Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tuija Lehtisen kirjat muuttuneet rivoksi kioskikirjallisuudeksi
Ukri Pöksyläinen
03.09.2017 |
Luin nyt viikonloppuna vastailmestyneen Tuija Lehtisen viihderomaanin Sumulaakson kartano ja täytyy sanoa, että olin vähän pettynyt. Kirja oli juoneltaan melko köykäinen ja roiseja kohtauksia enemmän kuin perusharlekiininovellissa. Olen aiemmin pitänyt Lehtisen kirjoissa hauskasta viihteellisyydestä. Tapahtumat ja henkilöt ovat riittävän lähellä tosielämää, mutta kuitenkin sen verran liioiteltuja, että ne ovat hauskoja. Nyt pääpaino oli seksikohtausten kuvailussa ja loppuratkaisu jäi oikeastaan parin lauseen varaan. Edellisten teosten naiset ovat olleet itsenäisiä ja vaikka seksiä on ollut, kuvailu on jäänyt sivuosaan. Mielestäni Tuija Lehtisen vahvuus kirjailijana on hullunkuristen perheiden ja muiden ihmissuhteiden kuvaus. Aatelista elämäntyyliä ihannoiva Lehtisen aiemmista kirjoista tutun matriarkkahahmon johtama suku olisi antanut ainekset paljon herkullisempaan soppaan.
Joko olette lukeneet uutuuden?
Kommentit (57)
Mua ärsyttää näissä Lehtisen kirjoissa se, että hahmoilla on aina jotku ihan kummalliset nimet. Tuntuu niin väkisin väännetyiltä. Miks ei voi olla ihan tavallisia suomalaisia nimiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut, mutta onko siis sellaista Kaari Utrio / Kristiina Vuoren "rouvaspornoa"? Sehän on ihanaa!!
Kunpa Utrio surussaan saisi kirjoitettua jälleen sellaisen alkuaikojen pläjäyksen 😍
Ne Tuija Lehtisen kirjat jotka olen lukenut muistuttavat jotenkin Anni Polvan Tiina-kirjoja. Sillä erotuksella että Tiina on kasvanut aikuiseksi mutta kommelluksia riittää, ennenkuin "Juha" on satimessa. Sankaritar on aina tuittupäinen ja erikoinen mutta lopuksi pääsee unelmamiehensä käsivarsille ja kirkonkellot kumajaa.
Kävin googlettamassa. Kansikuva on kauhea, nolo. Ei tuota kehtaa julkisesti lukea 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, useimmiten sankarittaria yhdistää vahva äitihahmo, kadonnut tai huikentelevainen isä, sydänystävien puute, tuittupäisyys ja outo nimi. Suurimassa osassa kirjoja mieskandidaatteja on myös useampia ennen kuin oikea löytyy.
Ei oikein kiinnosta tälla tavoin kuvailtu opus:
"Kiristä kureliivisi - siniveriset siskokset saapuvat
Silja ja Elsa Herfurth ovat pienestä pitäen tienneet, etteivät ole keitä tahansa. Heitä velvoittavat aateluus, kartano ja suvun henkinen perintö. Heidän ainoana päämääränään on naida sukuun mies, joka on sopivaa säätyä ja taitaa etiketin.
Silja on aina ollut myötämielinen perinteille, mutta Elsa kapinoi niitä vastaan. Miten siniveristen sisarusten käy, kun sukukartano joutuu myllerrysten keskelle?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiina-kirjat minullekin tulee mieleen! Aina se päähenkilö tosiaan elää itsenäistä elämää, mutta sitten se exä tuleekin ihan puun takaa takaisin kuvioihin. Sitten pitää aina olla joku erikoinen harrastus/työ, kuten teatteri tai naistenlehden toimittaja. Ne exät ovat aina pettäneet, mutta silti tunteet vielä palavat, ja erehdytään kertaalleen sängyn puolellekin. Siitäkös se uusi heila suuttuu, ja soppa on valmis!
Onneksi petturi-exä on edelleen petturi, ja se ja bestikseksi luultu ex-kaveri päätyvät yhteen (tai ex jää sillekin pettämisestä kiinni ja ex-bestis kostaa nololla ja julkisella tavalla) ja kaikki on hyvin Laalaa-maailmassa.
Blaah.
No lyhyt kirjahan siitä tulisi, jos itsenäinen aikuinen tapaisi sattumalta exänsä, joka näyttää kiinnostuksen merkkejä, mutta päähenkö vaan toteaisi ettei enää kiinnosta. The end.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos tehtäisiin oma jatkokertomus á la Tuija tänne meidän palstalle?
Kirjastoihmisenä en koskisi Lehtisen kirjoihin paitsi niitä lainatessa jollekin wt-lähiömutsille on pakko, kun eihän se osaa käyttää itsepalvelulainausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjastoihmisenä en koskisi Lehtisen kirjoihin paitsi niitä lainatessa jollekin wt-lähiömutsille on pakko, kun eihän se osaa käyttää itsepalvelulainausta.
Toivottavasti et ole aito kirjastotyöntekijä. Ammattiin ei kuulu kirjojen, eikä varsinkaan asiakkaiden arvottaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, mahtava ajatus! Positiivista tännekin tuuttiin!
Tämä oli siis tarkoitettu jatkiksen ehdottelijalle :)
Uusin on nyt kesken, eikä oikein iske. Enkä jaksa uskoa, että viimeinen kolmannes enää pelastaisi kokemusta. Olen kyllä sitkeästi lukenut Lehtisen uudet kirjat, mutta täytyy myöntää että terä on kadonnut. Lehtisen aiemmassa tuotannossa hyvät puolet ovat riittäneet paikkaamaan huonot, mutta nykyään ei vaan riitä. Henkilöt ovat niin raivostuttavan yksiulotteisia ja mustavalkoisia, niin pää- kuin sivuhenkilötkin. Jos henkilö on urheilija, hän puhuu vain urheilusta. Jos henkilö on kampaaja, hän puhuu vain hiuksista. Ja tosiaan seksikohtaukset ja -maininnat ovat lisääntyneet ja pidentyneet rutkasti niin aikuisten kuin nuortenkin kirjoissa. Ehkä tällä paikataan sitä, ettei henkilöissä ole enää särmää.
Vierailija kirjoitti:
Miksei mulle tule mieleen mitään erityisen erikoisia nimiä..
Ukri Pöksyläinen on aika erikoinen, eikö vain?
Vierailija kirjoitti:
Neela Naakka
Saskia Soikkeli
Salomon Korppi
Epämiellyttävillä sivuhenkilöillä on usein outoja nimiä, tyyliin Oilimaija, Liisamaija, Kultakukka.
Nuortenkirjoissa oli jossain vaiheessa Rauski, Tauski, Rasse, Hasse, oliko muitakin samaa sarjaa.
Alue: Aihe vapaa
Moi Tuija,
Ihan fiksua mainostaa kohderymän ytimessä. Älykästä.