Uskotko siihen että paha tulee saamaan palkkansa jossain vaiheessa elämää?

Toivon niin. Te ette tiedä, miltä musta on tuntunut.

Uskon, mutta olen huomannut, että pahikset eivät itse sitä palkkapäivää tunnista, kun ovat niin itseään täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä alan jo siihen pikku hiljaa uskomaan.

Minä ajattelen,että ihminen,joka tekee pahojaan tarkoituksella,ei voi olla onnellinen. Siis aidosti onnellinen itseensä ja tyytyväinen tai sinut itsensä kanssa. Joten sinänsä hän kantaa tätä taakkaa mukanaan.

Kuka täällä nyt tekisi pahaa tarkoituksella? Minä ajattelen sen niin, että kaikki on heijastumaa ihmiselle itselleen tehdyistä vääryyksistä tai hänen huomiotta jättämisestään, silloin kun hän olisi sitä tarvinnut kasvaakseen "terveeksi". Vaikea ajatella muista, että hei, ne tekee pahaa tarkoituksella.

Silti olen tavannut ihmisiä, jotka ovat loukanneet minua ja kun olen sanonut siitä he kieltäytyvät hyväksymästä loukanneensa minua ja että heidän käytöksessään olisi jotain vikaa tai parannettavaa. Sellainen oksettaa minua, mutta vaikea ajatella heidänkään olevan pahoja ihan vain pahuuden itsensä vuoksi. He ovat vain tyhmiä, eivätkä tajua mitään ja siksi satuttavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta, että saako paha kohtuullisen rangaistuksen sitten "loppujen lopuksi". Mua ei haittaisi, vaikka paha ihminen, joka on mulle henkilökohtaisesti auheuttanut pahaa, eli viha olisi henkilökohtaista, hän kuollessaan pääsisi taivaaseen, jos sellainen olemassa olisi, ja olisi siellä ikuisuuden loppuun asti onnellinen.

Ainoa mistä välittäisin, olisi se että paha loppuisi tai sen vaikutukset katoaisivat. Jos voisin painaa nappia, jolla saisin tuon pahan ihmisen elämästäni pois, mutta vastineeksi tuo ihminen palkittaisiin eikä saisi ikinä rankaistusta, painaisin sitä nappia ilomielin. Se mitä sille tyypille sen jälkeen tapahtuu, on yks hailee. Vaikka ei koskaan katuisi eikä miksikään muuttuisi, ihan sama. Kunhan ei enää saisi tilaisuutta tehdä pahaa, varsinkaan minulle tai läheisilleni, mutta mielellään ei toki kenellekään muullekaan.

Uskonko karmaan? En, mutta en välitä. Tiedän vain että pahaa tapahtuu, eikä sitä korjaa se, että kärsiikö paha kohtuullisen rangaistuksen, koska mikään rangaistus ei korvaa niitä tekoja, mitä on tehnyt.

Rangaistuksia kuitenkin kannatan (esim. vankilaa), mutta en koston vuoksi, vaan siksi että on edes jotain, mikä vähän ennaltaehkäisee pahuutta. Jos ei edes tiedä saavansa rangaistusta, niin on ihan sama saako sen, ellei rangaistus estä pahaa käytöstä myös tulevaisuudessa. Jos ei usko mihinkään kuolemanjälkeiseen, niin ei usko lopulliseen rangaistukseen, joka sieltä tulisi, ei siis ole rangaistuksenpelkoa. Ilman ennakkopelkoa jokin kuolemanjälkeinen rangaistus itsestään on täysin turha. Se ei opeta mitään, se ei korjaa mitään. Jos siellä helvetissä vihdoin "oppii", on oppi täysin merkityksetön, koska ei olisi enää muutenkaan ketään, johon pahaa voisi enää kohdistaa tai olla kohdistamatta.

Minua ainakin helpottaa ja auttaa jos tiedän että minulle tai läheiselleni tai jollekin viattomalle eläimelle pahaa tehnty ihminen TAJUAA ja ymmärtää mitä tuli tehneeksi.

Ei todellakaan ole yksi hailee, kuten sulle.

Ehkä sunkin kannattaisi tajuta, mitä hänelle on tehty, missä hänet on jätetty yksin kauan ennen kuin aiheutti sulle jotakin.

Ainakin mä jos olen kuormittunut puran sen läheisiini. En osaa syyttää siitä itseäni, koska niin minunkin kaikki läheiseni tekivät minulle kun olin pieni. Purkivat kaiken pahan olonsa minuun kun olin pieni. Ei ollut ketään siellä sanomassa minulle, että se on minua kohtaan väärin, eikä puolustamassa minua heidän raivoltaan ja epäoikeudenmukaisuudeltaan.

Joten miksi se syyttäisin itseäni siitä, mitä minun on annettu kestää ihan rauhassa kenenkään heitä rankaisematta?

En miksikään syyttäisi itseäni. Se tuntui minusta pahalta ja satutti minua, ja teki minusta vihaisen ja haavoitetun. En voi syyttää niistä haavoista itseäni.

Ne haavat saava minutkin huutamaan läheisilleni jos kuormitun. Ei Jumala mua siitä rankaise.

Kyllä ajattelen itsestäni noin. Että se että olen tehnyt vääryyttä on aiheuttanut minulle vääryttä js tuskaa. Aito onni on pois. Ja olen sairastunut myös siksi koska olen ollut paha ilkeä tms

Kuormittuneena saa olla muille ilkeä, siitä ei koskaan joudu vastuuseen. Koska kaikki aikuiset antaa sen aina anteeksi, koska "sähän olit niin väsynyt". "Lastesikin on ymmärrettävä se." Ei niin päin, että ymmärtäkää nyt joku saatana niitä kuormittuneen lapsiakin!!!

Kuormittuneen lapsi leimataan ilkeäksi, koska hän reagoi sylin, turvan, tuen ja hyväksynnän puuttetta. En mä ole ilkeä, mulle on vain oltu paskamaisia. Mulla on kaikki oikeudet oireilla siitä, ja jos joku heikompi jää jalkoihini, niin ei ole mun ongelmani.

Tottakai paha saa palkkansa, hän elää koko ajan helvetissä kaunansa ja vihansa kanssa. Itse taasen valitsin taivaan joka tarkoittaa sitä että elän onnellisena siitä mitä minulla on.

Uskon hyvin vahvasti karmaan, joten sen takia uskon myös että "paha saa palkkansa" (=kerryttänyt huonoa karmaa, kostautuu).

Tästä esimerkkinä isoäitini, joka on ihan nuoresta naisesta lähtien puhunut pahaa ja haukkunut mm omaa lastaan lapsenlapsilleen (eli äitiäni minulle), pettänyt, pompottanut muita, on sitä mieltä että kaikissa ihmisissä ja eläimissä on jotain vikaa, on hyvin hyvin pinnallinen (ei sinänsä paha asia, mutta tämä tapaus ei vie edes roskia ulkoroskikseen jos ei ole meikannut tai isot aurinkolasit päässä), ei aidosti välitä muista ihmisistä eikä kuuntele mitä muilla on sanottavaa.

Nyt on hyvin ahsitunut eikä uskalla mennä mm ruokakauppaan tai ulos kodistaan muulla kuin autolla.

En usko. Kolme ihmistä jotka ovat kohdelleet minua todella huonosti, elävät unelmaelämäänsä ja ovat onnellisia. Itse olen mt-ongelmainen ja yksinäinen.

Uskon,että paha saa lopulta palkkansa.Narsistikin kun vanhenee niin se loisto häviää ja hovi kaikkoaa ja narsisti kuihtuu.Olen tuntenut narsisteja ja en halua enään olla sellaisten kanssa tekemisissä.Liikaa menetettävää.Pahat ihmiset jättävät liikaa uhreja jälkeensä ja siten tieto leviää ja todellista arvostusta nämä pahat eivät tule saamaan koska ihmiset eivät halua sanoa suoraan (kaikki ainakaan) mitä mieltä he ovat näistä oikeasti,helpompi on vaan katkaista jollain keinoin välit ja antaa narsistin/pahan ihmisen luulla,että hän itse teki sen.Siten pääsee parhaiten eroon.

Pahan palkka on varmaan lopulta se kun ei löydä ihmisiä jotka ymmärtäisivät ja voisivat elää tälläisen kanssa.Kuka nyt pahaa ymmärtäisi?Normaali,terve ihminen ei pahaa/pahuutta koskaan tule ymmärtämään/eikä halua ymmärtää koska siinä ei ole mitään ymmärrettävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä alan jo siihen pikku hiljaa uskomaan.

Minä ajattelen,että ihminen,joka tekee pahojaan tarkoituksella,ei voi olla onnellinen. Siis aidosti onnellinen itseensä ja tyytyväinen tai sinut itsensä kanssa. Joten sinänsä hän kantaa tätä taakkaa mukanaan.

Kuka täällä nyt tekisi pahaa tarkoituksella?

Mulle ainakin on tehty pahaa tarkoituksella ja tunnen muitakin tapauksia. Eli monikin tekee pahaa ihan vahingoittamistarkoituksessa. *kupla puhkeaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä alan jo siihen pikku hiljaa uskomaan.

Minä ajattelen,että ihminen,joka tekee pahojaan tarkoituksella,ei voi olla onnellinen. Siis aidosti onnellinen itseensä ja tyytyväinen tai sinut itsensä kanssa. Joten sinänsä hän kantaa tätä taakkaa mukanaan.

Kuka täällä nyt tekisi pahaa tarkoituksella? Minä ajattelen sen niin, että kaikki on heijastumaa ihmiselle itselleen tehdyistä vääryyksistä tai hänen huomiotta jättämisestään, silloin kun hän olisi sitä tarvinnut kasvaakseen "terveeksi". Vaikea ajatella muista, että hei, ne tekee pahaa tarkoituksella.

Silti olen tavannut ihmisiä, jotka ovat loukanneet minua ja kun olen sanonut siitä he kieltäytyvät hyväksymästä loukanneensa minua ja että heidän käytöksessään olisi jotain vikaa tai parannettavaa. Sellainen oksettaa minua, mutta vaikea ajatella heidänkään olevan pahoja ihan vain pahuuden itsensä vuoksi. He ovat vain tyhmiä, eivätkä tajua mitään ja siksi satuttavia.

On oikeasti olemassa ilkeitä ihmisiä,TYHMÄÄon yrittää selittää lapsuuden traumoilla tai puolustella henkilöä,he vain hykertelevät tyytyväisinä kun saavat siitä oikeutuksen kohdella muita huonosti,mutta auttaahan se sinua kestämään tälläistä henkilöä,kun näin sitä itsellesi selität.VAIN se merkitsee miten tämä henkilö kohtelee sinua tällä hetkellä.Silmä silmästä ja hammas hampaasta.

Eräs minulle erittäin läheinen on kiltti ja empaattinen. Häntä käytetään hyväksi ja juorutaan llkeyksiä selkänsä takana, myös he joita on auttanut paljon tekevät näin. En ymmärrä syytä. Silti hän jaksaa aina uskoa ihmisistä hyvää. Saako paha palkkansa? En usko karmaan mutta olen nähnyt kuinka moni haluaa liittouttua pahan kanssa heikompaa vastaan, sairasta.

En todellakaan usko. Silloinhan myös esimerkiksi kilttimiehen pitäisi saada jossain vaiheessa palkinto siitä että on ollut koko elämänsä kiltti, eikä ole ikinä loukannut tai aiheuttanut kelleen mielipahaa. Mutta tuota palkintoa ei ikinä kuulu, vaan elämä on yksinäistä, surullista ja katkeraa hamaan loppuun saakka.

Sen sijaan naisia hyväksikäyttävä sikaileva ja töykeä jännämies elää fantastisen upean elämän kaikkien naisten rakastamana.

Vuosien aikana olen huomannut että eivät saa. Yleensä ne mukavat ja hyvät ihmiset, heille aina sattuu jotain huonoa, mutta ne pahat ihmiset jatkaa elämäänsä eikä mitään tapahdu heille.

En usko että paha saa koskaan palkkansa.

Paha saa palkkansa, hyvä jos pääsee omilleen. -Kummelin aforismeista, about vuodelta 1993

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan usko. Silloinhan myös esimerkiksi kilttimiehen pitäisi saada jossain vaiheessa palkinto siitä että on ollut koko elämänsä kiltti, eikä ole ikinä loukannut tai aiheuttanut kelleen mielipahaa. Mutta tuota palkintoa ei ikinä kuulu, vaan elämä on yksinäistä, surullista ja katkeraa hamaan loppuun saakka.

Sen sijaan naisia hyväksikäyttävä sikaileva ja töykeä jännämies elää fantastisen upean elämän kaikkien naisten rakastamana.

Lohduttaudu sillä,että jännämies saa lyhyen ajan suhteita vaan ei mitään pysyvää ja nämä naiset eivät lopulta ARVOSTA tätä jännämiestä.Ja jännämies kuolee yksinäisenä.

En usko,koska nykymaailmassa ei pärjää jos ei ole häikäilemätön oman edun tavoittelija.Kilteistä ihmisistä tehdään kynnysmattoja ja ponnahduslautoja ilkeille ihmisille.