Lasten ja vanhempien välinen laatuaika
ei ole välttämättä leikkiminen, huvipuistoissa ym. käyminen tms.
Lasten mielestä parasta aikaa vanhempien kanssa on tekeminen "aikuisten" asioita. Siis vanhemmat opettaa samalla lapsia selviytymään aikuisena. Lapsilla leikkiminen tapahtuu pääosin muiden lasten kanssa.
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuokin on tärkeää, mutta 10 vuoden kokemuksella uskallan väittää, että pienet lapset eivät janoa mitään niin paljon kuin heidän kanssa leikkivää aikuista. Ei sen tarvitse olla pelkkää huvipuistoilua, vaan ihan vaan taaperon kanssa lattialla möyrintää, palapelien tekoa yhdessä, majan rakennusta, legoilla rakentelua, muovailua, kiinnostuksen osoitusta lapsen mielikuvitusleikkiin jne.
Aikuiset monesti ajattelevat etteivät "osaa" leikkiä , mutta ei siihen lapsen mielikuvitusmaailmaan tarvitse erityisesti eläytyä, riittää kun on läsnä ja suorittaa lapsen antamat tehtävät leikissä, esim. lapsi leikkii prinsessaa ja katsot televisiota, hän tulee sanomaan sinulle "minun huntuni on aivan mytyssä" ja sinä toteat "Arvon prinsessa, anna minä korjaan sen." Ja lapsi jatkaa leikkiä ja sinä hommiasi, hän käy välillä luonasi ottamassa sinua osalliseksi.
Totta kai tuo aikuisten askareihin otto on tärkeää, mutta leikki on lapselle kaikki kaikessa. Hän käsittelee leikin avulla maailmaa ja omia ajatuksia ja tunteitaan. Kyllä leikkiin kannattaa osallistua, mutta se ei tarkoita sitä että pitäisi jättää omat askareet tekemättä sen vuoksi tai olla 100% valmis leikkimään 24/7
Lto ja kolmen äiti
Hyvä pointti tuokin, mutta lapset leikkivät muiden lasten kanssa. Vanhemmat "opettavat" lasta aikuisuuteen ja se on sitä lasten ja vanhempien laatuaikaa. Toki se "opettaminen" tapahtuu useimmiten leikin kautta.
Mikä tahansa voi olla laatuaikaa lapsen ja vanhemman välillä! Pääasia on se, että ryppyotsainen suorittaminen on pois kuvioista. Iloinen ja rentoutunut vanhempi/vanhemmat on lapselle tärkeämpi juttu kuin käynti huvipuistossa.
Kyllä tuokin on tärkeää, mutta 10 vuoden kokemuksella uskallan väittää, että pienet lapset eivät janoa mitään niin paljon kuin heidän kanssa leikkivää aikuista. Ei sen tarvitse olla pelkkää huvipuistoilua, vaan ihan vaan taaperon kanssa lattialla möyrintää, palapelien tekoa yhdessä, majan rakennusta, legoilla rakentelua, muovailua, kiinnostuksen osoitusta lapsen mielikuvitusleikkiin jne.
Aikuiset monesti ajattelevat etteivät "osaa" leikkiä , mutta ei siihen lapsen mielikuvitusmaailmaan tarvitse erityisesti eläytyä, riittää kun on läsnä ja suorittaa lapsen antamat tehtävät leikissä, esim. lapsi leikkii prinsessaa ja katsot televisiota, hän tulee sanomaan sinulle "minun huntuni on aivan mytyssä" ja sinä toteat "Arvon prinsessa, anna minä korjaan sen." Ja lapsi jatkaa leikkiä ja sinä hommiasi, hän käy välillä luonasi ottamassa sinua osalliseksi.
Totta kai tuo aikuisten askareihin otto on tärkeää, mutta leikki on lapselle kaikki kaikessa. Hän käsittelee leikin avulla maailmaa ja omia ajatuksia ja tunteitaan. Kyllä leikkiin kannattaa osallistua, mutta se ei tarkoita sitä että pitäisi jättää omat askareet tekemättä sen vuoksi tai olla 100% valmis leikkimään 24/7
Lto ja kolmen äiti