Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen lopettanut uutisten lukemisen
06.09.2017 |
... koska ne ovat olleen niin kauheita muutaman viime vuoden aikana. Kohtalotovereita? Mihinköhän tämä johtaa? :/
Kommentit (34)
Jos oikeasti pelottaa niin paljon, että se haittaa jokapäiväistä elämää, niin kannattaa kääntyä ammattiauttajan puoleen. Voi olla esim. jonkinlainen ahdistushäiriö kyseessä.
Minusta se, että ei voi lukea uutisia on jo selkeä haitta. Kyllä ihmisen nyt kuitenkin pitää jotain maailman menosta tietää, ettei pidetä ihan tollona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti pelottaa niin paljon, että se haittaa jokapäiväistä elämää, niin kannattaa kääntyä ammattiauttajan puoleen. Voi olla esim. jonkinlainen ahdistushäiriö kyseessä.
Minusta se, että ei voi lukea uutisia on jo selkeä haitta. Kyllä ihmisen nyt kuitenkin pitää jotain maailman menosta tietää, ettei pidetä ihan tollona.
Olen korkeasti koulutettu hyvin toimintakykyinen ihminen muuten. Tämä on minusta uusi asia elämässäni, ei tällaisia synkkiä pilviä näkynyt taivaalla esimerkiksi koko 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä.
En kyllä itse voisi lopettaa uutisien seuraamista, mutta onhan siellä paljon mikä saa huolestumaan milloin mistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en lue uutisista kuin otsikot koska suurin osa niistä suututtaa jo aivan tarpeeksi otsikkotasollakin, esmerkiksi kaikki turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjiin liittyvä uutisointi. LIsäksi valtamedian uutiset ovat niin väritettyjä, että en lue niiden yksipuolista propagandaa enkä poliittista rienausta, josta esimerkkinä on kaikki Yhdysvaltain presidentti Trumpia koskeva uutisointi.
Aamen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikeasti pelottaa niin paljon, että se haittaa jokapäiväistä elämää, niin kannattaa kääntyä ammattiauttajan puoleen. Voi olla esim. jonkinlainen ahdistushäiriö kyseessä.
Minusta se, että ei voi lukea uutisia on jo selkeä haitta. Kyllä ihmisen nyt kuitenkin pitää jotain maailman menosta tietää, ettei pidetä ihan tollona.
Olen korkeasti koulutettu hyvin toimintakykyinen ihminen muuten. Tämä on minusta uusi asia elämässäni, ei tällaisia synkkiä pilviä näkynyt taivaalla esimerkiksi koko 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä.
Kyllä aika lailla kaikki tämä skeida oli jo silloin. Se onnistuttiin vain pitämään pitkään piilossa. Itsekään en silloin tajunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen vaihtoehto on opetella lukemaan uutisia sillä asenteella, että ne ovat lähtökohtaisesti valheellisia. Tosin vaikka tämän sisäistäsi kunnolla niin se on silti välillä rankkaa. Esimerkiksi Trump-uutisointi on niin intensiivistä ja niin negatiivista, että siitä tulee kuitenkin vähän ikävä olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä on pahin uhkakuvanne? Olen niin järkyttynyt kun koko elämäni aikana ei ole tullut mieleenkään että sota tms olisi mahdollinen.
-Ap
Minkä ikäinen olet? Itse olen syntynyt -70-luvun lopulla. Minun lapsuudessani pelättiin ydinsotaa (tähtien sota - varustelu, ei elokuva), samoin edelliset pelkäsivät ydinsotaa (Kuuban kriisi). Hyvä jos joku on siltä välttynyt :D663
Olen sinua varmaan muutaman vuoden nuorempi. Itse en muista tuota ydinsotapelkoa, olin liian pieni ymmärtämään sitä. Auttaako se jotenkin suhteuttamaan tätä nykyistä kriisiä?
-Ap
Tavallaan kyllä. Asetelmat ovat lopulta aika samat, vaikka pahis on vaihtunut. Niistä aiemmistakin selvittiin, nyt tiedonkulku on vaan aivan erilaista, joten huolenaiheita voi kerätä ihan loputtomiin. Lisäksi, jos jotakin suurta katastrofia olisi tapahtuakseen, yksittäinen tavis voi sille aika vähän, joten murehtiminen on tavallaan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on opetella lukemaan uutisia sillä asenteella, että ne ovat lähtökohtaisesti valheellisia. Tosin vaikka tämän sisäistäsi kunnolla niin se on silti välillä rankkaa. Esimerkiksi Trump-uutisointi on niin intensiivistä ja niin negatiivista, että siitä tulee kuitenkin vähän ikävä olo.
Säälittävää tässä on se että nykymedian kanssa olemme vajonneet Neukkutasolle tiedonvälityksessä. Ja sitten tämä sama media kehtaa itkeä jonkun Venäjän tai Kiinan tiedonvälitys- ja sananvapaustilanteesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä on pahin uhkakuvanne? Olen niin järkyttynyt kun koko elämäni aikana ei ole tullut mieleenkään että sota tms olisi mahdollinen.
-Ap
Minkä ikäinen olet? Itse olen syntynyt -70-luvun lopulla. Minun lapsuudessani pelättiin ydinsotaa (tähtien sota - varustelu, ei elokuva), samoin edelliset pelkäsivät ydinsotaa (Kuuban kriisi). Hyvä jos joku on siltä välttynyt :D663
Olen sinua varmaan muutaman vuoden nuorempi. Itse en muista tuota ydinsotapelkoa, olin liian pieni ymmärtämään sitä. Auttaako se jotenkin suhteuttamaan tätä nykyistä kriisiä?
-Ap
Tavallaan kyllä. Asetelmat ovat lopulta aika samat, vaikka pahis on vaihtunut. Niistä aiemmistakin selvittiin, nyt tiedonkulku on vaan aivan erilaista, joten huolenaiheita voi kerätä ihan loputtomiin. Lisäksi, jos jotakin suurta katastrofia olisi tapahtuakseen, yksittäinen tavis voi sille aika vähän, joten murehtiminen on tavallaan turhaa.
Se on totta mutta eikö sekin ole totta että jos kaikki välittäisivät niin huonot kehityskulut eivät olisi mahdollisia...
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no ajatellaan että naapurista kuuluu joka päivä kirkumista ja huutoa ja avunpyyntöjä eikä kukaan tee mitään, koska ahdistaa ikävät asiat, vaan laittaa korvatulpat ja keskittyy vain oman lapsen läksyihin tai täydelliseen selfieen. Jos kukaan ei välitä mistään mitään niin kukaan ei välitä myöskään juuri sinusta jos jotain ikävää tapahtuu.
Minä olen aina tiennyt että sota tulee. Se tulee ensin suomeen ja ydinsotakin tulee ennemmin tai myöhemmin. Keskitysleirit ja kaikki se. Nämä asiat vaan kuuluu elämään. En minäkään silti uutisia katso. En sen takia että ne olisi negatiivisia vaan koska olen kyllästynyt maailman asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole moneen vuoteen seurannut uutisia, koska käytän senkin ajan vaikka koiran kanssa lenkkeilyyn. Eri asia jos joku maksaisi uutisten seuraamisesta palkkaa, mutta ei maksa joten en siitä mitään hyödykään.
En mäkään enää lue kuin satunnaisesti. En mun tarvitse tietää mitä kaikkea ikävää tapahtuu. Hyviä asioitahan ei enää uutisoida.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin olin oikea uutisten suurkuluttaja, katsoin uutiskanaviakin monta tuntia päivässä. Välillä nykyisin rupeaa niin ahdistamaan, että ei vaan halua pahoittaa mieltään. Kun jotain todella tärkeää tapahtuu, niin tuskin siitä kuulematta jää, vaikkei nyt niin aktiivisesti seuraisikaan.
Ja tosiaan joitain henkilöitä tai ideologioita yksipuolisesti haukkuminen koko ajan saa lopulta muuttamaan mieltä koko ihmisestä, kun alkaa ärsyttää se ainoan oikean totuuden tuputtaminen.