Jos mies ei kestäkään synnytystä?

Hieno mies sellainen joka kestää saattaa naisen raskaaksi mutta ei tule toimeen edes sivustakatsojana sen seurauksen kanssa.

Okei, itse en haluaisi miestä tuijottamaan alapäätäni ponnistusvaiheessa. Sen verran toimintakykyinen pitää kuitenkin olla huudosta ym. huolimatta että pystyy antamaan tukea ja pitämään tarvittaessa puoliani jos/kun olen avuttomassa tilassa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies puhui jo alkuraskauden aikana ettei tiedä pystyykö olemaan mukana. Kerroin siinä että se pahin osa on vasta ihan lopussa ja minulle on okei jos hän ei sitä tahdo nähdä.

Sovittiin että poistui jos tai kun siltä tuntuu.

Oli koko ajan sairaalassa vierelläni ja kun h-hetki alkoi olla käsillä oli mieskin jo niin väsynyt ja sekaisin että jälkeen päin sanonut ettei tajunnut lapsen tulevan nyt.

On myös onnellinen että oli paikalla juuri silloin.

Tämä saattaa olla vain apn stressiä mutta puhu miehesi kanssa ja hyväksy hänen tunteensa ja pelkonsa tulevasta jottei kummankaan tarvise sitä stressata. Voi auttaa meitä kestämään tulevan jos ei häntä siihen pakota.

Kerrotaan nyt vielä että minun miehelle oli paljon pahempi seurata sivusta monta tuntua kun minulla on kipuja ja oksennan kuin se mitä hän oli pelännyt eli ponnustusvaihe.

Täällä ei ilmeisesti osata lukea? Ei aloittaja varmaa sitä hakenut kuka selviää mitenkin, vaan toivoisi, että mies olisi siinä tukena. Kai sitä nyt saa toivoa, että niin hirveä tilanne kuin synnytys on, menisi vähän vähemmän hirveästi. Vai sekö on ainut tavoite, että vauva tulee joten kuten hengissä ulos? Sillä ei ole mitään väliä miten nainen ja mies tilanteen kokee?

Kyllä minäkin toivoisin, että mies pysyisi siinä vierellä tukena eikä kovin pahasti kumpikaan traumatisoituisi, vaan voisi iloita aidosti lapsesta...

Kauhea hinku tehdä sitä lasta mutta ei kestä nähdä luonnollista tapahtumaa? Olisiko ollut parempi suosiolla sanoa ettei halua lapsia?

Eikö mies voisi vanhaan tyyliin vain odottaa sairaalan kahvilassa jäätelöä syöden ja sitten hoitsu tulee huikkaamaan, että poika tuli? :)

Avautumisvaihe voi kestää pitkään eikä siinä ole aina kätilöä vieressä. On kurjaa, jos joutuu senkin ajan olemaan yksin. Ponnistusvaiheessa on kätilö paikalla, joten jos mies ei pysty olemaan paikalla, hän voi poistua. Mies voi myös keskittyä naisen yläpäähän ja antaa kätilön huolehtia alapäästä.

22 lisää vielä: jos olisin ap, tekisin etukäteen selväksi mitä odotan ja mitä en odota mieheltä. Eli että hänen ei lasta tarvitse mennä vetämään ulos, mutta että jos sinä hoidat lapsen maailmaan saattamisen, niin mies saa luvan pystyä pitämään kädestä, hieroa selkää ja palvella, hakea tarvittaessa kätilön juoksujalkaa tai puolustaa sinua jos kätilö sattuisi olemaan täysidiootti (harvinaista mutta periaatteessa mahdollista).

Yleensä ihmisen ahdistusta helpottaa jos hän tietää selvästi, mitä häneltä odotetaan tilanteen ollessa päällä ja mitä ei. Mies voi myös ajatella olevansa tapahtumassa tarpeeton sivullinen. Silloin pitää tehdä selväksi että kyllä hänelle tehtävää riittää ja että hänellä on selkeä rooli hoidettavana.

Jos hän sanoo pelkäävänsä pyörtymistä tai oksentamista niin sanot että se sopii koska sille ei voi mitään, mutta sitten kun on vironnut niin takaisin hommiin. Et sinäkään voi jättää leikkiä kesken vaikka mitä tapahtuisi.