Lääkärien olemattomat asiakaspalvelutaidot
Olen käynyt nyt muutaman kerran lääkärissä terveystalolla. Voi vittujen kevät sitä lääkärien asennetta ja egoa! Eikö lääkärit tajua, että he ovat ASIAKASPALVELU ammatissa. Hyvä lääkäri osaa kohdata asiakkaansa, kuunnella aidosti mitä asiakas kertoo ja osoittaa empatiaa.
Valitettavasti lääkärit luulevat olevansa jumalasta seuraavia ja asiakas on vain pakollinen paha, rasite. Asiakkaat tulee vastaanotolle häiritsemään lääkäriraukkoja. Asiakas on aina väärässä, "et sinä ole kipeä". Kun asiakas sanoo, että voidaanko vaihtaa siihen lääkkeeseen x takaisin, mikä minulla oli ennen, niin ei vaihdeta! "Kyllä tämä lääke on ihan hyvä lääke". Missä kuuntelutaidot, huhuu?
Lääkärit on niin helvetin itsekkäitä ja omahyväistä sakkia, että suututtaa. Eikö teille opeteta minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja? Empatiaa? Tajuatteko, että se on asiakas joka teidän palkkanne maksaa. Tajuatteko, että olette auttajan ammattiin hakeutunut? Missä aito auttamisen halu?
Helvetin itsekkäät narsistiset egoistit. Hakeutukaa toiseen ammattiin, jos ihmisten kohtaaminen on noin saakelin vaikeaa.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko peiliin katsomisen paikka, jos kaikki lääkärit on aina ollut aivan hirveitä. Olen lääkäreillä käynyt sekä omien että lasten vaivojen kanssa. Ja ehkä kaksi oikeasti hirveää lääkäriä on osunut matkan varrelle. Suurin osa on ollut empaattisia, ovat kuunnelleet mitä sanottavaa on sekä saanut hyvää hoitoa
En ole koskaan nähnyt seepraa, siksi niitä ei ole olemassa. En ole koskaan tavannut lottovoittajaa, siksi heitä ei ole olemassa. Minun kohdalleni ei ole koskaan sattunut hoitovirhettä, siksi ei niitä Suomessa tapahdu. Ei minullakaan ole yhtään huonoa kokemusta lääkäreistä. Valitettavasti tiedän ihmisiä, joilla ei ole ollut yhtä hyvä tuuri.
Virheitä varmaan tapahtuu joka ammatissa. Onko sitten ap:n aloitus ihan realistinen ja reilu onkin toinen kysymys. Myös ap:n oma asennoituminen herättää kysymyksiä. Kyllä tuntuu minunkin mielestäni oudolta että aina tietynlaisille kasaantuu näitä ikäviä kokemuksia.
Ohis
"Tietynlaisille"? No, minkähänlaisille?
Lue ap:n aloituksen viimeiset kappaleet, niin ei tarvitse kysyä.
En ala lukemaan mitään rivien välistä. Ole hyvä, ja vastaa kysymykseeni.
Sellainen jolla on pokkaa haukkua ihmisiä ja leimata koko ammattikunta poikkeuksellinen ala-arvoista kielenkäyttöä käyttäen. Ei siihen tarvita mitään rivienvälistä lukemista, kun kaikki tarvittava löytyy riveistä.
Olen ihminen. Ihmiset kokevat tunteita, myös vihaa. Vihaisena tulee kirjoitettua vihaista tekstiä. Minä ilmaisen vihan tunteeni, en pado niitä sisälleni. Vihan tunnetta kokee yleensäkin, kun kokee, ettei tule ymmärretyksi, ei tunne itseään ihmisenä arvostetuksi. Koin, että minun ylitseni käveltiin, minua ei kuunneltu, minua kohdeltiin kuin olisin vajaaälyinen ja kokemani kipu ei olisi aitoa. Se vituttaa. Ihan ketä tahansa tuollainen kokemus suututtaisi, varsinkin kun olet oikeasti kipeä.
Tuosta lystistä vielä maksat kalliin laskun, käynnistä ei ollut mitään hyötyä. Kyllä sekin suututtaa.
Anteeksi kovasti, jos kirjoitustyylini nyt pahoitti jonkun lääkärireppanan mielen. Pitäisi mennä vain kotiin ja olla hiljaa. Miettiä hiljaa itsekseen, että kyllä se lääkäri varmaan tietää paremmin minun kivuistani.
Eli et osaa vieläkään hävetä epäreilua käytöstäsi, vaan teet itsestäsi tässäkin asiassa uhrin? Sä saat tehdä mitä haluat koska olet vihainen ja jos joku loukkaantuu, niin sekin pitää vielä halveerata? (en ole lääkäri)
Just tämä on se tyyppi mistä puhuin: minussa ei ole mitään vikaa, kaikki mitä teen on oikeutettua, koska mun tunteet! Ja jos joku reppana kehtaa loukkaantua ni evvvk.
Etkö osaa käyttäytyä kuten aikuiset ihmiset?! Kun minua kohdellaan epäasianmukaisesti, hoidan asian sen protokollan mukaan kuin on ohjeistettu (valitus tms menettely) enkä tule riehumaan nettipalstalle ja haukkumaan koko ammattikuntaa. Minkä ikäinen olet?
Tämä lääkäri (Ja monet aiemmat) ei osannut käyttäytyä. Tämän vuoksi olen kotona paskojen lääkkeiden kanssa ja joudun saikuttamaan (taas). Tämän lääkärin käytös vaikuttaa nyt aika paljon minun arkeeni.
Mitä varten nettipalstoja on olemassa, jos täällä ei saa riehua/keskustella vapaasti? Mielummin riehun täällä, saatika julkisella paikalla. Olen laittanut kyllä jo palautettakin menemään. Osaan kyllä jo aavistaa, millainen liukuhihnavastaus sieltä palautteeseeni tulee.
Halusin aiheesta myös keskustelua. Täällä ehkä myös on lääkäriksi opiskelevia, jotka saavat tästä keskustelustani mielestäni hyvää lisänäkemystä tulevaan ammattiinsa. Ehkäpä joku tätä lukeva lääkäri myös alkaa kiinnittää huomiota omaan tapaansa kohdata asiakkaansa. Mitä haittaa on siitä, että tästä asiasta keskustellaan? On muitakin, jotka tunnistavat lääkäreissä nämä tietyt piirteet: suuri ego, ylimielisyys, ei kuunnella asiakasta, huonot vuorovaikutustaidot.. En suinkaan ole ainoa havaintoni kanssa. Aika kärkkäästi asian kyllä aloitusviestissäni esitin, mutta herättääpähän ainakin keskustelua.
Tutkimuksissa on todettu että hyvä ns. bedside manner saa potilaat tuntemaan olonsa paremmaksi ja lääkkeitä joudutaan määräämään vähemmän. Itsestäänselvyyshän se on, että empatia on jees sairauksien ja vaivojen kanssa kamppailevalle. :) Itselläni on kokemuksia sekä empaattisista lääkäreistä sekä niistä, joiden vastaanotolta sai lähteä itkien ja murheen murtamana. Pahinta on se, ettei potilaana kuunneltu YHTÄÄN.
Vierailija kirjoitti:
Lyrica on väärinkäytettävä lääke, Neurontin ei ole.[/quote" to-process>
Miksi sitten lyricaa edes valmistetaan, jos sitä ei voi enää määrätä, koska "väärinkäytettävä lääke". Ei kaikki ole väärinkäyttäjiä. Tyhmää leimata kaikki ihmiset väärinkäyttäjiksi, jos on olemassa pieni mahdollisuus, että joku voisi käyttää lääkettä väärin. Lyrica on oikeasti hyvä lääke hermokipuun.
Ja mitä tulee neurontiniin, sama lääke periaatteessa eli väärinkäyttöpotentiaalia silläkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija
</p>
<p>Ja tilanne oli siis se, että hermosärkyyn minulla on ollut aiemmin lyrica, viimeksi vaihdettiin neurontin nimiseen lääkkeeseen. Kuuluvat samaan lääkeryhmään. Sanoin lääkärille, että lyrica auttoi paremmin. Tähän lääkäri sanoi, että "kyllä neurontin on hyvä lääke". Ja en saanut takaisin enää sitä hyväksi todettua lyricaa. Eli lääkärillä on siis jokin ihmeellinen, jumalallinen kyky telepatiaan ja pystyy tuntemaan minun kehollani, kumpi auttaa kipuihin paremmin?
</p>
<p>Lyrica on väärinkäytettävä lääke, Neurontin ei ole.[/quote kirjoitti:Kyllä myös Neurontinia voi käyttää väärin (sisältää gabapentiinia).
Lyricalla hoidetaan perifeeristä ja sentraalista hermokipua (myös muita käyttötarkoituksia, mutta keskitytään nyt hermokipuun kun ap:lla oli nimenomaan sitä), Neurontinilla perifeeristä hermokipua. Neurontinilla on myös ilmeisesti enemmän sivuvaikutuksia kuin Lyricalla.Se on yksilöllistä, kumpi lääke auttaa neuropaattiseen kipuun paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt nyt muutaman kerran lääkärissä terveystalolla. Voi vittujen kevät sitä lääkärien asennetta ja egoa! Eikö lääkärit tajua, että he ovat ASIAKASPALVELU ammatissa. Hyvä lääkäri osaa kohdata asiakkaansa, kuunnella aidosti mitä asiakas kertoo ja osoittaa empatiaa.
Pöh. Ei lääkärin tarvitse olla tuolla tavoin hyvä, kun lääkäreistä on pulaa. Jos lääkäripalvelut olisivat halpoja ja lääkäreistä ylitarjontaa, niin sitten vasta tarvitsisi.
Lääkiksen pääsykokeessakaan ei millään tavoin mitata mitään asiakaspalvelutaidon tai -halukkuuden kaltaista. Ainoastaan kykyä päntätä luonnontieteellistä sisältöä.
Lääkäreistä ei enää ole pulaa kiitos massiivisen koulutuksen Suomessa, ulkomailla opiskelevien suomalaisten opiskelijoiden ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden lääkäreiden ansiosta. Lääkärimäärä on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana ja nyt taitaa olla 30 000 lääkärin rajapyykk mennyt yli.
Lääkäreiden valintakokeissa ei mitata asiakaspalvleutaitoja mutta ei niitä mitata millään muullakaan alalla. Sillä ei ole mitään merkitystä koska potilaan kohtaaminen opitaan (tai on tarkoitus oppia) opiskelun aikana järjestettävissä "kasvaminen lääkäriksi"-jaksoilla (ainakin Helsingissä oli tällaiset opinnot aikanaan).
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut pääsykoeasiasta Potilaan lääkärilehdessä joku aika sitten: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kolumni-soveltuvat-laakarit/ ja vastaan tuli juttu persoonallisuustesteistä Iltasanomissa: http://www.is.fi/tyoelama/art-2000001260881.html jossa ne lytättiin aivan turhina.
Oon huomannut saman monen lääkärin kohdalla. On mukaviakin ja empaattisia lääkäreitä, mutta uskaltaisin väittää että osa on ylimielisiä ja huonokäytöksisiä. Ja hoitajana joudun työskentelemään näiden lääkärien kanssa.
Mulla on pääasiassa hyviä kokemuksia lääkärikäynneistä mutta viimeisin käynti yksityisellä gynekologilla pari kuukautta sitten oli kyllä aika jäätävä. Olin raskaana viikolla 11 kun kotona alkoi verinen vuoto. Menin lääkäriin ja lääkäri teki ultran, oli hetken hiljaa, käänsi näytön minua kohti ja sanoi että "katso itsekin, ei löydy sykettä. Laita housut jalkaan, kirjoitan lähetteen tyhjennykseen." Eipä siinä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko peiliin katsomisen paikka, jos kaikki lääkärit on aina ollut aivan hirveitä. Olen lääkäreillä käynyt sekä omien että lasten vaivojen kanssa. Ja ehkä kaksi oikeasti hirveää lääkäriä on osunut matkan varrelle. Suurin osa on ollut empaattisia, ovat kuunnelleet mitä sanottavaa on sekä saanut hyvää hoitoa
En ole koskaan nähnyt seepraa, siksi niitä ei ole olemassa. En ole koskaan tavannut lottovoittajaa, siksi heitä ei ole olemassa. Minun kohdalleni ei ole koskaan sattunut hoitovirhettä, siksi ei niitä Suomessa tapahdu. Ei minullakaan ole yhtään huonoa kokemusta lääkäreistä. Valitettavasti tiedän ihmisiä, joilla ei ole ollut yhtä hyvä tuuri.
Virheitä varmaan tapahtuu joka ammatissa. Onko sitten ap:n aloitus ihan realistinen ja reilu onkin toinen kysymys. Myös ap:n oma asennoituminen herättää kysymyksiä. Kyllä tuntuu minunkin mielestäni oudolta että aina tietynlaisille kasaantuu näitä ikäviä kokemuksia.
Ohis
"Tietynlaisille"? No, minkähänlaisille?
Lue ap:n aloituksen viimeiset kappaleet, niin ei tarvitse kysyä.
En ala lukemaan mitään rivien välistä. Ole hyvä, ja vastaa kysymykseeni.
Sellainen jolla on pokkaa haukkua ihmisiä ja leimata koko ammattikunta poikkeuksellinen ala-arvoista kielenkäyttöä käyttäen. Ei siihen tarvita mitään rivienvälistä lukemista, kun kaikki tarvittava löytyy riveistä.
Olen ihminen. Ihmiset kokevat tunteita, myös vihaa. Vihaisena tulee kirjoitettua vihaista tekstiä. Minä ilmaisen vihan tunteeni, en pado niitä sisälleni. Vihan tunnetta kokee yleensäkin, kun kokee, ettei tule ymmärretyksi, ei tunne itseään ihmisenä arvostetuksi. Koin, että minun ylitseni käveltiin, minua ei kuunneltu, minua kohdeltiin kuin olisin vajaaälyinen ja kokemani kipu ei olisi aitoa. Se vituttaa. Ihan ketä tahansa tuollainen kokemus suututtaisi, varsinkin kun olet oikeasti kipeä.
Tuosta lystistä vielä maksat kalliin laskun, käynnistä ei ollut mitään hyötyä. Kyllä sekin suututtaa.
Anteeksi kovasti, jos kirjoitustyylini nyt pahoitti jonkun lääkärireppanan mielen. Pitäisi mennä vain kotiin ja olla hiljaa. Miettiä hiljaa itsekseen, että kyllä se lääkäri varmaan tietää paremmin minun kivuistani.
Eli et osaa vieläkään hävetä epäreilua käytöstäsi, vaan teet itsestäsi tässäkin asiassa uhrin? Sä saat tehdä mitä haluat koska olet vihainen ja jos joku loukkaantuu, niin sekin pitää vielä halveerata? (en ole lääkäri)
Just tämä on se tyyppi mistä puhuin: minussa ei ole mitään vikaa, kaikki mitä teen on oikeutettua, koska mun tunteet! Ja jos joku reppana kehtaa loukkaantua ni evvvk.
Etkö osaa käyttäytyä kuten aikuiset ihmiset?! Kun minua kohdellaan epäasianmukaisesti, hoidan asian sen protokollan mukaan kuin on ohjeistettu (valitus tms menettely) enkä tule riehumaan nettipalstalle ja haukkumaan koko ammattikuntaa. Minkä ikäinen olet?
Lääkärin käytös oli epäreilua, ei ap:n. Mksi sairaan ja väsyneen potilaan pitää käyttäytä kuin enkelin, mutta Arvoisa Tohtori voi sanoa mitä tahansa ja kohdella huonosti? Näistä asioista on hyvä keskustella keskustelupalstalla. Toivottavasti ap tekee vielä tästä lääkäristä virallisen valituksen.
Lisäksi lääkärille MAKSETAAN RUTOSTI sen sairaan ihmisen kohtaamisesta, ja sairas ihminen maksaa siitä, että näkee lääkärin. Miten kukaan kehtaa syyllistää potilasta, en voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on pääasiassa hyviä kokemuksia lääkärikäynneistä mutta viimeisin käynti yksityisellä gynekologilla pari kuukautta sitten oli kyllä aika jäätävä. Olin raskaana viikolla 11 kun kotona alkoi verinen vuoto. Menin lääkäriin ja lääkäri teki ultran, oli hetken hiljaa, käänsi näytön minua kohti ja sanoi että "katso itsekin, ei löydy sykettä. Laita housut jalkaan, kirjoitan lähetteen tyhjennykseen." Eipä siinä muuta.
Miesgyne?
Itselläni ollut 2 miesgynekologia = aivan järkyttäviä kokemuksia ja 4 naisgyneä= kaikki loistavia lääkäreitä, yksi näistä aivan ihana, empaattinen, kokenut,osaava ja todella hyvä kohtaamaan potilaan.
Otan aina,aina, naisgynen.
Tällä hetkellä, kun lääkäreistä on pulaa ja töitä on aina tarjolla, on lääkäreillä varaa olla nyrpeitä ja ylimielisiä. Ei tarvitse miettiä, onko ystävällinen potilaille. "Sinä alamainen pääset vastaanotolleni, olen arvokas resurssi ja minä teen niinkuin tahdon, sinä olet vain potilas".
Kyllä tämäkin kääntyy vielä päälaelleen, kun lääkäreitä tulee lisää ja työpaikoista aletaan kilpailla. Silloin pitää kiinnittää huomiota siihen, että potilaat lähtevät vastaanotolta tyytyväisenä eivätkä itkua pidätellen. Ei millään muulla alalla ole työnteko ja asiakkaiden kohtaaminen noin vinoutunutta, kuin lääkäreillä. Mutta kyllä tämäkin vielä tulee muuttumaan.
Onko taas jäänyt pään sekoittavat lääkkeet saamatta, hyvä niin.
Käyn lääkärillä puoliso mukana. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Puoliso on sekä avustaja (toiset korvat kuulee ja muistaa paremmin kun yhdet) että todistaja. Ei itkettämistä, mitätöimistä, syyllistämistä, moraalisaarnoja, aiheen vierestä puhumista kun mies on mukana. Ikäänkuin todistajana, on uskomatonta, miten asiallisempaa palvelua saa silloin. Puhutaan faktat faktoina, eikä lääkäri pura huonoa päiväänsä ainakaan minuun. Huomenna taas uuden terv.keskuslääkärin vastaanotolle, en stressaa etukäteen kun tiedän ettei mitään ikävää tapahdu, kun uskottu mies mukana.
Sanokaa vaan, että avutonta. Ei haittaa, mikään ei ole turhempaa touhua kuin lääkärille rautalangasta vääntäminen. Sillä avustaja osaa ilmaista asiat välillä paremmin, kun itse en löydä sanoja.
Muistan joskus, kun menin lääkärille. Korvani tulevat aina tosi kipeäksi kun olen tulossa flunssaan. Lähes joka kerta löytyy korvatulehdus. No, olin siis lääkärin vastaanotolla ja kerroin korvasärystä. Toivoin että saisin jotain apua, ennen kuin korvatulehdus taas tulee. Mieslääkäri katsoi korviani ja sanoi "et sinä ole yhtään kipeä, täysin terve. Yrität vain saada sairaslomaa!". Itkuhan siinä tuli, tunsin itseni niin nöyryytetyksi.
Meni viikko, menin toiselle lääkärille, todettiin korvatulehdus. 2 antibioottikuuria, ei auttanut. Lopulta lähetettiin korvapolille, jossa tärykalvot puhkottiin ja niiden jäänteet "imuroitiin" jollakin imurin tapaisella. Voin kertoa, että sattui niin maan perkeleesti. Ehkä ei olisi tarvinnut kärsiä pitkittyneestä korvatulehduksesta ja tuosta järkyttävästä operaatiosta, jos ensimmäinen lääkäri olisi malttanut kuunnella ja uskoa, mitä hänelle kerron..
Lääkäreiden ego ulottuu myös ihmeellisesti toisiin lääkäreihin, myös täysin tuntemattomiin! Onko se joku kirjoittamaton sääntö, että pitää kollegaa puolustaa, vaikkei olisi nähnyt mitään todisteita mihinkään suuntaan, potilas on aina se simuloiva vainoharhainen väärinkäyttäjä, eikä lääkäri mokaa koskaan. Ja jos selvästi mokaa, niin sitten sitäkin selitellään. Miksei voi vain hyväksyä, että reisille meni ja tästä jatketaan?
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreiden ego ulottuu myös ihmeellisesti toisiin lääkäreihin, myös täysin tuntemattomiin! Onko se joku kirjoittamaton sääntö, että pitää kollegaa puolustaa, vaikkei olisi nähnyt mitään todisteita mihinkään suuntaan, potilas on aina se simuloiva vainoharhainen väärinkäyttäjä, eikä lääkäri mokaa koskaan. Ja jos selvästi mokaa, niin sitten sitäkin selitellään. Miksei voi vain hyväksyä, että reisille meni ja tästä jatketaan?
Niimpä! Potilaassa aina vika, ei koskaan lääkärissä. Kun erehdyt valittamaan, niin saat hankalan ja epävakaisen persoonan leiman otsaasi. Nämä tietty kirjataan myös lausuntoon, ja niimpä potilas saa kärsiä sekopäisen/epävakaan/väärinkäyttäjän leimasta joka kerta vastaanotolle mennessään, kun lääkäri avaa potilaan tiedot..
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä, kun lääkäreistä on pulaa ja töitä on aina tarjolla, on lääkäreillä varaa olla nyrpeitä ja ylimielisiä. Ei tarvitse miettiä, onko ystävällinen potilaille. "Sinä alamainen pääset vastaanotolleni, olen arvokas resurssi ja minä teen niinkuin tahdon, sinä olet vain potilas".
Kyllä tämäkin kääntyy vielä päälaelleen, kun lääkäreitä tulee lisää ja työpaikoista aletaan kilpailla. Silloin pitää kiinnittää huomiota siihen, että potilaat lähtevät vastaanotolta tyytyväisenä eivätkä itkua pidätellen. Ei millään muulla alalla ole työnteko ja asiakkaiden kohtaaminen noin vinoutunutta, kuin lääkäreillä. Mutta kyllä tämäkin vielä tulee muuttumaan.
Potilas lähtee hymy huulessa kun kerrotaan sairastavan syöpää vai? Lääkäri hoitavat ensisijassa potilaita ja heidän sairauksiaan. Jatkohoito ja -ohjeet käydään läpi mutta ei lääkäreillä ole aikaa ei ole potilaan kanssa lässyttämiseen joka asiasta kun toinen potilas on jo oven takana ja sairauskertomusmerkinnät ovat vielä tekemättä tai jatkotutkimukset varaamatta. Toki lääkärin pitää olla asiallinen ammatissaan kuten kenen tahansa missä tahansa työssä.
Lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan ja kilpailu työpaikoista on jo tällä hetkellä kovaa. Joillain aloilla erikoistumisvirkoihin on vuosien jono ja nuoret lääkärit eivät todellakaan pääse välttämättä sille alalle mitä haluavat. Tilannetta taitaa kuitenkin tasapainottaa ensi vuosikymmenellä eläköityvien määrä mutta koulutusmäärien nosto yli kaksinkertaiseksi 1990-luvun laman aikaisista ajoista oli huono ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko peiliin katsomisen paikka, jos kaikki lääkärit on aina ollut aivan hirveitä. Olen lääkäreillä käynyt sekä omien että lasten vaivojen kanssa. Ja ehkä kaksi oikeasti hirveää lääkäriä on osunut matkan varrelle. Suurin osa on ollut empaattisia, ovat kuunnelleet mitä sanottavaa on sekä saanut hyvää hoitoa
En ole koskaan nähnyt seepraa, siksi niitä ei ole olemassa. En ole koskaan tavannut lottovoittajaa, siksi heitä ei ole olemassa. Minun kohdalleni ei ole koskaan sattunut hoitovirhettä, siksi ei niitä Suomessa tapahdu. Ei minullakaan ole yhtään huonoa kokemusta lääkäreistä. Valitettavasti tiedän ihmisiä, joilla ei ole ollut yhtä hyvä tuuri.
Virheitä varmaan tapahtuu joka ammatissa. Onko sitten ap:n aloitus ihan realistinen ja reilu onkin toinen kysymys. Myös ap:n oma asennoituminen herättää kysymyksiä. Kyllä tuntuu minunkin mielestäni oudolta että aina tietynlaisille kasaantuu näitä ikäviä kokemuksia.Ohis
"Tietynlaisille"? No, minkähänlaisille?
Lue ap:n aloituksen viimeiset kappaleet, niin ei tarvitse kysyä.
En ala lukemaan mitään rivien välistä. Ole hyvä, ja vastaa kysymykseeni.
Sellainen jolla on pokkaa haukkua ihmisiä ja leimata koko ammattikunta poikkeuksellinen ala-arvoista kielenkäyttöä käyttäen. Ei siihen tarvita mitään rivienvälistä lukemista, kun kaikki tarvittava löytyy riveistä.
Olen ihminen. Ihmiset kokevat tunteita, myös vihaa. Vihaisena tulee kirjoitettua vihaista tekstiä. Minä ilmaisen vihan tunteeni, en pado niitä sisälleni. Vihan tunnetta kokee yleensäkin, kun kokee, ettei tule ymmärretyksi, ei tunne itseään ihmisenä arvostetuksi. Koin, että minun ylitseni käveltiin, minua ei kuunneltu, minua kohdeltiin kuin olisin vajaaälyinen ja kokemani kipu ei olisi aitoa. Se vituttaa. Ihan ketä tahansa tuollainen kokemus suututtaisi, varsinkin kun olet oikeasti kipeä.
Tuosta lystistä vielä maksat kalliin laskun, käynnistä ei ollut mitään hyötyä. Kyllä sekin suututtaa.
Anteeksi kovasti, jos kirjoitustyylini nyt pahoitti jonkun lääkärireppanan mielen. Pitäisi mennä vain kotiin ja olla hiljaa. Miettiä hiljaa itsekseen, että kyllä se lääkäri varmaan tietää paremmin minun kivuistani.
Eli et osaa vieläkään hävetä epäreilua käytöstäsi, vaan teet itsestäsi tässäkin asiassa uhrin? Sä saat tehdä mitä haluat koska olet vihainen ja jos joku loukkaantuu, niin sekin pitää vielä halveerata? (en ole lääkäri)
Just tämä on se tyyppi mistä puhuin: minussa ei ole mitään vikaa, kaikki mitä teen on oikeutettua, koska mun tunteet! Ja jos joku reppana kehtaa loukkaantua ni evvvk.
Etkö osaa käyttäytyä kuten aikuiset ihmiset?! Kun minua kohdellaan epäasianmukaisesti, hoidan asian sen protokollan mukaan kuin on ohjeistettu (valitus tms menettely) enkä tule riehumaan nettipalstalle ja haukkumaan koko ammattikuntaa. Minkä ikäinen olet?
Tämä lääkäri (Ja monet aiemmat) ei osannut käyttäytyä. Tämän vuoksi olen kotona paskojen lääkkeiden kanssa ja joudun saikuttamaan (taas). Tämän lääkärin käytös vaikuttaa nyt aika paljon minun arkeeni.
Mitä varten nettipalstoja on olemassa, jos täällä ei saa riehua/keskustella vapaasti? Mielummin riehun täällä, saatika julkisella paikalla. Olen laittanut kyllä jo palautettakin menemään. Osaan kyllä jo aavistaa, millainen liukuhihnavastaus sieltä palautteeseeni tulee.
Halusin aiheesta myös keskustelua. Täällä ehkä myös on lääkäriksi opiskelevia, jotka saavat tästä keskustelustani mielestäni hyvää lisänäkemystä tulevaan ammattiinsa. Ehkäpä joku tätä lukeva lääkäri myös alkaa kiinnittää huomiota omaan tapaansa kohdata asiakkaansa. Mitä haittaa on siitä, että tästä asiasta keskustellaan? On muitakin, jotka tunnistavat lääkäreissä nämä tietyt piirteet: suuri ego, ylimielisyys, ei kuunnella asiakasta, huonot vuorovaikutustaidot.. En suinkaan ole ainoa havaintoni kanssa. Aika kärkkäästi asian kyllä aloitusviestissäni esitin, mutta herättääpähän ainakin keskustelua.
Sinua on varmaaan kiusattu koulussa jos olet niin vihainen. Mutta imiksi syyllistää koko ammattikunta yhden tai kahden huonon kohtaamisen vuoksi kun suurin osa hoitaa työnsä varmasti mallikelpoisesti. Hoito ei julkisessa terveydenhuollossa ole kallista verrattuna kokonaiskustannuksiin kun suurin osa rahoista tulee verovaroista. Jos elää yhteiskunnan tukien varassa tai tekee osa-aikatyötä niin muutama kymppi voi toki olla liikaa.
Kun menee vastaanotolle niin joskus asikkaan tai potilaan odotukset voivat olla liian suuret kun pitäisi löytää syy heti väsymykseen, ahdistukseen, särkyihin yms. ja saada vaiva ratkaistua heti täsmälääkkeellä tai hoitokeinolla. Lääkärin pitää osata poissulkea vakavimmat sairaudet tutkimuksilla ja verikokeilla mutta kaikista ei voi ottaa magneettikuvia vain tuntemusten perusteella rajallisten resurssien takia. Omalla kohdalla olen sanonut suoraan että välttämättä mitään ei löydy jos oire on epämääräinen mutta useimmiten on löytynyt kunnon syy kuten anemia väsyneeltä ja aivoinfarkti huimausoireen sekä korkean verenpaineen takaa.
Jossain säikeessä ihmeteltiin miksi sairauslomaa ei saa väsymyksen ja jaksamattomuuden vuoksi. Se on vaan niin että sairauslomaa voi kirjoittaa sairauden vuoksi. Jos ei jaksa työtänsä niin pitäisi keskustella työnantajan kanssa mitä muutoksia pitää tehdä jotta työntekijä ei uuvu työhönsä pitemmän päälle.
Olen kohdannut todella mukavia ja empaattisia lääkäreitä. Olen myös kohdannut ihan hirveitä, ammattitaidottomia ja asiattomia. Hyvästä hoidosta olen aina kiittänyt, mutta jotenkin ne ikävämmät kokemukset jäävät aina paremmin mieleen.
Viimeisin kokemukseni on, että olen kamppaillut jo viime talvesta ahdistavien neurologisten oireiden kanssa, jotka kävivät niin pahoiksi, että menin hädissäni yksityiselle. Lääkäri ei kuunnellut oireitani edes loppuun (ehdin puhua n. 3 minuuttia) ja julisti, että ei sinua mikään vaivaa, kannattaa tehdä jumppaliikkeitä. Rupesi siinä sitten esittelemään jumppaliikkeitään ja sitten näytti ovea. Tästä maksoin melkein sata euroa.
No, muutama kuukautta meni, oireet pahenivat, ja lopulta julkisella puolella paljastui aiheuttajaksi SLE, joka teki sekä keskushermoston oireita että verisuonitulehduksia.
Sen toki jotenkin ymmärtäisin, ettei julkisen puolen päivystyksessä jakseta kuunnella potilasta ja käännytetään herkemmin pois, joskus valitettavasti kohtalokkain seurauksin. Mutta sitä en voi ymmärtää, että rahalla saa huonointa mahdollista hoitoa.
[quote=Vierailija
Ja tilanne oli siis se, että hermosärkyyn minulla on ollut aiemmin lyrica, viimeksi vaihdettiin neurontin nimiseen lääkkeeseen. Kuuluvat samaan lääkeryhmään. Sanoin lääkärille, että lyrica auttoi paremmin. Tähän lääkäri sanoi, että "kyllä neurontin on hyvä lääke". Ja en saanut takaisin enää sitä hyväksi todettua lyricaa. Eli lääkärillä on siis jokin ihmeellinen, jumalallinen kyky telepatiaan ja pystyy tuntemaan minun kehollani, kumpi auttaa kipuihin paremmin?
Lyrica on väärinkäytettävä lääke, Neurontin ei ole.