Onko Tinder-aikakausi pilannut mahdollisuuden ihastumiseen?

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi sänkyyn menen silloin kun se tuntuu hyvältä, seksi ei ole minulle asia joka tapahtuu pelkästään seurustelusuhteessa. Tarpeeni ne on minullakin, ja voisin hyväksyä pelkän seksisuhteenkin JOS se olisi molemmille osapuolille selvää heti alusta. Kuten tältä tapailemaltanikin mieheltä kysyin mikä on homman nimi heti alusta, ja vastaus oli että haluaisi muutakin. Miksi sanoa niin jos sitten teot ei vastaa sanoja? Miksi luoda toivo siitä että tapailu voisi johtaa johonkin vakavampaankin jos ei sitten kuitenkaan haluta kuin pelkkää seksiä?

Varmaan saa helpommin pillua kun lepertelee tuollaista. Aika vanhanaikainen juttu mutta voihan se vielä päteä.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi sänkyyn menen silloin kun se tuntuu hyvältä, seksi ei ole minulle asia joka tapahtuu pelkästään seurustelusuhteessa. Tarpeeni ne on minullakin, ja voisin hyväksyä pelkän seksisuhteenkin JOS se olisi molemmille osapuolille selvää heti alusta. Kuten tältä tapailemaltanikin mieheltä kysyin mikä on homman nimi heti alusta, ja vastaus oli että haluaisi muutakin. Miksi sanoa niin jos sitten teot ei vastaa sanoja? Miksi luoda toivo siitä että tapailu voisi johtaa johonkin vakavampaankin jos ei sitten kuitenkaan haluta kuin pelkkää seksiä?

Voihan mieskin etsiä pitkäaikaista parisuhdetta? Mutta et vain ollut hänelle se oikea joten hän harrasti seksiä kanssasi pari kertaa ja jätti. Ihan tavallista? Ei kukaan kai seurustele toisen kanssa vain sen takia että sopivat yhteen paperilla?

Ollessani sinkku, en vastaillut mihinkään

Ei oo kuulunu vähään aikaa ;) ? viesteihin, tai muihin sarjaviesti -tyyppisiin. Mies voi soittaa ja jutella henkilökohtaisesti. Miksei viestitelläkin, jos oikeasti viestit ovat osoitettuja jotenki saajalle. Näillä sai aikoinaan karsittua paljon naistenmiehiä pois, jotka olivat pyytäneet numeron ja sarjaviestittelivät noita Hei kaunotar millo nähdää -viestejä.

Minun miespuoleinen ystävä oli nimittäin nettideittailemassa aikoinaan, ja sanoi ihan suoraan, että sarjaviestitti saman pitkän tekstin jokaiselle kiinnostavalle naiselle. Hänellä oli näitä copy paste vastauksia tyypillisimpiin kysymyksiin. Eikä siinä mitään, se oli hänelle kannattavaa.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi sänkyyn menen silloin kun se tuntuu hyvältä, seksi ei ole minulle asia joka tapahtuu pelkästään seurustelusuhteessa. Tarpeeni ne on minullakin, ja voisin hyväksyä pelkän seksisuhteenkin JOS se olisi molemmille osapuolille selvää heti alusta. Kuten tältä tapailemaltanikin mieheltä kysyin mikä on homman nimi heti alusta, ja vastaus oli että haluaisi muutakin. Miksi sanoa niin jos sitten teot ei vastaa sanoja? Miksi luoda toivo siitä että tapailu voisi johtaa johonkin vakavampaankin jos ei sitten kuitenkaan haluta kuin pelkkää seksiä?

Eikö sitten ole mahdollista että ne miehet haluavat tapailla sinua koska vaikutat potentiaaliselta, mutta sitä kipinää ei vain synny? 

Oma miespuolinen paras ystäväni lankesi aikanaan siihen että tapaili mukavaa ja kaunista naista jonka kanssa juttu kulki. Naisessa ei ollut vikaa, todellista ihastusta ei vaan syntynyt. (Ja mies ei tapaillut muita, ei ole Tinder-aikakauden syy eikä ollut 2-3 treffejä päivässä.) Kaverini ei kuitenkaan uskaltanut katkaista juttua koska pelkäsi että nainen, kuten sinä nyt, kuvittelisi hänen valehdelleen kiinnostuksestaan alussa. Siitä vasta sotku syntyi kun mies sitten muutaman kuukauden väkinäisen seurustelun jälkeen tapasi sattumalta naisen, joka vei jalat alta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsit liian korkeatasoisia/vääränlaisia miehiä jotka haluavat vain seksiä. Jos yksi toisensa jälkeen törmäät vain seksiä haluaviin miehiin niin yritä miettiä rehellisesti mikä heissä on yhteistä?

Ja jos väität että miehet ei olleet mitään tasokkaita vaan ihan tavallisia niin voin kertoa sulle että tavismies pitää kynsin ja hampain kiinni naisesta jonka saa. Esim mulla meni joku aika sitten 145 päivää ilman että pääsin kertaakaan trefffeille. Kuvio että jättäisin naisen parin seksikerran jälkeen kuulostaa täysin absurdilta.

Minä haluaisin loppuelämän kestävän parisuhteen mutta minua taas naiset ei kelpuuta, tasoni ei riitä.

Mikä on liian "korkeatasoinen"?

Tapailemani miehet ovat olleet mielestäni ihan tavallisen näköisiä kaduntallaajia, ei mitään miesmalleja tai lihaskimppuja. En edes ole kiinnostunut ns. Liian kauniista pojista joista paistaa kilometrien päähän mitä ovat vailla, ovat turhan itsetietoisia jne.

Tietysti kohtuulliset ulkonäkökriteerit on mielestäni ihan ok pitää. En minä halua ylipainoista ja homssuisen näköistä miestä, vaan siistin ja itsestään huoltapitävän. Onko se väärin? Sisäinen maailma ja arvot minua kiinnostavat kuitenkin enemmän kuin pyykkilautavatsa.

Ap

Puhe "tasoista" on hölynpölyä.

Kirjailija Pirkko Saisio sanoi jossain haastattelussa mielestäni viisaasti, että Tinder-kulttuuri johtaa ihmisiä pois siitä ymmärryksestä, että ihminen on enemmän kuin osiensa summa. Toisen ihmisen hahmottaminen tasokkuuskriteerien kautta – hahmotustapa, johon Tinder soveltuu erityisen hyvin – on omiaan tuottamaan juuri sitä käsitystä, että ihminen olisi pelkästään osiensa summa.

Tässä ankara totuus. 

a) Tapailet miehiä joilla riittää naisia

b) Ehkä sinulla ei kauneutesi ja seksin lisäksi ole juurikaan muuta tarjottavaa?

Tästä johtuu se, että miehet jotka saavat muitakin naisia eivät yksinkertaisesti jaksa seuraasi sen jälkeen kun seksiä on saatu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi sänkyyn menen silloin kun se tuntuu hyvältä, seksi ei ole minulle asia joka tapahtuu pelkästään seurustelusuhteessa. Tarpeeni ne on minullakin, ja voisin hyväksyä pelkän seksisuhteenkin JOS se olisi molemmille osapuolille selvää heti alusta. Kuten tältä tapailemaltanikin mieheltä kysyin mikä on homman nimi heti alusta, ja vastaus oli että haluaisi muutakin. Miksi sanoa niin jos sitten teot ei vastaa sanoja? Miksi luoda toivo siitä että tapailu voisi johtaa johonkin vakavampaankin jos ei sitten kuitenkaan haluta kuin pelkkää seksiä?

Eikö sitten ole mahdollista että ne miehet haluavat tapailla sinua koska vaikutat potentiaaliselta, mutta sitä kipinää ei vain synny? 

Oma miespuolinen paras ystäväni lankesi aikanaan siihen että tapaili mukavaa ja kaunista naista jonka kanssa juttu kulki. Naisessa ei ollut vikaa, todellista ihastusta ei vaan syntynyt. (Ja mies ei tapaillut muita, ei ole Tinder-aikakauden syy eikä ollut 2-3 treffejä päivässä.) Kaverini ei kuitenkaan uskaltanut katkaista juttua koska pelkäsi että nainen, kuten sinä nyt, kuvittelisi hänen valehdelleen kiinnostuksestaan alussa. Siitä vasta sotku syntyi kun mies sitten muutaman kuukauden väkinäisen seurustelun jälkeen tapasi sattumalta naisen, joka vei jalat alta. 

Näin se juuri on.. ei sitä jokaiseen vaan voi ihastua. Minäkin olen ollut todella ihastunut työkaveriini jo pari vuotta. Hänellä on myös sisko joka on itseasiassa kauniimpi kuin ihastukseni ja muutenkin sopivampi minulle ja varmaan pitääkin minusta enemmän kuin siskonsa. Mutta ei vaan kiinnosta. 

Mulla on ja tiedän myös muita joilla on tapana sopia ensimmäiset treffit 2-3 jopa 4 kanssa samalle päivälle. Mulla on lapsi ja lapsivapaata harvoin. Tuntuis hölmöltä tälläytyä ja järjestää vapaa, vain yhden ihmisen takia, jota en tunne tai ole koskaan tavannut. Yleensä nämä ekat treffit on sarjassa käydään kahvilla tai yhdellä ja katsotaan onko kiinnostusta. Sitten jos kiinnostun tietystä ja alamme useammin tapailla, niin luonnollisesti muita en silloin treffaile. 

Minä en oikein ymmärrä tuota ajatusmaailmaa, että sitä vilpillisyyttä mitataan sillä, onko menty sänkyyn. Itse tapailin erästä miestä muutaman kerran ja seksi ehti kuvioihin, mutta jossain vaiheessa sen jälkeen huomasin, että tästä ei nyt tule mitään. Minä olen nyt sitten joidenkin mielestä varmaan hirveä hyväksikäyttäjähoro, joka ei missään vaiheessa halunnutkaan muuta kuin seksiä.  

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ja tiedän myös muita joilla on tapana sopia ensimmäiset treffit 2-3 jopa 4 kanssa samalle päivälle. Mulla on lapsi ja lapsivapaata harvoin. Tuntuis hölmöltä tälläytyä ja järjestää vapaa, vain yhden ihmisen takia, jota en tunne tai ole koskaan tavannut. Yleensä nämä ekat treffit on sarjassa käydään kahvilla tai yhdellä ja katsotaan onko kiinnostusta. Sitten jos kiinnostun tietystä ja alamme useammin tapailla, niin luonnollisesti muita en silloin treffaile. 

Minä myös mietin tuossa muutama viikko sitten tällaista, kun ihan oikeasti niitä lapsivapaita ei paljon ole ja treffeillekin pitää aina lähteä vähän kauemmas. Luovuin kuitenkin ajatuksesta, kun itselle ne yhdetkin treffit ovat niin stressaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miespuoleinen ystävä selittää että olet liian kaunis, ja siksi miehet käyvät vain panemassa?

Ihme logiikkaa kaverillasi. Kukapa ei haluaisi kauniin ja kaikkea muuta ihanaa olevan tyttöystävän? Täälläkin palstalla jotkut miehet surkuttelevat kun kaunis nainen ei huomaa ja halua häntä, ihanaa uskollista miestä, joka on niitä seksin perässä juoksijoita parempi.

Mä en ainakaan huolisi kaunista ja ihanaa naista tyttöystäväksi jos ei ole oikeasti mitään tunteita mukana. En vaan pysty seurustelemaan sellaisen ihmisen kanssa jota kohtaan ei ole syvempiä tunteita. Eihän siinä ole mitään järkeä ottaa joku "edustusvaimoksi".

Mutta kyllä niitä miehiä on jotka juuri edustusvaimoa etsivät. Kokemusta on, onneksi tällaisen tunnistaa aika nopeasti. Mutta ei nuo ap:n kuvailemat ole sellaisia, kun eivät kuitenkaan enempää halunneet ap:ta nähdä. Edustusvaimoa hakeva haluaa usein kauniin naisen joka ei kamalasti itsestään meteliä pidä ja kun tällainen miehen kohdalle sattuu, yleensä mies aika nopeastikkin haluaa sitoutua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsit liian korkeatasoisia/vääränlaisia miehiä jotka haluavat vain seksiä. Jos yksi toisensa jälkeen törmäät vain seksiä haluaviin miehiin niin yritä miettiä rehellisesti mikä heissä on yhteistä?

Ja jos väität että miehet ei olleet mitään tasokkaita vaan ihan tavallisia niin voin kertoa sulle että tavismies pitää kynsin ja hampain kiinni naisesta jonka saa. Esim mulla meni joku aika sitten 145 päivää ilman että pääsin kertaakaan trefffeille. Kuvio että jättäisin naisen parin seksikerran jälkeen kuulostaa täysin absurdilta.

Minä haluaisin loppuelämän kestävän parisuhteen mutta minua taas naiset ei kelpuuta, tasoni ei riitä.

Mikä on liian "korkeatasoinen"?

Tapailemani miehet ovat olleet mielestäni ihan tavallisen näköisiä kaduntallaajia, ei mitään miesmalleja tai lihaskimppuja. En edes ole kiinnostunut ns. Liian kauniista pojista joista paistaa kilometrien päähän mitä ovat vailla, ovat turhan itsetietoisia jne.

Tietysti kohtuulliset ulkonäkökriteerit on mielestäni ihan ok pitää. En minä halua ylipainoista ja homssuisen näköistä miestä, vaan siistin ja itsestään huoltapitävän. Onko se väärin? Sisäinen maailma ja arvot minua kiinnostavat kuitenkin enemmän kuin pyykkilautavatsa.

Ap

Tällaisille keskusteluille on aina tyypillistä, että nainen väittää miesten olleen ihan tavallisia..

Ei tavallisella miehellä ole monia naisia yhtä aikaa kierrossa ja mies ei antaisi pakkeja jos naisia ei riittäisi jo entuudestaan.

Naisen käsitys siitä minkälainen on tavallinen mies on vahvasti vääristynyt.

Väität, että sisäinen maailma ja arvot kiinnostaa. Ei todellakaan vaikuta siltä, koska kiltit kunnolliset hyväsydämiset herkät miehet eivät käyttäisi naisia hyväkseen. En ymmärrä miksi hyvät miehet on naisille näkymättömiä.

Anteeksi nyt, mutta minä ainakin häivyn välittömästi sellaisen miehen läheisyydestä, joka vaikuttaa siltä että on minun kanssani vain siksi ettei muita vaihtoehtoja ole. Tällainen ei ole minun kirjoissani normaali mies, vaan epätoivoinen ja itsensä kanssa hukassa oleva, henkisesti teiniasteella oleva poika. Tällaisella miehellä nimenomaan ei ole mitenkään vahva "sisäinen maailma", koska hän pyrkii kompensoimaan sen puutetta naisseuralla ja naisen tarjoamalla sisällöllä.

Nykyinen mieheni ja myös kaikki eksäni ovat olleet todella tarkkoja siitä, kenen ja minkälaisen naisen kanssa alkavat seurustelemaan, ja jakaneet ei-sopiville yksilöille pakkeja ihan riippumatta siitä onko ollut sillä hetkellä muita naisia tyrkyllä vai ei. Ja nyt en puhu kriittisyydestä ulkonäön suhteen (en pidä sellaisista miehistä vaan kierrän heidät kaukaa), vaan persoonallisuuden ja yhteensopivuuden merkityksen ymmärtämisestä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta tällä palstalla on niin älyttömän paljon näitä tasoista höpöttäjiä että koen tarpeelliseksi tuoda asian erikseen esille.

Ap, minkälaisen miehen kanssa haluaisit suhteen? Oletko tarpeeksi valikoiva? Selostuksesi pohjalta vaikuttaa siltä että mietit enemmän omaa kelpaamistasi miehille kuin sitä, minkälainen mies kelpaa sinulle. Voin olla väärässäkin.

Toivon mieheltä jonkin verran samoja mielenkiinnonkohteita mm. Harrastusten merkeissä. Yhdessä tekeminen ja harrastaminen on mielestäni mukavaa. Mies saisi olla itsenäinen, ei liian riippuvainen muista ihmisistä. Parisuhteessa sen yhteisen ajan lisäksi pitää osata ottaa myös se oma aika ystävien, perheen ja omien (erillisten) harrastusten merkeissä. Erityisesti kiinnostun miehestä, jos hänellä on jokin tietty intohimon kohde, tavoitteita ja kunnianhimoa. Joku joka seisoo sanojensa ja mielipiteidensä takana, en halua tossukkaa "joo tehdään niinku sä haluut miestä". Ihan kivaa jos osaa astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle minun vuokseni, sillä tekisin saman miehen puolesta. Siisti ja huoliteltu ulkonäkö sisältää mielestäni sen, että hygienia, hampaat, hiukset ja vaatteet ovat kunnossa. Sporttisuus on hyvä lisä. Perhekeskeisyys ja läheiset suhteet ystäviin ja sukulaisiin on mielestäni tärkeää, itsellänikin on läheiset välit perheeseeni. Taito keskustella, jakaa mielipiteitä ja myös perustella ne on seksikästä olipa aihe sitten elokuvat ja musiikki, politiikka tai ympäristöasiat tai uskonto. Vähintään keskinkertainen yleissivistys olisi hyvä olla. Taito ottaa muut ympärillä olevat ihmiset huomioon ja kohdella heitä tasavertaisina. Rasistisuus ja töykeys ovat ehdottomia turn offeja minulle. Kaavamainen elämä myöskin on hieman tympäännyttävää, olisi mukavaa kun voisi repäistä välillä ja tehdä jotain odottamatonta ja yllättävää. Rikkoa arjen kaavoja ja rutiineja.

Ja tottakai mietin toisinaan myös omaa kelpaavuuttani ja mietin onko minussa jotakin olennaista vikaa, jokin asia mihin ehkä voisin itse vaikuttaa. En tarkoita että muuttaisin itseäni millään tavalla radikaalisti muiden tähden vaan ihan siksi, että tuntisin itseni paremmin ja voisin kehittyä ihmisenä.

Mä oon huomannut kauniiden naisten kanssa tämän saman jutun. He kuvittelevat että kaikki ovat heihin ihastuneita. Ei se nyt ihan niin mene... varmaankin useimmat miehet haluaisivat seksiä heidän kanssaan muttei mitään sen enempää. Miksi kukaan seurustelisi toisen kanssa jos ei ole ihastunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ja tiedän myös muita joilla on tapana sopia ensimmäiset treffit 2-3 jopa 4 kanssa samalle päivälle. Mulla on lapsi ja lapsivapaata harvoin. Tuntuis hölmöltä tälläytyä ja järjestää vapaa, vain yhden ihmisen takia, jota en tunne tai ole koskaan tavannut. Yleensä nämä ekat treffit on sarjassa käydään kahvilla tai yhdellä ja katsotaan onko kiinnostusta. Sitten jos kiinnostun tietystä ja alamme useammin tapailla, niin luonnollisesti muita en silloin treffaile. 

Minä myös mietin tuossa muutama viikko sitten tällaista, kun ihan oikeasti niitä lapsivapaita ei paljon ole ja treffeillekin pitää aina lähteä vähän kauemmas. Luovuin kuitenkin ajatuksesta, kun itselle ne yhdetkin treffit ovat niin stressaavat. 

Kokeile ihmeessä. Mullekkin aikaisemmin oli tosi ahdistavia ja stressaavia tilanteita noi treffit. Mutta kun päivässä käy esim. kolmen kanssa niin ei sitä viimeistä enää edes jännitä. Samalla ei tuu laitettua liika odotuksia tähän yhteen deittiin ja se osaltaan myös helppotta jännitystä. :)

Vierailija kirjoitti:

Mä oon huomannut kauniiden naisten kanssa tämän saman jutun. He kuvittelevat että kaikki ovat heihin ihastuneita. Ei se nyt ihan niin mene... varmaankin useimmat miehet haluaisivat seksiä heidän kanssaan muttei mitään sen enempää. Miksi kukaan seurustelisi toisen kanssa jos ei ole ihastunut?

Läheisriippuvaiset

Pinnalliset

Edustusvaimoa etsivät

ja kyllä näitä löytyy...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsit liian korkeatasoisia/vääränlaisia miehiä jotka haluavat vain seksiä. Jos yksi toisensa jälkeen törmäät vain seksiä haluaviin miehiin niin yritä miettiä rehellisesti mikä heissä on yhteistä?

Ja jos väität että miehet ei olleet mitään tasokkaita vaan ihan tavallisia niin voin kertoa sulle että tavismies pitää kynsin ja hampain kiinni naisesta jonka saa. Esim mulla meni joku aika sitten 145 päivää ilman että pääsin kertaakaan trefffeille. Kuvio että jättäisin naisen parin seksikerran jälkeen kuulostaa täysin absurdilta.

Minä haluaisin loppuelämän kestävän parisuhteen mutta minua taas naiset ei kelpuuta, tasoni ei riitä.

Mikä on liian "korkeatasoinen"?

Tapailemani miehet ovat olleet mielestäni ihan tavallisen näköisiä kaduntallaajia, ei mitään miesmalleja tai lihaskimppuja. En edes ole kiinnostunut ns. Liian kauniista pojista joista paistaa kilometrien päähän mitä ovat vailla, ovat turhan itsetietoisia jne.

Tietysti kohtuulliset ulkonäkökriteerit on mielestäni ihan ok pitää. En minä halua ylipainoista ja homssuisen näköistä miestä, vaan siistin ja itsestään huoltapitävän. Onko se väärin? Sisäinen maailma ja arvot minua kiinnostavat kuitenkin enemmän kuin pyykkilautavatsa.

Ap

Tällaisille keskusteluille on aina tyypillistä, että nainen väittää miesten olleen ihan tavallisia..

Ei tavallisella miehellä ole monia naisia yhtä aikaa kierrossa ja mies ei antaisi pakkeja jos naisia ei riittäisi jo entuudestaan.

Naisen käsitys siitä minkälainen on tavallinen mies on vahvasti vääristynyt.

Väität, että sisäinen maailma ja arvot kiinnostaa. Ei todellakaan vaikuta siltä, koska kiltit kunnolliset hyväsydämiset herkät miehet eivät käyttäisi naisia hyväkseen. En ymmärrä miksi hyvät miehet on naisille näkymättömiä.

Anteeksi nyt, mutta minä ainakin häivyn välittömästi sellaisen miehen läheisyydestä, joka vaikuttaa siltä että on minun kanssani vain siksi ettei muita vaihtoehtoja ole. Tällainen ei ole minun kirjoissani normaali mies, vaan epätoivoinen ja itsensä kanssa hukassa oleva, henkisesti teiniasteella oleva poika. Tällaisella miehellä nimenomaan ei ole mitenkään vahva "sisäinen maailma", koska hän pyrkii kompensoimaan sen puutetta naisseuralla ja naisen tarjoamalla sisällöllä.

Nykyinen mieheni ja myös kaikki eksäni ovat olleet todella tarkkoja siitä, kenen ja minkälaisen naisen kanssa alkavat seurustelemaan, ja jakaneet ei-sopiville yksilöille pakkeja ihan riippumatta siitä onko ollut sillä hetkellä muita naisia tyrkyllä vai ei. Ja nyt en puhu kriittisyydestä ulkonäön suhteen (en pidä sellaisista miehistä vaan kierrän heidät kaukaa), vaan persoonallisuuden ja yhteensopivuuden merkityksen ymmärtämisestä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta tällä palstalla on niin älyttömän paljon näitä tasoista höpöttäjiä että koen tarpeelliseksi tuoda asian erikseen esille.

Ap, minkälaisen miehen kanssa haluaisit suhteen? Oletko tarpeeksi valikoiva? Selostuksesi pohjalta vaikuttaa siltä että mietit enemmän omaa kelpaamistasi miehille kuin sitä, minkälainen mies kelpaa sinulle. Voin olla väärässäkin.

Toivon mieheltä jonkin verran samoja mielenkiinnonkohteita mm. Harrastusten merkeissä. Yhdessä tekeminen ja harrastaminen on mielestäni mukavaa. Mies saisi olla itsenäinen, ei liian riippuvainen muista ihmisistä. Parisuhteessa sen yhteisen ajan lisäksi pitää osata ottaa myös se oma aika ystävien, perheen ja omien (erillisten) harrastusten merkeissä. Erityisesti kiinnostun miehestä, jos hänellä on jokin tietty intohimon kohde, tavoitteita ja kunnianhimoa. Joku joka seisoo sanojensa ja mielipiteidensä takana, en halua tossukkaa "joo tehdään niinku sä haluut miestä". Ihan kivaa jos osaa astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle minun vuokseni, sillä tekisin saman miehen puolesta. Siisti ja huoliteltu ulkonäkö sisältää mielestäni sen, että hygienia, hampaat, hiukset ja vaatteet ovat kunnossa. Sporttisuus on hyvä lisä. Perhekeskeisyys ja läheiset suhteet ystäviin ja sukulaisiin on mielestäni tärkeää, itsellänikin on läheiset välit perheeseeni. Taito keskustella, jakaa mielipiteitä ja myös perustella ne on seksikästä olipa aihe sitten elokuvat ja musiikki, politiikka tai ympäristöasiat tai uskonto. Vähintään keskinkertainen yleissivistys olisi hyvä olla. Taito ottaa muut ympärillä olevat ihmiset huomioon ja kohdella heitä tasavertaisina. Rasistisuus ja töykeys ovat ehdottomia turn offeja minulle. Kaavamainen elämä myöskin on hieman tympäännyttävää, olisi mukavaa kun voisi repäistä välillä ja tehdä jotain odottamatonta ja yllättävää. Rikkoa arjen kaavoja ja rutiineja.

Ja tottakai mietin toisinaan myös omaa kelpaavuuttani ja mietin onko minussa jotakin olennaista vikaa, jokin asia mihin ehkä voisin itse vaikuttaa. En tarkoita että muuttaisin itseäni millään tavalla radikaalisti muiden tähden vaan ihan siksi, että tuntisin itseni paremmin ja voisin kehittyä ihmisenä.

Kysyn vielä lisää tarkennuksia.. Minkä verran juttelet miesten kanssa ennen treffeille suostumista? Pyydätkö itse miestä treffeille vai odotatko että hän pyytää? Missä tunnelmissa olet yleensä ollut lähdössä tapaamaan miestä? Onko tuntunut jo orastavaa ihastusta vatsan pohjassa vai enemmän siltä että käydään nyt katsomassa minkälainen tyyppi tämä on? Oletko itse ollut ihastunut noihin tapailemiisi miehiin? Onko joku heistä ollut ylitse muiden vai kaikki tuntuneet suunnilleen samalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi sänkyyn menen silloin kun se tuntuu hyvältä, seksi ei ole minulle asia joka tapahtuu pelkästään seurustelusuhteessa. Tarpeeni ne on minullakin, ja voisin hyväksyä pelkän seksisuhteenkin JOS se olisi molemmille osapuolille selvää heti alusta. Kuten tältä tapailemaltanikin mieheltä kysyin mikä on homman nimi heti alusta, ja vastaus oli että haluaisi muutakin. Miksi sanoa niin jos sitten teot ei vastaa sanoja? Miksi luoda toivo siitä että tapailu voisi johtaa johonkin vakavampaankin jos ei sitten kuitenkaan haluta kuin pelkkää seksiä?

Eikö sitten ole mahdollista että ne miehet haluavat tapailla sinua koska vaikutat potentiaaliselta, mutta sitä kipinää ei vain synny? 

Oma miespuolinen paras ystäväni lankesi aikanaan siihen että tapaili mukavaa ja kaunista naista jonka kanssa juttu kulki. Naisessa ei ollut vikaa, todellista ihastusta ei vaan syntynyt. (Ja mies ei tapaillut muita, ei ole Tinder-aikakauden syy eikä ollut 2-3 treffejä päivässä.) Kaverini ei kuitenkaan uskaltanut katkaista juttua koska pelkäsi että nainen, kuten sinä nyt, kuvittelisi hänen valehdelleen kiinnostuksestaan alussa. Siitä vasta sotku syntyi kun mies sitten muutaman kuukauden väkinäisen seurustelun jälkeen tapasi sattumalta naisen, joka vei jalat alta. 

Tuo loppu on täysin ristiriidassa. Mies ei muka uskaltanut kertoa, että syvempiä tunteita ei sitten tullutkaan, alkaa säälistä seurustelemaan, mutta kuitenkin uskaltaa vaihtaa lennosta naista. Mitä vittua? Taisi miehellä olla päässä vikaa pahemminkin. Se on aina iso red flag, kun mies perustelee mitä tahansa kertomatta jättämistä tai tekojaan sillä, että ei uskalla tai osaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en oikein ymmärrä tuota ajatusmaailmaa, että sitä vilpillisyyttä mitataan sillä, onko menty sänkyyn. Itse tapailin erästä miestä muutaman kerran ja seksi ehti kuvioihin, mutta jossain vaiheessa sen jälkeen huomasin, että tästä ei nyt tule mitään. Minä olen nyt sitten joidenkin mielestä varmaan hirveä hyväksikäyttäjähoro, joka ei missään vaiheessa halunnutkaan muuta kuin seksiä.  

Sinä varmaan kerroit miehelle, että et enää ole kiinnostunut ainakaan parisuhteesta etkä lähettänyt vonkausviestejä kerran viikossa seksin toivossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi sänkyyn menen silloin kun se tuntuu hyvältä, seksi ei ole minulle asia joka tapahtuu pelkästään seurustelusuhteessa. Tarpeeni ne on minullakin, ja voisin hyväksyä pelkän seksisuhteenkin JOS se olisi molemmille osapuolille selvää heti alusta. Kuten tältä tapailemaltanikin mieheltä kysyin mikä on homman nimi heti alusta, ja vastaus oli että haluaisi muutakin. Miksi sanoa niin jos sitten teot ei vastaa sanoja? Miksi luoda toivo siitä että tapailu voisi johtaa johonkin vakavampaankin jos ei sitten kuitenkaan haluta kuin pelkkää seksiä?

Eikö sitten ole mahdollista että ne miehet haluavat tapailla sinua koska vaikutat potentiaaliselta, mutta sitä kipinää ei vain synny? 

Oma miespuolinen paras ystäväni lankesi aikanaan siihen että tapaili mukavaa ja kaunista naista jonka kanssa juttu kulki. Naisessa ei ollut vikaa, todellista ihastusta ei vaan syntynyt. (Ja mies ei tapaillut muita, ei ole Tinder-aikakauden syy eikä ollut 2-3 treffejä päivässä.) Kaverini ei kuitenkaan uskaltanut katkaista juttua koska pelkäsi että nainen, kuten sinä nyt, kuvittelisi hänen valehdelleen kiinnostuksestaan alussa. Siitä vasta sotku syntyi kun mies sitten muutaman kuukauden väkinäisen seurustelun jälkeen tapasi sattumalta naisen, joka vei jalat alta. 

Tuo loppu on täysin ristiriidassa. Mies ei muka uskaltanut kertoa, että syvempiä tunteita ei sitten tullutkaan, alkaa säälistä seurustelemaan, mutta kuitenkin uskaltaa vaihtaa lennosta naista. Mitä vittua? Taisi miehellä olla päässä vikaa pahemminkin. Se on aina iso red flag, kun mies perustelee mitä tahansa kertomatta jättämistä tai tekojaan sillä, että ei uskalla tai osaa.

Ei se uskaltanutkaan, vinkui sitten minulle kuukausitolkulla ihastumistaan tähän toiseen naiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsit liian korkeatasoisia/vääränlaisia miehiä jotka haluavat vain seksiä. Jos yksi toisensa jälkeen törmäät vain seksiä haluaviin miehiin niin yritä miettiä rehellisesti mikä heissä on yhteistä?

Ja jos väität että miehet ei olleet mitään tasokkaita vaan ihan tavallisia niin voin kertoa sulle että tavismies pitää kynsin ja hampain kiinni naisesta jonka saa. Esim mulla meni joku aika sitten 145 päivää ilman että pääsin kertaakaan trefffeille. Kuvio että jättäisin naisen parin seksikerran jälkeen kuulostaa täysin absurdilta.

Minä haluaisin loppuelämän kestävän parisuhteen mutta minua taas naiset ei kelpuuta, tasoni ei riitä.

Mikä on liian "korkeatasoinen"?

Tapailemani miehet ovat olleet mielestäni ihan tavallisen näköisiä kaduntallaajia, ei mitään miesmalleja tai lihaskimppuja. En edes ole kiinnostunut ns. Liian kauniista pojista joista paistaa kilometrien päähän mitä ovat vailla, ovat turhan itsetietoisia jne.

Tietysti kohtuulliset ulkonäkökriteerit on mielestäni ihan ok pitää. En minä halua ylipainoista ja homssuisen näköistä miestä, vaan siistin ja itsestään huoltapitävän. Onko se väärin? Sisäinen maailma ja arvot minua kiinnostavat kuitenkin enemmän kuin pyykkilautavatsa.

Ap

Tällaisille keskusteluille on aina tyypillistä, että nainen väittää miesten olleen ihan tavallisia..

Ei tavallisella miehellä ole monia naisia yhtä aikaa kierrossa ja mies ei antaisi pakkeja jos naisia ei riittäisi jo entuudestaan.

Naisen käsitys siitä minkälainen on tavallinen mies on vahvasti vääristynyt.

Väität, että sisäinen maailma ja arvot kiinnostaa. Ei todellakaan vaikuta siltä, koska kiltit kunnolliset hyväsydämiset herkät miehet eivät käyttäisi naisia hyväkseen. En ymmärrä miksi hyvät miehet on naisille näkymättömiä.

Anteeksi nyt, mutta minä ainakin häivyn välittömästi sellaisen miehen läheisyydestä, joka vaikuttaa siltä että on minun kanssani vain siksi ettei muita vaihtoehtoja ole. Tällainen ei ole minun kirjoissani normaali mies, vaan epätoivoinen ja itsensä kanssa hukassa oleva, henkisesti teiniasteella oleva poika. Tällaisella miehellä nimenomaan ei ole mitenkään vahva "sisäinen maailma", koska hän pyrkii kompensoimaan sen puutetta naisseuralla ja naisen tarjoamalla sisällöllä.

Nykyinen mieheni ja myös kaikki eksäni ovat olleet todella tarkkoja siitä, kenen ja minkälaisen naisen kanssa alkavat seurustelemaan, ja jakaneet ei-sopiville yksilöille pakkeja ihan riippumatta siitä onko ollut sillä hetkellä muita naisia tyrkyllä vai ei. Ja nyt en puhu kriittisyydestä ulkonäön suhteen (en pidä sellaisista miehistä vaan kierrän heidät kaukaa), vaan persoonallisuuden ja yhteensopivuuden merkityksen ymmärtämisestä. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta tällä palstalla on niin älyttömän paljon näitä tasoista höpöttäjiä että koen tarpeelliseksi tuoda asian erikseen esille.

Ap, minkälaisen miehen kanssa haluaisit suhteen? Oletko tarpeeksi valikoiva? Selostuksesi pohjalta vaikuttaa siltä että mietit enemmän omaa kelpaamistasi miehille kuin sitä, minkälainen mies kelpaa sinulle. Voin olla väärässäkin.

Toivon mieheltä jonkin verran samoja mielenkiinnonkohteita mm. Harrastusten merkeissä. Yhdessä tekeminen ja harrastaminen on mielestäni mukavaa. Mies saisi olla itsenäinen, ei liian riippuvainen muista ihmisistä. Parisuhteessa sen yhteisen ajan lisäksi pitää osata ottaa myös se oma aika ystävien, perheen ja omien (erillisten) harrastusten merkeissä. Erityisesti kiinnostun miehestä, jos hänellä on jokin tietty intohimon kohde, tavoitteita ja kunnianhimoa. Joku joka seisoo sanojensa ja mielipiteidensä takana, en halua tossukkaa "joo tehdään niinku sä haluut miestä". Ihan kivaa jos osaa astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle minun vuokseni, sillä tekisin saman miehen puolesta. Siisti ja huoliteltu ulkonäkö sisältää mielestäni sen, että hygienia, hampaat, hiukset ja vaatteet ovat kunnossa. Sporttisuus on hyvä lisä. Perhekeskeisyys ja läheiset suhteet ystäviin ja sukulaisiin on mielestäni tärkeää, itsellänikin on läheiset välit perheeseeni. Taito keskustella, jakaa mielipiteitä ja myös perustella ne on seksikästä olipa aihe sitten elokuvat ja musiikki, politiikka tai ympäristöasiat tai uskonto. Vähintään keskinkertainen yleissivistys olisi hyvä olla. Taito ottaa muut ympärillä olevat ihmiset huomioon ja kohdella heitä tasavertaisina. Rasistisuus ja töykeys ovat ehdottomia turn offeja minulle. Kaavamainen elämä myöskin on hieman tympäännyttävää, olisi mukavaa kun voisi repäistä välillä ja tehdä jotain odottamatonta ja yllättävää. Rikkoa arjen kaavoja ja rutiineja.

Ja tottakai mietin toisinaan myös omaa kelpaavuuttani ja mietin onko minussa jotakin olennaista vikaa, jokin asia mihin ehkä voisin itse vaikuttaa. En tarkoita että muuttaisin itseäni millään tavalla radikaalisti muiden tähden vaan ihan siksi, että tuntisin itseni paremmin ja voisin kehittyä ihmisenä.

Kysyn vielä lisää tarkennuksia.. Minkä verran juttelet miesten kanssa ennen treffeille suostumista? Pyydätkö itse miestä treffeille vai odotatko että hän pyytää? Missä tunnelmissa olet yleensä ollut lähdössä tapaamaan miestä? Onko tuntunut jo orastavaa ihastusta vatsan pohjassa vai enemmän siltä että käydään nyt katsomassa minkälainen tyyppi tämä on? Oletko itse ollut ihastunut noihin tapailemiisi miehiin? Onko joku heistä ollut ylitse muiden vai kaikki tuntuneet suunnilleen samalta?

Juttelen ehkä viikon-pari aktiivisesti ennen treffejä. Yleensä siksi että vaikka puhe tapaamisesta tulisikin jo aiemmin esille, yleensä aikataulu on se mikä määrittää milloin ehtii oikeasti tavata. Yleensä menen asenteella "katsotaan millainen tyyppi on", en hirveän helposti ihastu pelkän voestittelyn perusteella. Moni kun voi olla erilainen sitten todellisuudessa. Ja kyllä yksi ollut ylitse muiden, eli se keneen oikeasti ihastuin, tapailemani tuttavamies. Muut ovat olleet ihan mukavia, ja vain yhden Tinder-tapauksen kanssa olen sänkyyn päätynyt, siinä oli kyseessä vetovoima mutta en voisi sanoa olleeni ihastunut. Ja miksi harrastan seksiä ennen vakiintumista? No osasyy siksi, että seksi on tärkeä osa parisuhdetta, olisipa kurjaa sopia seurustelusta ja todeta vasta sitten että seksi ei suju.