Lue keskustelun säännöt.
Aikuiset, kotona asuvat lapset ja tyttöystävät
Vicki
02.09.2017 |
Missä menevät teidän mielestänne ja teidän perheessänne rajat ja aikuisten lasten säännöt etenkin tyttö/poikaystävien suhteen? Kuinka paljon ja missä määrin aikuisten lasten tyttöystävät saavat mielestänne asua kuin kotonaan? Millaisia sääntöjä teillä on?
Monivuotisella miesystävälläni, jonka kanssa emme asu yhdessä, on kaksi aikuista, parikymppistä ja vähän yli poikaa. Toinen opiskelee, ja on vain satunnaisesti kotona. Käy tyttöystävänsä kanssa kotonaan joskus viikonloppuisin, tyttöystävä opiskelee myös ja asuu yleensä aina vanhemmillaan kun yhdessä tulevat kotipaikkakunnalleen opiskelupaikkakunnalle.
Toinen, nuorempi poika pitää vähän "välivuosia", on töissä ja asuu ainakin seuraavat puoli vuotta kotona - joko äidillään tai isällään, siis miesystävälläni. Nuoremman pojan tyttöystävä, joka juuri täytti 18, on roikkunut kuvioissa vuosikausia. Ongelma on, että tyttö ei suunnilleen nokkaansa kotiinsa pistäisi, elleivät molemmat vanhemmat päättäväisesti aika ajoin lähettäisi häntä kotiin, vetäisi rajaa siihen, että he eivät saa asua viikolla yhdessä kummankaan vanhemman kodissa ym. Mutta sekä poika että tyttöystävä kiertävät näitä sääntöjä aivan koko ajan, ja suorastaan mikäli tilanne vain tarjoutuu, käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja asuvat yhdessä nimenomaisista kielloista huolimatta vanhempien työmatkojen tms. aikana ja jäävät tästä "kiinni" vähän väliä.
Kumpikaan ei tietenkään maksa yhtään mitään, eikä kumpikaan tietenkään osallistu taloudenpitoon mitenkään. Koska ovat saaneet kiellon asua yhdessä viikolla, tulkitsevat he nyt tätä sääntöä näköjään niin, että viikonloppuisin, kun poika uudessa työssään on lauantaina niin tyttöystävä nukkuu puoliinpäiviin pojan huoneessa, nousee ja valloittaa ruokapöydän maccisä kanssa ja syö hyvällä ruokahalulla kaapin tyhjäksi suunnilleen, kuin kotonaan siis. Talo ajelehtii hänen vaatteitaan ja tavaroitaan, ja sama systeemi (joskun ehkä lievemmässä mittakaavassa) pojan äidin kotona. Tämä lienee tiukempi sääntöjen suhteen.
Onko tämä ihan tavallista? Itsestäni tuntuu, että en missään tapauksessa jaksaisi tuollaista kuviota, ja olenkin ilmoittanut, etten halua ajatella yhteenmuuttoa tässä vaiheessa, sillä tiedän, että tästä syntyisi lihava riita :-)
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhin tyttö on jo täysikäinen. Hänellä on oma siipi talossa (kaksio jossa oma vessa ja kylppäri ja sisäänkäynti), eikä me kysellä hänen tekemisiään. Pesee pyykkinsä meidän puolella ja jos kokkailee jotain isompaa, mutta muuten en tekemisiinsä puutu. Eikä maksa vuokraa.
Sinähän se tossa kuviossa se ulkopuolisin olet...
Tottakai, ja hyvä niin :-) :-) Kumpikin vanhempi on niin epätoivoinen tuon kuvion suhteen jo nyt, ettei tulisi mieleenkään päästä yhtään "sisäpuoliseksi" siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ao kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhin tyttö on jo täysikäinen. Hänellä on oma siipi talossa (kaksio jossa oma vessa ja kylppäri ja sisäänkäynti), eikä me kysellä hänen tekemisiään. Pesee pyykkinsä meidän puolella ja jos kokkailee jotain isompaa, mutta muuten en tekemisiinsä puutu. Eikä maksa vuokraa.
Sinähän se tossa kuviossa se ulkopuolisin olet...
Tottakai, ja hyvä niin :-) :-) Kumpikin vanhempi on niin epätoivoinen tuon kuvion suhteen jo nyt, ettei tulisi mieleenkään päästä yhtään "sisäpuoliseksi" siihen.
Siksi me aikoinaan ostettiin tää iso joustava talo isolla tontilla. Voidaan järjestellä olo mukavaksi kaikille. Minusta on kiva että tyttö asuu lähellä, mutta ei iholla.
1
No sitten sitä yhteenmuuttoa ei tule tässä vaiheessa. Ei se poika tyttöystävineen varmasti enää kauan vanhempien luona majaile. Mutta hän on miesystäväsi lapsi, tulee aina olemaan! Kotitöihin voi kyllä vaatia osallistumaan kaikkia jotka talossa pidempiä aikoja oleilee.
Mitä tuon loisivan tyttöystävän vanhemmat mahtavat miettiä tilanteesta?
Vierailija kirjoitti:
Ao kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhin tyttö on jo täysikäinen. Hänellä on oma siipi talossa (kaksio jossa oma vessa ja kylppäri ja sisäänkäynti), eikä me kysellä hänen tekemisiään. Pesee pyykkinsä meidän puolella ja jos kokkailee jotain isompaa, mutta muuten en tekemisiinsä puutu. Eikä maksa vuokraa.
Sinähän se tossa kuviossa se ulkopuolisin olet...
Tottakai, ja hyvä niin :-) :-) Kumpikin vanhempi on niin epätoivoinen tuon kuvion suhteen jo nyt, ettei tulisi mieleenkään päästä yhtään "sisäpuoliseksi" siihen.
Siksi me aikoinaan ostettiin tää iso joustava talo isolla tontilla. Voidaan järjestellä olo mukavaksi kaikille. Minusta on kiva että tyttö asuu lähellä, mutta ei iholla.
1
Montako lasta teillä on? Jokaisella oma siipi vai onko tuossa asumisessa jokin ajoitus, jolloin vanhin häipyy ja seuraava muutta tilalle? Itse muutin opiskeluiden perässä noin 300 km päähän kotoa lukion päätyttyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ovet auki aina lasten kavereille ja seurustelukumppaneille.
Ja ollaan myös uusperhe.
Perheeseen kuuluu 17v, 15v, 13v ja 6v. Kaksi vanhempaa on jo tuonut seurustelukumppanit meille kylään, vanhempi muutamankin eri ehdokkaan :D 13v llä pyörii lähinnä kavereita täällä.
Mutta aina ollaan sanottu että yökylistä ja pidemmistäkin vierailuista olisi kiva tietää etukäteen ja melkeen joka viikonloppu meillä onkin joku lapsien kaveri yökylässä tai sitten serkkuja.
No, helpottaa toki että meillä on iso talo ja 17v on oma huone omalla sisäänkäynnillä (käynti toki myös sisäkautta) kellarikerroksessa ja samassa kerroksessa on myös lasten oma "nuorisotila" jossa kaksi vanhinta viettää paljon aikaa kavereineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhin tyttö on jo täysikäinen. Hänellä on oma siipi talossa (kaksio jossa oma vessa ja kylppäri ja sisäänkäynti), eikä me kysellä hänen tekemisiään. Pesee pyykkinsä meidän puolella ja jos kokkailee jotain isompaa, mutta muuten en tekemisiinsä puutu. Eikä maksa vuokraa.
Sinähän se tossa kuviossa se ulkopuolisin olet...
Tottakai, ja hyvä niin :-) :-) Kumpikin vanhempi on niin epätoivoinen tuon kuvion suhteen jo nyt, ettei tulisi mieleenkään päästä yhtään "sisäpuoliseksi" siihen.
Siksi me aikoinaan ostettiin tää iso joustava talo isolla tontilla. Voidaan järjestellä olo mukavaksi kaikille. Minusta on kiva että tyttö asuu lähellä, mutta ei iholla.
1
Montako lasta teillä on? Jokaisella oma siipi vai onko tuossa asumisessa jokin ajoitus, jolloin vanhin häipyy ja seuraava muutta tilalle? Itse muutin opiskeluiden perässä noin 300 km päähän kotoa lukion päätyttyä.
Kaksi. Toinen aloitti just lukion. Me asutaan Helsingissä joten ei tarvitse lähteä opintojen perässä mihinkään jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestäni tässä on kanssa vähän kummallista nimenomaan tuon tytön vanhemmat jotka eivät tunnu piittaavan pätkän vertaa tyttärestään. Käytännössä isä, jonka kanssa tytär asuu, hänen äitinsä asuu toisella paikkakunnalla. Jos mulla olisi alaikäinen tytär itselläni jolla jonkin sortin masennusta/ahdistusta ajoittain niin todellakaan haluaisi, että hän majailisi koulusta poissa tämän takia poissa ollessaan poikaystävänsä vanhempien (tyhjässä) talossa "puolisalaa." Koulusta poissa sairauden takia poissaolevien lasten paikka on kotona vanhempiensa luona.
Tämä on vain yksi esimerkki tästä kuviosta. Mielestäni sekä miesystäväni sekä hänen exänsä eli pojan äiti ovat molemmat tosi pitkäpinnaisia ja ymmärtäväisiä, mutta ymmärrän kyllä tosi hyvin, että on aika epätoivoista alkaa huolehtimaan toisten alaikäisestä lapsesta, jonka vanhemmat eivät osoita mitään mielenkiintoa lastaan kohtaan, päinvastoin.
Mutta nyt tyttö on siis täysi-ikäinen, joten tilanteelle on aika paha mitään sen suhteen edes tehdä.
No mun mielestä tuossa kuviossa ei ole mitään ihmeellistä. Ihan normaalia teini/varhaisaikuisuuden elämää jossa alkaa jo olla se oma elämä mutta asutaan vielä kotona. En näe mitään syytä puuttua heidän yhdessäoloon, pari vuotta maksimissaan tuota niin eiköhän poika muuta jo omilleen muutenkin.
Kaikesta sitä ihmiset ongelmia vääntääkin. Etenkin ne joille asia ei edes sinänsä kuulu,eli ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mun mielestä tuossa kuviossa ei ole mitään ihmeellistä. Ihan normaalia teini/varhaisaikuisuuden elämää jossa alkaa jo olla se oma elämä mutta asutaan vielä kotona. En näe mitään syytä puuttua heidän yhdessäoloon, pari vuotta maksimissaan tuota niin eiköhän poika muuta jo omilleen muutenkin.
Kaikesta sitä ihmiset ongelmia vääntääkin. Etenkin ne joille asia ei edes sinänsä kuulu,eli ap.
Itse vähän saman kokeneena en voi kuin sanoa, että tämän kirjoittaja ei ole itse kokenut "loisijaa" kotonaan. Sympatiat pojan vanhemmille!
No tuota, kyllä meillä ainakin lapset ovat aina saaneet kotiinsa tulla asumaan ja tuoda kumppaninsa mukanaan. Vanhin asui meillä vuoden tyttöystävänsä kanssa heidän tultuaan Englannista opiskelemasta. Olisihan se ollut kummallista laittaa heidät erilleen asumaan, kun jo opiskellessaan olivat yhdessä asuneet. Muuttivat, kun sopiva asunto löytyi.
Nyt he varmaan muuttavat takaisin meille (n. 8 vuoden jälkeen) kun oma asunto menee myyntiin ja uusi on vasta rakenteilla. Mitä sitä turhia vuokraa vieraille maksamaan, kun kyse kuitenkin on vain puolesta vuodesta. Tilaa meillä on riittävästi ja kaikilla omat kylpyhuoneet, ettei törmäillä toisiimme :D
Meillä vanhin tyttö on jo täysikäinen. Hänellä on oma siipi talossa (kaksio jossa oma vessa ja kylppäri ja sisäänkäynti), eikä me kysellä hänen tekemisiään. Pesee pyykkinsä meidän puolella ja jos kokkailee jotain isompaa, mutta muuten en tekemisiinsä puutu. Eikä maksa vuokraa.
Sinähän se tossa kuviossa se ulkopuolisin olet...