Onko sisäilmasta oirehtivia miehiä??

Onhan se pitkään tiedetty, että sisäilmasta oirehdinta on vain naisten höpöhöpöjuttuja

Oikeesti, onko miehiä?

Täällä yksi mutta oirehdin ulkoilmasta en sisä.

On, mutta miehet ei välitä terveydestään. Tunnen useamman jotka asuvat homemökeissään, rykivät ja räkivät ja sairastavat, mutta ovat tottuneet eikä kiinnosta terveys.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi mutta oirehdin ulkoilmasta en sisä.

Minäkin tiedän vain ulkoilmasta oirehtivia miehiä (siitepöly).

Mun isäni oirehtii rakentamassaan omakotitalossa. Silmät on jatkuvasti punaiset ja ääni käheänä ja aivastelee. Ei vaan voi millään tunnustaa että mitään vikaa olisi sisäilmassa kun itse on rakentanut silloin 30 vuotta sitten niin hyvin. Hänellä on ollut myös keuhkokuume parin vuoden sisällä kaksi kertaa.

Minä en ole voinut pariin vuoteen juuri kyläillä heillä kun silmiä alkaa aina kirvellä ja kurkku ja nenä tulee kipeäksi heillä käydessä.

Tiedän yhden miehen joka kiesi työpaikallaan olleet sisäilmaongelmat viimeiseen asti. No, sairastui sitten itsekin. Kyseiselle miehelle oli siis tarjottu puhtaita työtiloja mutta jästipäisyyttään ei suostunut vaihtamaan työhuonetta. Moni muu työpaikalla ollut uskoi sisäilmaongelmien olemassaoloon vaikkei olisikaan itse vielä oireillut.

Totta. Ja sitä hysteriaakin hoidettiin orgasmeilla. Eli kunnon p*no pitää naisen rauhallisena...ja saa unohtamaan sisäilmaoirehdinnat.

T. Itsekin nainen

On. Serkkuni joutui luopumaan työstään sairastuttuaan sisäilmasta. Entinen naapuri on sairastunut niin pahasti että joutuu elämään suurinpiirtein eristyksissä muusta maailmasta (myös perheestään). Nämä molemmat siis miehiä.

Ainakin kesällä oli juttua lehdissä poliilaitoksien sisäilmaongelmista ja poliiseista suurin osa taidaa edelleen olla miehiä.

En tiedä kuin naisia. Olen itsekin nainen mutten usko moiseen hölyn pölyyn.

Erään sairaalan eräällä osastolla kaikki miespuoliset lääkärit oireilivat, naislääkäreistä vain puolet.

Täällä oli yksi mies, jolla oli oma ketjukin. Oli alkanut oireilemaan takavuosikymmeninä, pidetty hulluna, välit menivät omiin vanhempiin ja porukoihin (ei voi edellenkään tavata, koska asuvat samoissa homeissa ja kantavat niitä mukanaan), mutta sai viimein oireita aiheuttamattoman kodin ja elämänsä takaisin.

Minä en henkilökohtaisesti tunne yhtäkään naista, joka kärsisi sisäilmaongelmista, mutta kaksi sellaista miestä kyllä tunnen. Kumpikin saa pahoja oireita.

Olen vuorotellen kahdessa työkohteessa. Toinen on miehisellä alalla ja toinen naisvaltaisella alalla. Miesporukassa kaikki käyttävät hajusteita. Ei nyt mitenkään lotraamalla, mutta kyllä siinä kohteessa huomaa tulleensa hajusteiden keskelle. Naispuolisten kohteessa joka ovenpielessä lukee "tulethan tuoksuitta". Kohteessa onkin sellainen kliinisen sairaalamainen tunnelma.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä kuin naisia. Olen itsekin nainen mutten usko moiseen hölyn pölyyn.

Olet varmaan se imelän tunkkaiselta tuoksahtava vanhassa omakotitalossa asuva työtoveri, joka niiskuttaa ja pärskii, mutta "ei ole koskaan sairaana".

Astmakuntoutuksessa olen tavannut viisi tällaista miestä. Työpaikalla neljä. Tuttavapiirissä on kolme tapausta. Kotona kaksi.

Niin että jotta?

Yksi miehen serkku on opettaja ja hän on joutunut vaihtamaan koulua muutamaan otteeseen ennen kuin löytyi sopiva. Mies sai astman yhdestä koulusta ja siitä alkoivat ongelmat.

Miun mies. Toimistopäivän jälkeen ääni pois, yskii ja päätä särkee. Tekee paljon etänä.

On. Heillä on vain isompi kynnys tuoda asia esille, koska monessa työpaikassa sisäilmaongelmat kuitataan akkojen kotkotukseksi.