Lue keskustelun säännöt.
Mitä luulet, millainen elämäntilanteesi on kolmen vuoden päästä?
Kommentit (40)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Istun samassa tuolissa saman pöydän ääressä kuin nyt. Näin tein jo 90-luvulla.
Mikään ei muutu seuraavan kolmen vuoden aikana. Sama vaimo, sama kämppä, sama auto, sama työpaikka, samat kaverit ja samat harrastukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko on toinen lapsi tai sitten eronnut...
Eikös tuota ole reilu metri multaa jo peittämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon edelleen köyhä, edelleen opiskelija ja todennäköisesti vielä stressaantuneempi ja kiireisempi kuin nyt.
Toivoisin, että olisin hyvässä, vakaassa parisuhteessa, tai ties vaikka jo naimisissa.
Lapsettomuustaustasena en luule yhtään mitään.
Mutta toivon, että silloin olisin viimein jo äiti. Opinnot on ainakin jo päättyneet kun ne on ihan viimemetreillä jo ja valmistun joulun jälkeen. Enpä oikein muuta osaa sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyiset teinit ehkä jo maailmalla ja itse olen silloin 40v. Talo myyntiin, kaksio tilalle ja miehen kanssa matkustellaan ja ryypätään loppurahat.
En usko että kauheasti erilainen, ehkä olen jossain opiskelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti joko a) työtön b) opiskelija c) töissä tai d) äitiyslomalla.
Haluaisin olla opiskelija, toiseksi eniten töissä, kolmanneksi eniten äitiyslomalla ja vähiten työtön. Katsotaan, katsotaan...
Todennäköisesti työtön, toivottavasti olen onnellisempi kuin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen silloin neljänkymmenenviiden rajapyykillä.
Valmistunut, todennäköisesti muuttanut työn perässä jonnekkin. Ehkä asunnon osto suunnitteilla.
Toivottavasti kirjoittelen toista graduani, olen tuolloin 32-vuotias ja koulutetumpi kuin vanhempani yhteensä. Toivottavasti olen myös äiti. Haluaisin myös ostaa pienen remontoitavan huvilan/vanhan omakotitalon. Ehkä mennään miehen kanssa avioon, ehkä pysytään avopuolisoina. On hyvä näinkin.
Toivottavasti olen onnellinen, nyt onneton. Lapseni ovat kasvaneet, ja heistä on tullut hienoja poikia, joista olen ylpeä.
Aikoinaan työhaastattelussa kysyttiin missä olet viiden vuoden päästä.
Ja olen edelleenkin samassa työpaikassa viidentoista vuoden kuluttua...:-/
Edelleen työtön, toivottavasti työkyvyttömyyseläkkeellä, koska sairauteni ja vammani ovat sellaisia, joita nykyinen lääketiede ei osaa ratkaista. Toivottavasti en enää sinkku, mutta sairaalle ja työkyvyttömälle on vähän vaikea löytää naista...