniten työttömänä kaikista korkeakoulutetuista.

Tilastojen mukaan toisaalta ei kannata tässä asiassa mennä, vaan hakea opiskelemaan sitä pääainetta, josta on itse kiinnostunut ja sitten opiskeluaikana suunnitella sivuainevalinnat, harjoittelut ja muut asiat niin että ne helpottavat työllistymistä. Kaikkein parasta olisi jos olisi jo alussa tarkka tehtävä mihin haluaa selvillä, silloin on helppo ottaa alan työllistymisestä selvää ja hahmottaa mitkä voisivat olla hyvä sivuaineita.

Sivuaineiksi voi valita jotain semmoisia, jotka yleisesti avaavat polkuja työelämään tai ovat pääaineesta erottuvia tarjoamansa alan tai osaamisen kanssa. Nykyisin monet työpaikat ja -tehtävät ovat projektiluontoisia, joten projektinhallintaan liittyvä osaaminen on tärkeää.

Tässä on aika hyvä lista siitä miten sivuaineet rakentavat polkuja työelämään pääaineen perusteella.

http://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=05/2009&id=0208c75

Yliopistossa työllistymispolut tuppaavat olemaan aika henkilökohtaisia, eivät välttämättä riipu pääaineesta vaan opiskelijan koko aineyhdistelmästä ja kiinnostuksen kohteista. Joskus myös opintojen ulkopuolisilla taidoilla on merkitystä, esim. toiminta osakunnissa ja ainejärjestöissä.

Sosiaalityö ainakin työllistää. Kunnat maksavat palkallisen 3 kuukauden graduvapaan niille, jotka sitoutuvat työskentelemään ko. kunnassa kaksi vuotta valmistuttuaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mun lähipiirissä on lähinnä humanisteja (uskontotieteen, historian, kielten ym. maistereita) ja kaikki ovat löytäneet oman alan töitä, suurin osa jo ennen valmistumistaan. Mutta on totta, että ns. kovilla aloilla - lääkis, oikis, kauppis - varmasti helpompaa ja rahaa tietenkin tulee ovista ja ikkunoista.

Monet tutkinnot eivät varsinaisesti valmista mihinkään konkreettiseen ammattiin, joten vaaditaan hieman myös omaa mielikuvitusta.

Humanisteista fennistit työllistyvät parhaiten ainakin, jos Turun yliopiston tilastoja on uskominen.

Kiva kuulla, että ihmisiä kiinnostaa se työllistyminenkin. Muut vastaajat ovat oikealla linjalla, mutta jotain täsmennyksiä voisin tehdä.

Kaikki kouluun, sote-alaan, ja lapsiin liittyvä, on riskialtista. Oletkin ehkä huomannut, että  syntyvyys laskee jatkuvasti, ja näin ollen jo kymmenen vuoden päästä kaikkien opettajien kysyntä laskee vielä nykyisestään. Lisäksi sosiaalityö joutunee SOTE-myllytykseen, eli vaikka töitä olisi vielä jatkossa, tulee työ olemaan  tehostettua, alipalkattua ja epäarvostettua.

Eli, ainoa varma on lääketiede ja jotkut insinöörialat.

Vierailija kirjoitti:

En sulkisi humanistisia tieteitä kokonaan pois, sillä sieltä löytyy joitakin työllistäviä tutkintoja, kuten logopedia.

Helsingissä logopedia on lääketieteellisessä tdk:saa, samoin psykologia.

Psykologia, lääketiede ehkä oikeustiede ja farmasia.

Lääketiede, oikeustiede, jotkut insinöörialat, kauppatieteet kovissa aineissa (laskentatoimi, rahoitus yms) laajalla kielitaidolla höystettynä. Vältä muita aloja!

Juttuhan on niin, että Suomessa ei ole (vielä) puututtu kovalla kädellä ja leikkurilla yliopistojen koulutusmääriin. Akateeminen työttömyys on todella korkealla - ja se on mielestäni voimavarojen ja rahan tuhlausta kerrannaisvaikutuksineen.

Koulutusinflaatioon ei ole nykyinen hallitus - miten lie tulevaisuudessa - puuttunut. Se, että Suomi tarvitsee osaajia on tietenkin elinehto Suomen kilpailukyvylle - mutta samaan aikaan "kortistossa" on mm. humanistisen alan generalisteja, joiden osaamista kukaan ei halua tai tarvitse. Ns. soveltuva korkeakoulututkinto monessa työpaikkahakemuksessa on vain retorista, kun haetaan täsmäosaajaa, jolla perustutkinnon lisäksi laajat sivuaineopinnot, tai työssä (missä se työ) hankittu kokemus.

En tiedä, miten muualla Euroopassa perusmaisteri työllistyy. Suomessa maisterin, esim. parjatun aineenopettajan osaamista, ei kukaan tarvitse, ei edes päiväkoti.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeää on - elintärkeää - että valmistumisesi jälkeen olet valmis muuttamaan työn perässä minne vaan! Tämä on tärkein neuvo. Älä ihmeessä perusta perhettä opiskeluaikaan, sillä perheen kanssa muuttaminen on aina vaikeampaa kuin ilman perhettä.

Koskeeko muuttaminen muka vain ensimmäistä kertaa työllistyviä? Sittenkö ei tule enää koskaan painetta muuttaa, jos on opiskelujen jälkeen jo kerran muuttanut ja perustanut perheen?

Eläinlääkäreillä työllisyystilanne huonontunut huomattavasti, monet ovat joutuneet uudelleenkouluttautumaan. Lääkäreidenkin työllisyysaste on laskussa kun yhä useampi opiskelee lääkäriksi ulkomailla ja palaa sitten Suomeen töihin. Hammaslääkäreillä pyyhkii nyt parhaiten, töitä edelleen enemmän tarjolla kuin tekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Juttuhan on niin, että Suomessa ei ole (vielä) puututtu kovalla kädellä ja leikkurilla yliopistojen koulutusmääriin. Akateeminen työttömyys on todella korkealla - ja se on mielestäni voimavarojen ja rahan tuhlausta kerrannaisvaikutuksineen.

Koulutusinflaatioon ei ole nykyinen hallitus - miten lie tulevaisuudessa - puuttunut. Se, että Suomi tarvitsee osaajia on tietenkin elinehto Suomen kilpailukyvylle - mutta samaan aikaan "kortistossa" on mm. humanistisen alan generalisteja, joiden osaamista kukaan ei halua tai tarvitse. Ns. soveltuva korkeakoulututkinto monessa työpaikkahakemuksessa on vain retorista, kun haetaan täsmäosaajaa, jolla perustutkinnon lisäksi laajat sivuaineopinnot, tai työssä (missä se työ) hankittu kokemus.

En tiedä, miten muualla Euroopassa perusmaisteri työllistyy. Suomessa maisterin, esim. parjatun aineenopettajan osaamista, ei kukaan tarvitse, ei edes päiväkoti.

OECD maissa on arvioitu, että n. 57% työpaikoista katoaa automatisaation ja digitalisaation kautta lähitulevaisuudessa. Luuletko, että ne vähän koulutetut ovat tässä vahvoilla vai ne akateemiset? Aineenopetus varmaankin siirtyy jatkossa jonnekin oppimisalustoille verkossa, joten tulee katoamaan, mutta keinoäly on huono esim. filosofiassa tai historiallisten synteesien rakentamisessa.